8 faktaa minusta – osaako vaatetusalan artesaani kutoa sukkaa?

Olen nyt useampaan otteeseen törmännyt 8 faktaa minusta -postauksiin seuraamissani matkablogeissa ja olen lukenut näitä postauksia hymy huulilla. Mielestäni on ihanaa lukea paljastuksia seuraamieni blogien kirjoittajista, sillä näin pääsen lähemmäs kirjoittajaa aidosti. On myös hauska huomata, miten erilainen, mutta toisaalta samanlainen sitä on toisten kanssa.

Pidemmittä puheitta, tämä postaus sisältää siis 8 erikoisempaa faktaa minusta. Toivottavasti nämä tuovat hymyä ja hämmennystä teidänkin huulillenne. Aloitetaan siis!

Tässä on jotain osviittaa elämäni herkuista ja synneistä.

1. Innostun aivan liian helposti ja sitten mennään nollasta sataan ja tunteella

Vaikka meidän taloudessa rakastetaan autoja, niin ainoa asia joka tässä taloudessa kiihtyy nollasta sataan alle 5 sekunnissa, olen minä – niin hyvässä kuin pahassa. Tästä aasinsiltana ajatuksiini vieri se seikka, että minähän innostun aivan liian helposti ja kun innostun, niin siinä mennään eikä meinata, sillä elän todella tunteella.

Saatan innostuksissani napata muutaman minuutin varoitusajalla lennot Tokioon, koska se vaan tuntuu oikealta, nähdä telkkarissa täydellisesti höyrytetyn riisin ja marssia innostuksissani ostamaan riisikeittimen tai esimerkiksi saada idean, että nyt nappaan hiuksiini kuparin vivahteen ilmassa tuoksuvan syksyn kunniaksi ja marssin saman tien kauppaan hakemaan kuparin colormaskin ja tunkaisen sen heti päähäni – meni sitten syteen tai saveen.

 

2. Rakastan, rakastan, rakastan hammaslääkärissä käymistä

Meikäläisellä on joku hullu pakkomielle purukaluston kuntoon, eikä hampaitani ole jouduttu eikä toivottavasti koskaan jouduta paikkaamaan. Mulla oli muutama vuosi sitten alkava reikä hampaassa ja pelästyin siitä asiaa niin, että hinkkasin varmaan liiaksikin hampaitani muutaman viikon ajan tuon jälkeen. Lääkäri siis vinkkasi, että pesua vaan niin se reikä voi vielä pysähtyä, kun on vielä niin pieni. Koska meikällä on pakkomiele purukaluston kuntoon, en koskaan matkusta minnekään ilman sähköhammasharjaani, sillä en voisi kuvitella elämääni ilman kunnon hammasharjaa, olin sitten kotona tai keskellä viidakkoa.

Rakastan siis hammaslääkärikäyntejä ja käynkin tarkastuksessa sekä hammaskiven poistossa ainakin pari kertaa vuodessa. Se on jotenkin ihanan rentouttavaa ja ai että, mikä tunne sen jälkeen onkaan, kun suu on taas täydellisen puhdas! Kehtaisin jopa väittää, että hammaslääkärin penkissä puhdistettu suu tuntuu paremmalta kuin yksikään lentokoneen nousu kiitoradalta.

Tässä kuvassa on mun lempparivärit, lempparilasi sekä lempparijuoma.

 

3. En pidä makeasta, enkä trendikkäistä Prosecco-viineistä

Kyllä, kaksi inhottavaa juttua elämässäni ovat ehdottomasti makeat sekä Prosecco. Pirskahteleva ja trendikäs Prosecco on ollut nyt muutaman vuoden kaikkien huulilla ja olen yrittänyt olla avoin sen makumaailmalle, mutta jos ei pysty, niin ei vaan pysty. Prosecco on omaan makuuni usein liian kepeää, päärynäistä, makean omenaista, vaikka olisikin kuivaa. Pidän enemmän vahvasta, ehkä jo vähän kieltä kuivattavasta paahteesta, tammeen taittuvasta makumaailmasta ja vähän erilaisesta tyylistä.

Ja makea – kuka nyt oikeasti ei pidä makeasta? Täällä bingo! En osaa sanoa mitään yhtä syytä miksi, mutta jostain syystä en ole koskaan oppinut pitämään makeasta. En ole koskaan muistaakseni ostanut edes limsapulloa ja tilaan jälkiruoan ravintolassa tosi harvoin, ellei kyseessä ole jotain todella houkuttavaa mitä testata. Rakkaus suolaiseen sitten korostuukin elämässäni hieman liiaksi, sillä saatan mätätä suolaista herkkua nassuun antaumuksella sen makeankin edestä liian usein. Meikäläisen vierasvara on sipsit ja paras juttu on dinnerillä tilata makean jälkkärin sijasta juustolautanen ja vetää se yksin nassuun – nam!

 

4. Olen vaatetusalan artesaani, joka ei osaa kutoa sukkaa

Kolmannella luokalla jouduin valinnan eteen: opiskellako teknistä- vai tekstiilityötä seuraavien kouluvuosien ajan? Valinta oli mielessäni helppo, sillä halusin ehdottomasti opiskella puuseppä-pappani innoittamana puu- ja metallitöitä, en tekstiilityötä. Ainoa asia mikä vähän jännitti, oli se, ettei kukaan muu flikka aikonut valita teknisentyön tunteja. Opettajanikin sitä vähän ihmetteli ja varoitteli, että vuosista poikien kanssa saattaa tulla haastavaa, mutta onneksi tuo osoittautui ihan humpuukiksi. Seuraavina vuosina tein itse mm. seinäkellon, darts-kaapin, autoin puutyötunneilla ystävääni ihastunutta poikaa muotoilemaan ihastukselleen puusydämen ja kolvasin sormeeni useita kertoja.

Yhdeksännellä luokalla mieli kuitenkin muuttui ja kiinnostukseni trendeihin sekä muotiin kasvoi ja jännitin, että estääköhän tekstiilityön tuntien opiskelematta jättäminen vaatetusalan artesaanin opinnot, mutta onneksi ei! Yhdeksännen luokan jälkeen kulutin muutama vuoden elämästäni artesaaniksi opiskellen. Opin tuolloin paljon, tein kaksi vanhojentanssipukua, olin suunnittelijana Kontin kierrätysmuotinäytöksissä ja olin varma, että kaikki onnistuu – kunnes se iski vasten kasvojani, nimittäin koe, jossa piti kutoa SUKKA! Olin tästä aivan hajalla. En ollut koskaan edes koskenut sukkapuikkoon, se näpertäminen ei ollut kiinnostanut sitten pätkääkään. Olin jo varma, että tämä koituu valimistumiseni kohtaloksi, tämä hemmetin sukka. Tarina jättäköön paljastamatta, että kuinka loppupeleissä suoriuduin tästä sukkatehtävästä, mutta koe tuli suoritettua hyväksytysti. Voin paljastaa sen verran, että siihen tarvittiin siihen maailman aikaan lahjakkaampi kutojaystävä, muutama viinipullo ja paljon huumoria.

Tässä näette Lindemannin Tillin vuodelta 2013.

5. Kaikista maailman huikeista bändeistä suosikkini on Rammstein

Siinä se nyt tuli, ei niin suuri salaisuus, mutta fakta, jota moni usein ihmettelee. Löysin Rammsteinin ensimmäistä kertaa seitsemännellä luokalla ja ihastuin täysin. Ensimmäinen kuulemani kappale oli Reise Reise ja se oli siinä. Jos Till & Crew on lähimaastossa keikalla, niin siellä olen minäkin pomppimassa eturivissä. Suosikkibändi ei ole Reise Reise -löydön jälkeen vaihtunut vuosien saatossa, vaikka yksi 1977 perustettu rock-yhtye keikkuu hyvin lähellä suosikkilistallani. Paljastan siis senkin tässä samalla, sekä syntisimmän kysymyksen, jota minulta on kysytty.

Jos Rammsteinin jälkeen pitäisi rankata bändejä ja artisteja parhaimmuusjärjestykseen, laittaisin omalle listalleni lisäksi Toton, Turmion Kätilöt ja upean, niin upean Lady Gagan. Poikaystäväni pahin synti oli kysyä kerran, että kumman keikan valitsisin, jos samaan aikaan toisella puolella Suomea olisi esiintymässä vanhan kokoonpanon Toto ja toisella puolella Rammstein, enkä voisi valita kuin toisen. Tällaisen skenaarion eteen ei minua saa koskaan laittaa.

Nämä Turkin Dalyanissa chillaavat kissat eivät olleet ihan niin pelottavia, kun nukkuivat koko lounaan ajan.

6. Kissat ovat mielestäni todella epäilyttäviä ja niiden läsnäolo saa meikäläisen hermoilemaan

Tähän väliin on hyvä paljastaa, että minulla oli kissa elämäni ensimmäiset 15 vuotta! Killi eli kanssani elämäni ensimmäiset vuodet ja jätti minut vasta teini-ikäisenä siirtyessään paremmille hiirilaitumille 15-vuotiaana. Vaikka rakastinkin Killiä yli kaiken, tuo pieni maatiaskissa sai minut epäluuloiseksi kaikkia kissoja kohtaan. Killi oli kova ”kipristelijä”, eli aina sylissä ollessaan hän otti kyntensä esiin ja ”kaivoi” kynsillään, koska nautti rapsutuksista niin paljon. Minua tuo enemmänkin sattui, joten jouduin aina pitämään Killiä sylissä niin, että Killin kynnet ja sylini erotti todella paksu tyyny.

Killi oli noin muutenkin todella persoonallinen kissa. Killi ei voinut koskaan ilmoittaa, että nyt riittää rapsutukset ja lähden sylistä vähin äänin, vaan Killi PURI KÄTEEN AINA ENSIN ja lähti sitten vasta sylistä. Miksi ihmeessä? Killin kanssa tuli saatua myös monet muut naarmut, mm. kerran Killi hyökkäsi varoittamatta käsissäni olevan muovipussin kimppuun jättäen jäljet sormiini. Sanotaanko nyt näin, että Killin jälkeen en voi luottaa yhteenkään kissaan, koska jos 15 vuotta kanssani asustellut kaveri piti tällaista, niin mitä ne muut sitten tekisi? Myöhemmin myös allergisoiduin kissalle, joten voin kieltäytyä hyvällä omallatunnolla rapsutteluista, sen enempää selittelemättä ”kissa-kammoani”.

 

7. Vaatekaappini on kaksiovinen ja jaettu kahteen osioon: mustat ja valkoiset vaatteet

Tämä ei ehkä tule yllätyksenä, jos on katsonut Instagram-kuviani. Keväällä tein kunnon inventaarion ja luovuin miltei kaikista värikkäistä vaatteistani, sillä en oikeasti käytä niitä koskaan. Säästin muutaman värikkään jakun, muutaman haalarin ja kenkiä, koska niitä on välillä mukava käyttää väriläiskänä.  Vaatekaapista on nyt tuhannesti helpompaa löytää etsimänsä, kun lajittelu on näin selkeä!

Pääasiassa tyylini koostuu mustasta ja valkoisesta sekä suosikkiväristäni, eli kullan sävyistä. Kullanvärisiä kenkiä ja takkeja minulla onkin sitten ”ulkovaatekaapissa” kaikkien maailman värien edestä. Pitkälle ollaan tultu kuitenkin siis siitä, kun vaatekaapissani oli pelkkää mustaa. Black is such a happy color.

Tämän vuoden Halloween-asu on jo päätetty. Pariisissa mietin, että ehkä pukeudun Esmeraldaksi, mutta vaihdoin kuitenkin vielä mielipidettäni.

 

8. Rakastan Halloween-juhlia ja varsinkin niiden järjestämistä

Halloween on ollut meikäläisellä aina vuoden kohokohta. En oikein osaa sanoa, mistä tuo innostus Halloween-juhlien emännöintiin alkujaan tuli, mutta sen muistan, että se nousi pinnalle jo aivan pienenä. Vaikka intoilen joka syksy Halloweenista, en kuitenkaan esimerkiksi katsele suuremmin kauhuelokuvia, sillä olen nykyään todella herkkä sellaisille ja saatan pahimmassa tapauksessa menettää yöuneni useiksi päiviksi, jos eteen sattuu liian henkimaailmaa hipova leffa – hyi.

Ensimmäiset Halloween-juhlani sain järjestää viidennellä luokalla, olin tuolloin itse pukeutunut yllätys yllätys, noidaksi. Muistan, että juhlissani oli ainakin myös Scream-hahmo sekä pupu. Halloween-juhlat ovat siis perinne jo vuosien takaa. Tänä vuonna juhlat järjestetään jälleen ja marraskuussa kokoonnummekin isän isäni miltei sata vuotta vanhalle kotitilalle, jonka natisevat puitteet kruunaavat varmasti Halloween-juhlamme.

Halloween on ollut itselleni aina se Amerikka-tyylinen Halloween, eli pukujuhla. Mielestäni on ihanaa heittäytyä Halloween-tunnelmaan ja ruokkia mielikuvitustaan puvun osalta, palkita paras asu ja viettää aikaa rennosti ystävien kesken loka-marraskuun vaihteen pimenevässä illassa. Ai että.

 

Tässä oli siis 8 faktaa itsestäni – löysitkö meistä samankaltaisuuksia, vai ollaanko me ihan eri planeetalta?

 

Muutkin matkabloggaajat ovat ladelleet aikoinaan paljastuksia itsestään. Jos siis muutkin matkabloggaajien salaisuudet kiinnostavat, niin kurkkaa ainakin nämä jutut seuraavista blogeista: Aurinkorasvaa ja aloe Veeraa, The Present is Perfect, Muuttolintu, Travellover, Adalmina’s Adventures, Viherjuuria, Matkapaloja.

Previous Post Next Post

16 Comments

  • Reply Sini perjantai, syyskuu 7, 2018 at 18:31

    Tunnistan itseni helposti tuosta nollasta sataan – kohdasta. Olen hyvin impulsiivinen ja teen hetken mielijohteesta asioita, kuten vaikka joidenkin lentojen ostamisen puolen vuoden päähän.
    Niin ja Halloween <3 mun juniori (kohta 12v) syntyi Halloweenina, joten meillä juhlitaan tuota koristeineen pari vk vuodessa. Kaapeissa on hyvä varasto Halloween – koristeita ja naamiaisasuja. :)

    Pitääpä itsekin kirjoittaa vastaava postaus kunhan keksii, mistä oikein kirjoittaisin.

    • Reply miraorvokki sunnuntai, syyskuu 9, 2018 at 09:35

      Oi! Ihanaa juhlia junioria Halloween-juhlien merkeissä! <3 Odottelen postausta innolla, sillä on ihaana kurkata "kulissien taakse"! :)

  • Reply Stacy Siivonen sunnuntai, syyskuu 9, 2018 at 15:47

    Tuo nollasta sataan tuo Mieleen biisin ”Punaiset ruplat” ja siinä
    ”From zero to пиздец I go
    In half a second flat
    Because in Soviet Russia
    Hardbass play you, блядь”
    https://www.youtube.com/watch?v=j7B4ACeXBHU

    Mun päästäni puuttuu se palikka, missä käsillä tehdään jotain. Minä en osaa myöskään kutoa sukkaa, enkä edes virkata pannulappua. Toisaalta, olen ihan yhtä onneton teknisissä töissä eli taulut tippuvat kyllä seiniltä. Jostain kumman syystä osaan laittaa ruokaa.

    Minun innostukseni on ollut usein ollut lähempänä nollaa kuin sataa.

    • Reply miraorvokki keskiviikko, syyskuu 12, 2018 at 12:27

      Hahaha! Kiitos jälleen mainiosta kommentista. :D En osaa minäkään virkata, en edes sitä pannulappua. Vähän samassa veneessä ollaan siis.

  • Reply Frida Ingrid maanantai, syyskuu 10, 2018 at 12:38

    Täällä kans yks, joka kiihtyy nollasta sataan innostuessaan! :D Toisinaan joskus myös suuttuessani, mutta leppyminen tapahtuu sitten tasan yhtä nopeasti, enkä usein edes muista, että mistä oikein suutahdin. Molemmat tunteet ovat hiuskarvan päässä toisistaan intensiteettinsä puolesta ja elän muutenkin vahvasti tunteella kuten sinäkin. :)

    Ja tykkään myös naamiaisista ja niiden järjestämisestä! :D Ens kuun lopussa saattaa olla tiedossa Halloween-juhlat, mutta en ole vielä keksinyt, että kuka tai mikä olisikaan hahmovalintani tänä vuonna. Oon vähän miettinyt Frida Kahloa, mutta siinä on se riski, että jos ei asu ole totally on point, niin ihmiset luulevat ainoastaan, että mulla on menny kulmakarva-game päin helvettiä :D

    https://www.rantapallo.fi/fridaingrid

    • Reply miraorvokki keskiviikko, syyskuu 12, 2018 at 12:28

      Kulmakarva-game!! :D Toi voi olla kyllä riski, mutta voi olla, että asu onnistuisikin täydellisesti!

  • Reply Emma tiistai, syyskuu 11, 2018 at 09:50

    Sä oot kyllä ihan outo :D :D :D Ei kukaan voi olla tykkäämättä makeesta eikä rakastaa hammaslääkäriä!! No ehkä nää kaks tosin vähän niinkuin kulkee käsi kädessä, mutta silti!! Ei vaan, olipas ihan hillittömän hauskoja paljastuksia, kiitos nauruista! :D

    • Reply miraorvokki keskiviikko, syyskuu 12, 2018 at 12:31

      Hahahah! Kiitos loistavasta kommentista, onneksi nää oli kummallisia ja huvittavia, se oli tarkoituskin, eli kertoa synkkiä salaisuuksia. :D

  • Reply Sanna tiistai, syyskuu 11, 2018 at 15:22

    Näitä on kyllä niin kiva aina lukea! Mutta siis ihan oikeasti, ei hammaslääkärissä käyntiä voi pitää nautinnollisena ? tuon kissajutun puolestani ymmärrän täysin! Olen asunut samassa taloudessa kissan kanssa, mutta jooa kissa sen aisti, etten ole kissaihminen. Öisin se möykkäsi ainoastaan minun oventakana, kävi merkkaamassa ainoastaan minun kenkäni eteisestä vaikka rivissä olisi ollut kymmenet muut kengät ja kuljetti kissan kuivamuonapapanoita käsilaukkuuni. Ei kenenkään muun ?

    • Reply miraorvokki keskiviikko, syyskuu 12, 2018 at 13:10

      Oon varmaan ainoo ihminen maailmassa, kuka rakastaa hammaslääkäriä.. :D :D Onneks joku muukin pitää kissoja epäilyttävinä, en oo ainoo!

  • Reply VEERAPIRITA / Aurinkorasvaa ja aloe Veeraa keskiviikko, syyskuu 12, 2018 at 16:17

    Täällä on kanssa hammaslääkäriä rakastava ihminen hei! Varaan aina ihan liian aikaisin ajan suuhygienistille ja vain siksi koska se on niin kivaa. :D

  • Reply Veera perjantai, syyskuu 14, 2018 at 11:35

    Ei hammaslääkärin ystäviä kyllä tule kovin usein vastaan. :D En ollut muuten ees aatellut, että vaatetusalan koulutukseen kuuluis neulominen, ku olin aatellut sen olevan vaan jotain ompelua. Itse tykkään kutoa sukkia, niin siks aina suosittelen sen opettelua, kun se on tosi rentouttavaa ja muutenkin hyödyllinen taito.

  • Reply Periaatteen Nainen perjantai, syyskuu 14, 2018 at 22:56

    Rakastan listoja! Tunnistin itseni ensimmäisestä kohdasta (kuten moni muukin) ja sitten ehkä hieman harvinaisemmin myös kakkoskohdasta: myös mä pidän hammaslääkärillä käymisestä! Toki ihan hyväkin, reikiä ollut enemmän kuin laki sallii ja toissavuonna onnettomuuden seurauksena kaksi hammasta piti irrottaa ja korvata tekareilla, siinä tuli istuttua yhteensä vuorokauden verran hammaslääkärin penkissä…

  • Reply Sandra lauantai, syyskuu 15, 2018 at 09:26

    Tää oli yksi hauskimmista mitä olen lukenut näitä listoja. Sulla oli persoonallisia juttuja ja yllättäviäkin, ainakin sen perusteella millaisen kuvan oon susta saanut. Yllätyin tosi paljon, että olet puukäsityöihminen, kun olen aina mieltänyt sut… noh, en käyttämässä hiomakonetta :D. Ja myös prosecco-juttu oli yllätys, koska monissa kuvissa sulla on kuohuvaa. Olen itse myös kuivien juomien ystävä, mutta menee myös prosecco. Ja tykkään kanssa hammaslääkäristä!

  • Reply Merja / Merjan matkassa lauantai, syyskuu 15, 2018 at 19:31

    Olet kyllä ainoa tuntemani ihminen, joka rakastaa hammaslääkärissä käymistä :) Minäkin käyn säännöllisesti, mutta en siitä missään nimessä tykkää. Ja hei, mullakin oli lapsena kissa jonka nimi oli Killi. Se valitettavasti katosi. Todennäköisesti kettu vei tai jäi auton alle :(

  • Reply Emilia/Matkan varrella sunnuntai, syyskuu 16, 2018 at 10:48

    Hahaa eiköhän tuo makean inhoaminen ja hammasten kiitettävä hoito mee aika hyvin yhteen, ainakin alitajuisesti ;—) Tuli tätä postausta lukiessa mieleen Miika Nousiaisen Juurihoito, kannattaa lukea, tykkäät varmasti!

  • Leave a Reply

    This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.