Monthly Archives

joulukuu 2017

Kun mies haluaa vain juoda kaljaa kotona, varaa lennot Prahaan!

Tässä yksi elämänviisaus, itse keksitty. Elämä on yksinkertaista, kun mies haluaa vain juoda kaljaa kotona, varaa lennot Prahaan! Ehkäpä tämä juttu kaipaa hieman alustusta?

Meidän taloudessa ei mieheltä kuule usein että hän haluaisi kitata olutta enempää kuin pullollisen. Eräänä päivänä istuimme sohvalla televisiota katsellen ja vierestäni kuului seuraavat sanat: ”mä vaan haluaisin jonain päivänä istua vaan kotona ja juoda hyvää olutta, testata kaikkia erilaisia oluita. Pitää semmoisen kalsarikänni-illan kotona, me ei olla koskaan tehty sellaista.” räjähdin nauruun ja niin mieskin. Totesin että loistava idea, pitää ostaa raidalliset pitkät kalsarit, niiden luulisi kuuluvan asiaan.

Tuon spontaanin lauseen sanottuaan, ei mies tiennyt mitä hän vielä edestään löytää. Seuraavana päivänä sähköpostissani oli uutiskirje Norwegianilta: lennot Prahaan 38 €/suunta. 

Koska olen suurella todennäköisyydellä yksi maailman spontaaneimmista shoppailijoista, ei siinä kauaa nokka tuhissut, kun löysin jo varausvahvistuksen joulukuulle sähköpostistani. Ajatus oli selkeänä mielessäni: toinen haluaa juoda erilaisia, itselleen uusia oluita ja olla vaan. Mielessäni tähän kuului myös hotelli, jossa on oma amme, jossa voi vain lillua olut kädessä. Mikä olisikaan siihen parempi paikka kuin Praha, sieltähän saa kaljaa!? Ja on siellä varmaan kivoja hotellejakin?!  Ja tuossa joulukuullahan olisi myös meille mieleenjäänyt päivä! Tämähän on kohtalo! Alla myös pieni demostraatio siitä, mitä mies sanoo ja miten nainen sen tässä taloudessa kuulee:

Mähän sanoin että mä haluan olla KOTONA ja juoda olutta! Tästä reaktiosta olisi pitänyt ottaa video, sillä tuo hetki naurattaa vieläkin molempia. Ollaan usein kotona puhuttu näistä miten mies sanoo ja miten nainen sen kuulee. Tämä on tosiaankin yksi malliesimerkki tästä tyylistä meidän taloudessa.

Seuraavassa hetkessä löysimme itsemme jo selaamassa Prahan hotellivalikoimaa reissumme ajalle ja löysimmekin hotellin jossa pitäisi olla oma amme! Loistavaa! Nyt selvitetään onko Praha uhka vain mahdollisuus, tajusin tätä postausta rustaillessani, että meillä olikin tosiaan varattuna Junior Suite keskustan liepeillä sijaitsevasta hotellista 190 € hintaan, (paikallinen tähtiluokitus ****). Syteen tai saveen siis, katsotaan mitä sitä edestään löytää! Hinta kuulostaa ainakin aika hyvältä.

Praha, lunasta mielikuvalupauksesi, tuo eteemme hyvää olutta, tuo hotelliimme amme, luo eteemme joulutorien tunnelma ja anna meille mainio reissu. Samalla juhlistamme Prahassa sitä, että tanssimme miehen kanssa upseerikoulun kurssijuhlassa 7 vuotta sitten ensimmäisen valssimme, minä talloin toisen varpaille ja olin maailman kömpelöin ja olen sitä edelleen. Enpä tuolloin kurssijuhlassa osannut ajatella, että 7 vuotta näistä kekkereistä istun tuon tyypin kanssa meidän yhteisen kodin sohvalla ja selailen hänen kanssaan hotelleja Prahaan ja lähden hänen kanssaan matkaan hyvän oluen toivossa.

Vielä ehditte antamaan parhaat vinkit Prahaan, laittakaa kommenttiboksi laulamaan! :—)

 

Psst! Seuraathan meikäläistä ja blogia jo näissä kanavissa? Instagram: @miraorvokki, Facebook: @pondekengissa, Twitter: @miraorvokki

Radisson Blu Plaza – kun kaikki vaan toimii kuten pitää

Kun edellisenä viikonloppuna reissu on mennyt sopivasti pieleen, niin seuraavan viikonlopun osalta ei edes tiedä, mitä uskaltaa odottaa. Tallinnan jälkeen meillä oli tiedossa yö Helsingin sydämessä, Radisson Blu Plazassa, joka osoittautui erittäin toimivaksi hotelliksi. En ihmettele, että hotelli lukeutuu monien suosikkeihin.

En ollut aiemmin yöpynyt Plazassa, mutta olin kuullut monelta tutultani että Plazassa on Helsingin paras hotelliaamiainen ja jokainen huone on tasokas, oli sitten huonetyyppinä mikä vain. Majoituimme Radisson Blu Plazan standard -huonetyypissä ja huone oli juuri sellainen, kuin verkkosivuilla oli luvattu. Tämä ihan perustason huonekin huokui Plazamaista tyylikkyyttä. Kaikki tuntui olevan yksinkertaista, harkittua ja laadukasta. Olen muuten yksi maailman surkeimmista hotellihuoneiden kuvaajista, jokainen hotellihuonekuva näyttää mielestäni aivan jäätävältä räpellykseltä, kun meitsi yrittää kuvata hotellihuonetta, voiko joku samaistua tähän ongelmaan?

Plaza made room service great again! Koska edellisen viikonlopun huonepalvelusähellys Tallinnassa oli minulla turhan tuoreena mielessä, mietin pitkään uskaltaudunko tilamaan huonepalvelusta mitään. Aika kuitenkin ratkaisi tällä erää ja uskaltauduin soittamaan huonepalveluun.

Olin lähdössä illaksi ystäväni tupaantuliaisiin. Käytin iltapäivän sopivasti ylenpalttiseen ammeessa lillumiseen ja aika hurahti niin nopeasti, että tajusin ettei minulla ole aikaa enää lähteä keskustaan jonottelemaan ruokia. Nostin hieman kauhunsekaisin tuntein huoneen puhelimen luurin. Puheluuni vastattiin nopeasti.

”Hei! Kuinka voin palvella?”
”Hei! Onnistuisiko saada tuollainen Plazan Burger huoneeseen?”
”Tottakai! Rare, medium vai well done?”

Tässä kohtaa hämmennyin, täällähän mentiin suoraan asiaan, säätämättä mitään ylimääräistä. Meitsin taivas!

”Medium kiitos!”
”Mahtavaa! Ja varmistan vielä että huoneenne numero on xxx?”
”Kyllä.”
”Kiitos! Toimituksessa menee n. 30 min, tilauksia on jonkun verran jonossa. Hintaan lisätään huonepalvelumaksu.”
”Mahtavaa, juuri optimaalinen aika. Täällä odotetaan, kiitos!”

Näin sen homman kuuluu toimia, yksinkertaista, simppeliä, vaivatonta. 30 min päästä huoneen oveen koputettiin ja kuvun alta paljastui juuri se, mitä tilasin. Plazan Burgeri. Hassua, kuinka kahtena peräkkäisenä viikonloppuna koetut huonepalvelukokemukset voivat olla keskenään kuin yö ja päivä. Tallinnan Hiltonissa jouduin huonepalvelun perään soitellessani aina kertomaan itse huonenumeroni, ruoat mitä tilasin oli ihan mitä sattuu.. Ja Radisson, siellä homma vain toimi!

Kaikki te, jotka kerroitte Plazasta löytyvän Helsingin parhaan hotelliaamiaisen, uskaltaisin olla samaa mieltä kanssanne! Jo itse aamiaishuoneen puitteet ovat upeat, eikä aamupalapöytä jättänyt minua kylmäksi.

Olen todella pikkutarkka ja rakastan yksityiskohtia. Pienet asiat, kuten Morning Maryt, kahvin tuonti pöytään ja servieteissä olevat aamun mietelauseet.. ihan parhautta! Nämä ovat varmasti monelle perusjuttuja, mutta monesti olen ollut hotellissa, jossa palvelu loistaa olemattomuudellaan, eikä aamiaisella ole kuin pakolliset jutut ja vähän marmeladia leivän päälle. Pienet asiat voivat nostaa asiakaskokemuksen ihan uudelle tasolle, täällä oli juuri sopivasti pieniä ihania juttuja meitsin makuun.

Tiesitkö, että Plazan aamiaisella sinun on mahdollista tilata kokilta omeletti ja vohveli ilman lisäkuluja? Taas yksi pieni mahtava juttu, jota kaipaan aina aamiaisella. Liian harvoin saa kokin valmistamaa omelettia eteensä. Tällä kertaa päätin sitten testata aivan kaiken ja pyöriä onnellisena vielä kylpyyn aamiaisen jälkeen  – Plazasta ei ollut kiire minnekään.

Virtuaalinen samppanjalasinkilistys Plazalle, viikonloppuni pelastajalle! Jos edellisen viikonlopun reissulla sekoiltiin vähän kaikkea check-inistä aamupalaan asti, oli tämän viikonlopun reissu aivan toista maata.

Jos edellisenä viikonloppuna check-inissä sekoiltiin huonekarttojen kanssa, unohdettiin kertoa span käyttöoikeudesta ja tarjoamalla tarjottiin 100 € sviittiupgradea, tänä viikonloppuna check-in sujui kuin valssi. Varaus löytyi heti, vastaanotossa ei maalailtu mitään ylenpalttisia korulauseita, vaan tässä mentiin suoraan asiaan, arvokkaalla otteella. Ei siinä nokka kauaa tuhissut, kun meille oltiin jo kerrottu aamupalan ajat, kysytty tarvitsemmeko avainta saunaan ja kehotettu soittamaan, mikäli haluammekin myöhäisemmän check-outin, tai ihan mitä vain muuta. Edellisen viikonlopun sekoilusta Tallinnassa voit lukea täältä.

Näin arkisemmilla sanoilla, Plaza on ihan 6/5! Tästä kokemuksesta jäi niin hyvä maku suuhun, että aion jatkossakin tarkistaa mahdollisuudet majoittua Radissonissa, kun mietin tulevia reissujani.

Onko teillä muilla mahtavia kokemuksia Radissonista, ja mistä? Mielläni kävisin testaamassa jossain reissun päällä ollessani jonkun Radissonin tulevaisuudessa. :—)

Majoituin Radisson Blu Plazassa ja vierailin bloggaajakollegani Jerryn tupaantuliaisissa. Pako arjesta -blogista löytyy kattavasti juttuja Plazasta, kurkkaa vaikka täältä.

Psst! Seuraathan meikäläistä ja blogia jo näissä kanavissa? Instagram: @miraorvokki, Facebook: @pondekengissa, Twitter: @miraorvokki

Viikonloppu Tallinnassa – kun kaikki menee sopivasti pieleen

Oletko sinäkin matkustanut Tallinnaan väärin? Liian suurilla odotuksilla ja tipahtanut sitten maanpinnalle? Minä olen. Nyt kun viikonlopustamme Tallinnassa on kulunut päälle viikko, on hyvä aika kirjoittaa surkuhupaisasta reissutamme, missä kaikki meni sillain sopivasti pieleen – vaikka aurinko horisontissa paistoikin.

Huonomminkin olisi voinut mennä ja nyt usea juttu jo huvittaakin. Tätä kirjoittaessa tuntuikin jo siltä, että ei kukaan varmaan edes usko, kuinka pienet asiat meni useaan otteeseen vain niin pieleen. :—-D

”Haluaisitteko kuitenkin sviitin?”

Varasin meille Tallinnan Hiltonista huoneen, koska ajattelin että Hiltonin hotelleissa kaiken luulisi sujuvan. Tämä oli ensimmäinen viettämäni yö Hilton hotelleissa, joten mentiinpä sitten kerralla kunnolla metsään.

Meille oli tullut ennen yöpymistä sähköposti, että meillä on mahdollisuus saada upgrade 7 €  lisähintaan, mikäli paremman huonetyypin huoneita on vapaana saapuessamme. Osasin jo varautua että näin ei tule tapahtumaan, sillä paras pikkujoulukausi oli aluillaan..

Eikä upgradea saatukaan, se ei haittaa. Jumitimme kuitenkin check-inissä tuhottoman kauan. Hyväähän vastaanoton poitsu varmasti tarkoitti, mutta siinä vaiheessa kun hän alkaa kerros kerrokselta käymään huonekarttoja läpi, alkoi loppua huumori. Olinhan juuri sanonut, että ei haittaa, me otetaan se mikä oli varattukin, ei mitään hätää. Vastaanoton poika ei tätä kuitenkaan halunnut uskoa, joten hän kävi huonekarttaa läpi pitkän kaavan kautta ja päätyi lopulta varmasti hänestä hyviin ehdotuksiin, jotka olivat:

  • Ylemmän kerroksen huone, jossa on kaksi erillistä sänkyä (meillä oli varauksella king -vuode)
  • Sviitti vain 100 € lisähintaan (joo, halpaa kuin saippua!)

Ei tullut kauppoja. Check-innin jatkuessa selvisi, että en ollut tajunnut varata aamiaista, sen saisi kuitenkin 17 €/hlö hintaan, voidaan päättää nyt tai myöhemmin. Jäimme kuitenkin miettimään asiaa, koska olimme tuhlanneet aikaa chekkauksessa jo niin kauan. Siirryimme siis huoneeseemme valmistautumaan illalliselle ja kurkkimaan, miltä Tallinna näyttää iltavalaistuksessaan.

Enoteca Lucca – makujen sotkua ja kaikuvat seinät. 

Vaikka alku oli vähän hidasta, minulla oli silti kova luotto Tallinnaan. Olinhan tehnyt hyvän taustatyön ja bongannut ihanan näköisen ravintolan vain 500 metrin päässä Hiltonista! Enoteca Lucca näytti  sisustukseltaan erittäin hyvältä, ei kuin pöytään ja tilaamaan!

Ruoat eivät ikävä kyllä maistuneet oikein millekään. Vaikka olisin kuinka toivonut tämän ravintolan onnistuvan, ei siitä ollut puhettakaan. Alkupalaksi tilaamani simpukkakeitto oli ihan jees, muttei mitään kummallista. Pääruoakseni tilattu risottoni muistutti olemukseltaan enemmän sotkettua pilttiä ja mikään maku ei maistunut edukseen, vaan kaikki oli yhtä isoa sotkua, sama tilanne oli toisen tartarissa ja pastassa.

Illan kruunasi takanamme istunut suomalaisseurue, joka koostui kahdesta pariskunnasta, appivanhemmilla oli nuoriso Tallinnassa mukana. Korkin olisi näiltä toivonut laitettavan kiinni jo ennen ravintolaan saapumista. Ravintolassa kaikui muutenkin todella kummallisesti ja kaikumisen kruunasti se, että kuulimme aivan kaiken mitä tämän hiljaisen pöydän sankarit keskustelivat – tai siis pääasiassa valittivat, liittyi se sitten itse ravintolaan, ruokaan tai muuhun elämään. Yritin vielä luoda uskoa Petrin tilaamaan pastaan, mutta eihän siinä kaikumisessa voinut olla kuulematta toisen suomalaisseurueen verbaalisuutta: ”Hyi! Tämä pasta maistuu aivan sokerille, yök! Varmaan lisätty vain sokeria, ei mitään muuta. Tarjoilija paikalle, this is shit!”.

Aamupalalla kaikki paranee – jos huonepalvelu tietää, mitä heillä on tarjolla!

Päätimme ottaa aamupalan huoneeseen, saisipa nukkua pitkään ja nauttia aamupalaa Tallinnan maisemissa. Päätimme kuitenkin kysäistä illallisen jälkeen vastaanotosta, voiko aamiaisen tilata suoraan siitä, koska huoneemme ulkopuolelle ripustettavasta aamiaislistasta ei löytynyt samoja aamupalatuotteita, kuin huoneemme televisiosta. Vastaanotosta aamiaista ei voinut tilata, joten ajattelimme kuitenkin soittaa huonepalveluun, joka aamiaisen hoitaa, jotta saamme varmasti oikean aamupalan huoneeseemme.

Puhelu huonepalveluun alkoi erittäin hyvin: ”Täyttäkää vain se lappu ja ripustakaa huoneen ulkopuolelle!”. Kyllä, olisimme tämän tehneet, mikäli siinä lapussa olisi ollut televisiossa pyörivät ”Two poaced egg’s on an English muffin” ja muut vastaavat. Ensin huonepalvelu vähän ihmetteli, että mistä uppomunista me oikein puhutaan, kunnes he tajusivat että televisiossa on oikeasti eri vaihtoehtoja, kuin heidän lapussaan. Saimme ohjeeksi kirjoittaa addittional information kohtaan tuote, minkä haluamme.

Asia ratkaistu! Lappu täytettiin yhdellä Continental breakfastilla ja lisätietosarakkeeseen laitettiin himoitsemani two poached eggs…

Aamupalalla kaikki paranee – jos et tilaa huonepalvelusta

Huonepalvelu kolkutti oveemme tilattuun kellonaikaan, jes! Uusi päivä ja hyvä aamiainen, siinä kannen alla ne minun uppomunani piileskelevät! 

Jep, niin piileskelivät, pelkät uppomunat jonkun epämääräisen vaalean leivän päällä, joka ei ole english muffinia nähnytkään. Missä olivat kinkku ja Hollandaise -kastike? Ajattelin jo, että ehkä annan tämän anteeksi, enkä jaksa enää säätää, kunnes tajusin että Petrin continental aamiainen oli kuitenkin tullut tuplana, enkä minä halunnut näitä muroja ja jugurtteja.

Soitimme jälleen huonepalveluun. Syy, miksi uppomunieni kanssa ei ollut mitään, oli se etten ollut kirjoittanut rajalliseen paperiin muuta, kuin ylärivin (näin oltiin ohjeistettu vielä eilen, koska se oli annoksen nimi). Lisäksi pyysin, että ylimääräiset ruoat haettaisiin pois, koska meillä oli nyt huoneessa tuplana murot, jugurtti ja croissantti. Ihmettelimme vähän, että kuitenkin hedelmäsalaattia oli vain yksi, mehuja yksi ja aamiaisella oli vielä jotain epämääräisiä kaneliomenoita, joita emme mielestäni olleet tilanneet. Kerrottiin, että tämä hoituu 15 min sisään.

Tämäkään ei tietysti voinut mennä putkeen, vaan pian huoneeseemme soitettiin ja varmistettiin että haluan uppmunani pekonilla ja kastikkeella. Korjasin vielä tämän, eli haluaisin juuri sen mitä television menussa lukee, baked ham ja Hollandaise sauce. Ok, korjaantuu!

Kahvi oli jo jäähtynyt ja naurahdinkin, että uskotko että kun ei tajuttu pyytää erikseen lisää, ei saadakkaan kahvia lisää – ja näinhän se sitten oli. Huonepalvelun tarjoilija oli kuitenkin erittäin huomaavainen ja kysäisi, haluaisimmeko tätä kompensoimaan jotain. Olin jo tässä vaiheessa niin nuutunut kaikkeen säätöön, että pyysin vain uuden kahvin ja pullon kivennäisvettä. Nämä tulivat ennen uppomunieni jäähtymistä, mutta en nyt menisi vannomaan että uppomunani olisivat olleet odotetun näköiset korjausliikkeen jälkeenkään..

Uloskirjautumisen yhteydessä saimme toisen aamupalan ja aamupalan palvelumaksun hyvitykseksi, en edes jaksanut vaatia enää enempää, olin aivan poikki. Uloskirjautuessa meiltä vielä kysyttiin, että kai meille muistettiin sanoa että voimme käyttää Spa-osastoa vielä uloskirjautumisen jälkeen? No arvatkaa vain, oliko tätä sanottu.. :—–D

Älä matkusta Tallinaan väärin – pitäydy tutussa ja turvallisessa

Koko reissu alkoi jo olemaan niin uskomattoman ratkiriemukas, että taisin sanoa ääneen, etten mene vuoteen Tallinnaan. Katsotaan, kuinka nopeasti aika kultaa muistot ja varaan uuden reissun naapuriin. Seuraavalla kertaa pitää varmaan pysyä tutuissa ja turvallisissa hotelleissa ja ravintoloissa, että Tallinna nousee taas silmissäni korkeuksiin. Olikohan meillä vain järjettömän huono tuuri, vai onko jollain muullakin mennyt vierailemissamme paikossa jutut ihan pieleen?

Jotta sinäkin voit välttää huonoja kokemuksia Tallinnassa, suosittelen kurkkaamaan nämä: Olevi Redidents – kun haluat osallistua huonearpajaisiin ja Ravintola Nipernaadi – hitaampi ruokailukokemus Tallinnassa. Hyviä kokemuksia löytyykin sitten paljon enemmän Viro -tägin alta.

Alla vielä kuva meitsistä Tallinnan kaduilla, rennon viikonlopun jälkeen:

Psst! Seuraathan meikäläistä ja blogia jo näissä kanavissa? Instagram: @miraorvokki, Facebook: @pondekengissa, Twitter: @miraorvokki