Monthly Archives

syyskuu 2016

Dalyan – ihastukseni Turkissa

Kuinka moni teistä on kuullut kaupungista nimeltä Dalyan?

Dalyan on hurmaava, pieni, noin 5000 asukkaan kaupunki, joka sijaitsee Turkissa, Marmariksen ja Fethiyen välissä, Muğlan maakunnassa. Päädyimme sisareni kanssa Dalyaniin yhteistyössä Aurinkomatkojen kanssa.

1-P1011832

Aurinkomatkojen Dalyan

Tiesin perustiedot Dalyanista ennen matkaamme. Turkki ei ole aiemmmin noussut suosikkikohteekseni mutta tästä huolimatta lähdin matkaan odottavin ja innokkain mielin – enkä kadu hetkeäkään. Näin matkallamme aivan uuden ja erilaisen Turkin. Syyskuun alkuun osunut matka kuulosti liiankin hyvältä kun sen saa viettää kiireettömässä pikkukaupungissa, luonnon keskellä, huikean pikkusiskon kanssa. Aurinkomatkojen Dalyan kuuluu matkanjärjestäjän luokittelemiin lomakokoelmiin ”paikalliseen tapaan” sekä ”aikuiseen makuun” ja nämä kuvaukset ovat mielestäni enemmän kuin sopivia Dalyaniin. Lomakokoelmat auttavat juuri asiakkaalle sopivimman kohteen löytämistä. Alla ote lomakokoelmasta ”paikalliseen tapaan” ja siitä, mitä tuo lomakokoelman matka tarjoaa matkaajalle:

”Loma paikalliseen tapaan sopii sinulle, joka etsit aitoja kokemuksia, vinkkejä salaisista rannoista ja paikallisten suosimista pienistä ravintoloista. Avaa ovet paikallista tunnelmaa huokuviin hotellihelmiin tai rustiikkisiin huviloihin. Retkemme ovat aina kohteen kiinnostavimpia: opettele paikallisen keittiön salat kokkikurssilla perhehotellin isoäidin opastuksessa tai lähde seikkailuille, joista kerrotaan tarinoita vielä vuosien kuluttua.” – Aurinkomatkat

1-P1012675

Dalyan ihastutti ja sai nauramaan

Dalyan oli tämän kesän uutuuskohde ja oiva paikka omatoimisemmalle pakettimatkaajalle. Kohteessa ei tällä hetkellä ole opaspalveluita ja lähimmät oppaat ovat Marmariksessa. Tämä ei kuitenkaan haitannut lomailuamme millään tavalla ja jos kysyttävää olisi tullut, olisi oppaat olleet vain WhatsApp-viestin päässä. Kaupungissa puhuttiin kokonaisuudessaan todella hyvää englantia ja kielimuureilta vältyttiin koko loman ajan. Toivottavasti Dalyan pysyy valikoimassa ja pääsee ihastuttamaan muitakin matkailijoita tulevina vuosina. Toivon kuitenkin että paikka ei kasva turismin myötä liikaa vaan säilyttää tuon pienen, sympaattisen fiiliksensä. Suomalaiset matkailijat olivat kaupunkilaisten mielestä tervetullutta vaihtelua, tiesipä pari paikallinen esimerkiksi pääkaupunkimme Tukholman. *Naurahdus*

 Tutustuimme paikallisiin ja vietimme aikaa veneillä ja kiireettömissä ravintoloissa. Veimme lahjoituksen kilpikonnasairaallalle, seurasimme rapujen kipitystä rantahiekassa ja ihastelimme kaupunkia ympäröivää luontoa. Dalyan ihastutti, sai meidät nauramaan ja nauttimaan täysillä kiireettömästä lomasta – täällä ihmisellä ei ole kiire minnekään.

1-P10129051-P10119011-P1011926

Dalyanin tekemiset ja näkemiset

Pureudun Dalyanin tekemisiin ja näkemisiin tulevissa postauksissani syvällisemmin, sekä esittelen Boutique Hotel Montanan, joka toimi kotinamme viikon ajan. Lyhyesti summattuna Dalyan ei ole kohde, jonne kannattaa lähteä etsimään shoppailupaikkoja tai trendikkäitä klubeja. Dalyan on kohde, jonne kannattaa lähteä rauhoittumaan. Kohteen must-see-nähtävyydet kiertää viikossa helposti mutta lähtisin tästä huolimatta Dalyaniin myös uudelleen. En usko, että näimme kuitenkaan aivan kaikkea. Kohteen must-see-nähtävyyksia ovat Iztuzun ranta, joka on tunnettu valekarettikilpikonnien pesimisalueena. Samaisen rannan päässä on kilpikonnien sairaala, joka toimii vapaaehtoistyöllä. Sairaalassa hoidetaan lähialueelta löydettyjä, haavoittuneita kilpikonnia ja ne autetaan takaisin luontoon heti paranemisprosessin salliessa. Dalyanin joenranta on lumoava ja katse jää välillä väkisinkin kiinni  lyykialaisiin temppelihautoihin, jotka on hakattu kallioon 400 eaa. Vaikuttava nähtävyys on myös Kaunosin antiikin ajan rauniot, sekä luonnon muovaama mutakylpylä.

Matkaa dolmus-bussilla läpi upeiden maalaismaisemien ja saavu kilpikonnarannalle Iztuzulle. Mene aikaisin nukkumaan ja herää aikaisin aamulla, kävele kaupungin vielä hiljaisia ja tyhjiä katuja, nappaa aikaisin aamuvene ja lähde jokiristeilylle ja vietä siellä aikaa iltapäivään asti. Kävele Kaunosin raunioille. Testaa paikallisten kehumaa sinirapua. Fiilistele, nauti.
1-P10116071-P1011595

Maalaistyttöjen reissun maailman maaseuduille mahdollisti Aurinkomatkat. Ihastukseni Dalyaniin on aitoa ja välitöntä.

Oletko Sinä käynyt Dalyanissa?

Psst! Seuraa meikäläistä ja blogia myös:

IG: @miraorvokki

Twitter: @miraorvokki

Facebook: @pondekengissa

Blogit.fi: Pöndekengissä

Makuasioissa voi kilistellä – meillä ja maailmalla

Puhutaan vähän viinistä!

Nautitko sinä viinisi tarkistellen sitä vaaleaa taustaa vasten, etsitkö viinillesi hienoja sanoja jolla kuvailla sitä? Onko viinisi merkaptaaninen vai tuoksultaan epäpuhdas ja pistävä? Nolottaako lähteä viinille tai tastingiin tietämättömyyden kanssa? Entäs sitten reissussa, huh että jos pitää alkaa viinistä keskustelemaan vieraalla kielellä!?

Voin kertoa että jos nautit viinistä, nauti siitä omalla tyylilläsi. Mikäli viinisanasto ei kiinnosta sinua mutta viini kiinnostaa, ei teikäläisen tarvitse ostaa viinisanastokirjaa. Viini ei ole kuitenkaan niin vakava asia eikä viinin ystävyys ole salaista rakettitiedettä.

1-P10130911-P1013055

Avaa uusia maailmoja

Osallistuin viime keskiviikkona Viinilinnan tastingiin. Sinä, joka tätä luet, luultavasti tiedät että viini on yksi suosikkijutuistani – fiiliksen mukaan sitten punaisena, valkoisena, kuplivana, tai jotain niiden väliltä. Varsinkin hyvään ruokakaveriin yhdistettynä tunnelma on varmasti täydellinen. Myönnän että joskus (aika usein) sorrun itse ylenpalttiseen viinihifistelyyn ja analysointiin ja uskon että juuri tällaista käyttäytymistapaa viime viikon isäntämme Viinilinna haluaa välttää. Viinilinna haluaa että viini on kaikille, kohtuudella, ilman liiallista analysointia. Viinien lisäksi Viinilinna esittelee alan uusimpia trendejä ja tarjoaa parhaat vinkit viinin jo olevien ja tulevien viinihetkiin. Viinilinna lunasti lupauksensa ainakin meille, sillä pääsimme maistamaan tulevaisuuden viinimakuja ja opimme uuden, sensuellin tavan avata kierrekorkkiviini.

Minäkin heitin viinihifistelyt parhaani mukaan romukoppaan illan ajaksi ja nautin viiniä sen hetkisten ohjeiden mukaan. Hymyssä suin, ilman ”validia” viinisanastoa, ilman liikaa analyysia. Matkabloggaajakollegani ovat muuten huikeaa sakkia ja aivan loistavaa viininmaisteluseuraa! Viini saattaa tuoda toiselle mieleen meetvurstin, toinen viini toiselle sen pizzan ja sen illan Toscanassa.. Viinimaailma on avoinna meille kaikille ja juuri niillä termeillä mikä sinulla tulee viinistäsi mieleen. Viinilinnan blogista kannattaa käydä kurkkimassa ihanan viinillisiä juttuja meiltä ja maailmalta – ilman turhaa pönötystä!

Kiitos illasta ja inspiraatiosta Viinilinna sekä mahtavat seuralaiset Veera Bianca, From Karoliina, Luminoucity, Passionate TravellerCocoa etsimässä ja Panun matkat !

1-P1013050 1-P1013078

1-P10130601-P1013081

Matkailun makumaailmat

Rakastan matkailua, ruokaa ja viinejä. Parasta ovat nämä kaikki yhdessä. Reissu ei ole mitään ilman paikallisen loihtimaa ateriaa ja siihen mätsäävää viiniä. Kirjoittelinkin joskus viinillistä bucket listiäni, eli kurkkaappa tämä postaus jos kaipaat inspiraatiota seuraavaan matkaasi johon voisi lisätä twistin viiniä. Eikä siellä reissussakaan kannata peljätä viinisanastoa, riittää että osaat kertoa miellyttääkö viini sinua, vaiko ei.

Viimeisin mieleen jäänyt makumaailmaihastukseni oli Maltalla, italialaisessa ravintolassa joka sijaitsi vanhassa kellarissa, täydellisen pizzan ja italialaisen Negroamaron kanssa. Voisin lyödä vetoa että seuraava kohdalle osuva, Negroamaro-rypäleestä valmisettu viini tuo mieleen tuon illan ja tuon ah, niin täydellisen pizzan.

Mikä on viimeisin viinimaku, joka on jäänyt mieleesi maailmalta?

Psst! Seuraa meikäläistä ja blogia myös:

IG: @miraorvokki

Twitter: @miraorvokki

Facebook: @pondekengissa

Blogit.fi: Pöndekengissä

Pietarin yöt – lumoavat yöt

Pietarissa on vain sitä jotain, mikä menee minun ihoni alle. Pietari on värikästä arkkitehtuuria, monipuolista kulttuuria, loputonta ihmisvilinää, vivahteikasta historiaa ja pehmeän pimeyden laskeutumista tuhansien valojen ylle. Pietari on yksi suosikkikohteistani, eikä rakkauttani kaupunkiin saa tukahdettu koskaan. Seuraavaksi kerronkin teille, millainen on rakastamani Pietari.

1yö

Rakastamani Pietari on upea päivällä, mutta vielä kauniimpi yön hämärtyessä. Pietarin kattojen yläpuolella, auringon laskiessa kaupunki herää uudelleen eloon.

Olen seurannut useasti Pietarin piemenevää yötä, mutta parasta sitä on seurata Pietarin kattojen yläpuolelta. Kuvittele itsesi istumaan kattoterasille pehmeän pimeään iltaan, seuraa tuhansien valojen tuikketta ja ihaile historiallisten katedraalien siluetteja taivaanrannassa.  Tämä on minun Pietarini.

11yö

Rakastamani Pietari johdattaa kävelylle Nevski Prospektille perjantaiyönä. Pääkatu on täyttyy askelista ja lukuisista tarinoista.

Voisin tunnelmoida tunti tolkulla Nevski Prospektin tunnelmaa. Kadulla kävellessä törmää moniin tarinoihin ja tunnelmiin. Näet ohilipuvia autoja, kuulet naurua ja trubaduurien musiikin sointuja. Tämä on minun Pietarini.

111yö

Rakastamani Pietari kutsuu ihailemaan arkkitehtuuriaan iltavaloissa ja tunnelmoimaan siltojen läheisyyteen.

Voiko oikeasti olla enää kauniimpaa, kuin valaistu suurkaupunki? Pohjolan Venetsia on mielestäni upeampi, kuin itse Venetsia. Koko kaupunki on niin upea yövaloissaan, ettei sitä voi käsittää muuten, kuin itse näkemällä. Tämä on minun Pietarini.

111111yö

Rakastamani Pietari kutsuu valkeisiin öihinsä ja siltojen avaukseen limusiinin kyydissä.

Pietarissa valkeat, yöttömät yöt lumoavat  toukokuun lopusta heinäkuun puoliväliin.  Kesällä järjestettävän Museoiden yö-tapahtuman aikana museot pitävät ovensa auki aamun pikkutunneille asti. Mikä olisikaan viehättävämpää, kuin nauttia  musiikkiesityksistä ja oopperasta valkeissa öissä? Valkeat yöt kutsuvat myös Nevan rannoille katsomaan, kuinka sillat nostetaan ylös puoli kahdelta yöaikaan. Itse koin ensimmäisen kerran Pietarin yön 19-kesäisenä, limusiinin kyydissä, siltojen nostoja katsellen. Se oli hauskaa, ehkä ultimaattisen turrea, mutta niin hauskaa! Tämä on minun Pietarini.

1111111yö

Tällainen on minun Pietarini. Täynnä tunnetta ja tunnelmaa, tuhansia tarinoita ja valkeita öitä.

En tiedä, miksi Pietari on lumonnut minut joka kerta näin. Tuntuu, etten saa kaupungista koskaan tarpeekseni. Pietarissa on jotain, jota ei vain voi pukea sanoiksi – täällä tunnen olevani aina kotonani.

11111111yö

Mikä kaupunki menee sinun ihosi alle yön hämärtyessä?

 

Psst! Seuraa meikäläistä ja blogia myös:

IG: @miraorvokki

Twitter: @miraorvokki

Facebook: @pondekengissa

Blogit.fi: Pöndekengissä

Gruusialainen keittiö Pietarissa – Хинкальная на Неве

Aluksi pahoittelen pientä blogihiljaisuutta. Pietarin reissusta on vielä pari juttua kirjoittamatta. Hiljaisuuden aikana ollaan vietetty muun muassa kesälomaa Maltalla miehen kanssa, sukulaisen upeita häitä Suomen loppukesässä ja huomenna lentokone nousee taas ilmaan ja suuntanamme on Turkin Dalyan sisareni kanssa. Työtaipaleeni matka-asiantuntijana on päättynyt ja uudet työhaasteet odottavat minua syyskuun lopussa – aikamoista hulinaa on siis ollut.

Jollei totuus blogista unohtuisi, haluaisin palata Pietariin ja aivan huikeaan gruusialaiseen ravintolaan, jonka löysimme sattumalta ilman sen tarkempaa suunnittelua. Vahvaa ravintolasuositusta pukkaa siis jälleen. Paikkana Хинкальная на Неве (Näin itsenäisesti suomennettuna Taverna Nevalla?), jonka löydät osoitteesta Sadovaya Street 13, St. Petersburg.

Gruusialainen keittiö, niin että mikä?

Gruusialainen, eli georgialainen keittiö nousi vahvasti yhdeksi uudeksi suosikikseni. Missä tämä keittiö onkaan lymyillyt kaikki nämä vuodet ja miksi en ole testannut tätä aikaisemmin? Luin ennen matkaa että venäläinen keittiö on saanut jonkin verran vaikutteita gruusialaisesta keittiöstä ja bongattuani hyvän näköisen gruusialaisen ravintolan ajattelin että tuonne on pakko päästä, vaikken oikeasti edes tiedä mitä gruusialainen ruoka on. Venäjä-seuran sivut pelastivat ja kertoivat seuraavaa:

”Perinteisesti ruuat paistetaan avotulella, vehnäleivät taas andoori-tyyppisessä, maahan upotetussa uunissa. Ruuilla on yleensä hapan, hedelmämehusta tai matsonista (bulgarian jogurtti) tullut maku. Myös etikkaa, granaattiomenoista tehtyä mehua, happomarjoja ja happamia luumuja käytetään yleisesti. Kastikkeilla annetaan erilaisia makuvariaatioita lihalle ja kalalle. Lähes kaikkiin ruokiin lisätään valkosipulia, mutta se ei ole perusraaka-aine. Mausteiden tarkoitus ei ole tehdä ruuasta polttavaa, vaan antaa aromia, piristävää lisämakua.”

Esimerkkejä gruusialaisen keittiön antimista ovat hartso (tulinen naudanlihakeitto), lobio (pavuista valmistettu kasvisruoka), tsahohbili (lammas-vihannespasta), tkemali (hapan luumukastike) satsivi (kanaa pähkinäkastikkeessa), adzika (vahva kasvishöyste), badrizan (mukakoisorullat)  ja meidän porukan suosikiksi noussut hatsapuri (juustotäytteinen piiras). Keittiö tarjoaa hyvän määrän antimia myös kasvissyöjille.

Alla gruusialainen juustolautanen joka sisälsi Imeretian juustoa, suolattua suluguni-juustoa ja savustettua suluguni-juustoa, satsivi eli kylmää kanaa pähkinäkastikkeessa sekä kanapata vihanneksilla ja yrteillä, chakhokhbili.

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA

Hyvää palvelua ja huikeita makuelämyksiä

Saavuimme ravintolaan matkalaukkujemme kanssa. Olimme luovuttaneet asunnon avaimet ja meillä oli aikaa kolme tuntia ennen junan lähtöä. Gruusialainen ravintola pääsi siis kruunaamaan viimeisen reissupäivämme. Tarjoilija selkeästi huomasi että olimme vähän hukassa venäjänkielisten ruokalistojen ja annosten sisällön kanssa joten hän parhaansa mukaan yritti meille selittää mitä mikäkin ruoka sisältää. Menulla oli muutamia kuvia, joten se auttoi valintaa.  En kyllä ikinä unohda tarjoilijan katsetta kun latasimme tulemaan kaikki ruokalajit mitä halusimme testata.. Eikä kyllä ollut nälkä valehtelematta pariin päivään – ruokaähky oli taattu!

Testasimme ylempänä mainittujen lisäksi vielä munakoisorullat eli aiemmin mainitut badrizanit,  chashushulin, eli lihapadan ja jokainen otti oman, yksinkertaisen mutta niin hyvän hatsapurin joka on siis juustotäytteinen piiras, jonka taikina on valmistettu jogurtista tai hapankermasta, sen täytteeseen käytetään suolajuustoja, kananmunia ja voita. Ruokien mausteina näytetään selkeästi paljon korianteria sekä granaattiomenaa ja ne ovatkin omia suosikkejani. Joten, korianterin ja granaattiomenan ystävät, tämä keittiö voi olla teidän juttunne!

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA

Kokonaisuudessaan tämä ruokalysti maksoi  kolmelta yhteensä noin 5  600 ruplaa. Hintaan on otettu mukaan kolme lasia viiniä ja iso vesipullo. Hinta on siis euroissa noin 80  € luokkaa, ei yhtään paha loppuhuipennus lomalle. Päivittynyt  menu löytyy täältä. Mikäli sikäli suuntanasi on Pietari ja haluat kokeilla jotain uutta, voisi Taverna Nevalla olla loistava vaihtoehto. Tämä postaus sai nälän yltymään.. Pitääkin Turkin jälkeen ottaa vierailun kohteeksi Helsingissä sijaitseva Georgian House, kuka lähtee mukaan?

Mikä on sinun viimeisin keittiöihastuksesi, johon olet törmännyt matkoillasi?

Psst! Seuraa meikäläistä ja blogia myös:

IG: @miraorvokki

Twitter: @miraorvokki

Facebook: @pondekengissa

Blogit.fi: Pöndekengissä