Tein elämäni toisen vierailun Eremitaašiin heinäkuussa. Edellisellä kerralla minulla ei ollut mitään suunnitelmaa mitä nähdä siellä ja yllätys yllätys, tämä toinenkin kerta mentiin ihan vain pällistellessä, erona tosin se että tällä kertaa oli mukana Pietarissa nuoruusvuosinaan asunut ”paikallinen” eli tällä vierailulla irtosi tästä kompleksista vähän enemmän mutta ei varmasti vieläkään tarpeeksi.
Eremitaaši on mielestäni vähän liian iso kokonaisuus hallittavaksi ilman kunnollista opastusta tai tutustumista etukäteen. Josko kolmas kerta sanoisi toden ja bookkaisin opastetun kierroksen ja ottaisin oikeasti irti enemmän tästä hulppeasta kokonaisuudesta. Tässä kuitenkin vinkkejä Eremitaašiin, toivottavasti näistä löytyisi pieni apu kulttuuriähkyyn. Hulppean Eremitaašin löydät osoitteesta Dvortsovaja Naberezhnaja 34, sisäänkäynti tapahtuu Palatsinaukiolta (kuvassa alla).
Mikä on Pietarin Eremitaaši?
Pietarin Eremitaaši on Venäjän suurin ja yksi koko maailman suurimmista taide- ja kulttuurihistoriallisista museoista ja sen kokoelmissa on noin kolme miljoonaa teosta ja kulttuurihistoriallista näyttelyesinettä. Eremitaašissa ei siis esineet lopu heti kesken, eikä matkaa nopeuta upeat huoneetkaan. Itse jäin pällistelemään jokaista kattokruunua ja krumeluuria. Jos kulkisit teokselta toiselle yötä päivää ja katsoisit jokaista teosta muutaman sekuntin, menisi sinulla museon kiertämiseen kolmisen kuukautta.
Eremitaaši-museo on hyvin monimuotoinen ja sen perusti Katariina II Suuri vuonna 1764 Talvipalatsin yhteyteen, jolloin kokoelmassa oli ”vain” 255 taulua. Moni varmaankin tunnistaa ulkoasultaan tämän vihertävän Talvipalatsin (kuvassa ylhäällä), joka oli muuten myös Venäjän vallankumoukseen asti tsaariperheen residenssi. Talvipalatsissa asuttiin talvisin ja se toimi Venäjän hallitsijaperheen asuin- ja edustuspalatsina yli 150 vuotta. Eremitaašin osia ovat Talvipalatsin (1754-1762) lisäksi Pieni Eremitaaši, Vanha Eremitaaši, Uusi Eremitaaši ja viimeiseksi rakennettu Eremitaašin teatteri (1783-1787). Lisäksi tähän kompleksiin kuuluu Pääesikunnan rakennus, Menšikovin palatsi ja Keisarillisen posliinitehtaan museo. Eremitaaši kätkee sisäänsä mm. Leonardo da Vincin, Raffaellon, El Crecon, Goyan ja Picasson teoksia.
Hinnat ja aukioloajat
Eremitaaši on suljettu maanantaisin. Muutoin museo on auki 10:30 – 18:00 ja keskiviikkoisin 13:30 – 21:00. 1. tammikuuta ja 9. toukokuuta museo on suljettu. Lippujen hinnat vaihtelevat 300 ruplan ja 600 ruplan välillä. Lippuja voi ostaa Talvipalatsin edustalta olevista automaateista kortilla tai käteisellä. Muistaakseni vielä 2010 näitä automaatteja ei ollut, tai sitten olen kävellyt ihan laput silmillä. Lipun voi myös tilata täältä, samalla sivulla on myös lippujen hintatiedot tarkemmin. Ensikertalaisen kannattaa suunnitella retkensä paremmin kuin minun ja se onnistuu täällä, Eremitaašin omalla kierrossuunnitteluohjelmalla. Opastettuja kierroksia löytyy mm. Eremitaašin omilta sivulta.
Penninvenyttäjälle tiedoksi: Kuukauden ensimmäisenä torstaina Eremitaašiin on vapaa pääsy kaikille yksittäisille vierailijoille, eli tämä tarjous ei koske ryhmiä. Ppiskelijat ja koululaiset pääsevät Eremitaašiin ilmaiseksi mutta tajusin sen vasta lipun ostettuani, opiskelijakortti olisi vielä kuukauden voimassa. Hyvin menee mutta menköön!
Suosikkini Talvipalatsissa
Mikäli haluat pällistellä tsaarien upeita huoneita ja eurooppalaisten taiteilijoiden töitä, suosittelen suuntaamaan Talvipalatsin toiseen kerrokseen. Lumoudun ainakin itse toisesta kerroksesta eniten, huoneet ovat aivan liian eeppisiä. Aloita matkasi Jordanin portaikosta (ylhäällä kuvassa), joka saa sinut heti alkuun haukkomaan henkeäsi. Portaikko on yksi suosikkini tästä kompleksista. Jordanin portaiden nimi tulee loppiaisjuhlasta, jolloin muisteltiin Jeesuksen kastetta . Tsaari perheineen laskeutui alas portaita pitkin Nevalle, symboloiden Jeesuksen kastetta Jordan-virrassa. Heti portaikon jälkeen alkaa ”käytävä” jossa on esillä Romanov-suvun muotokuvia.
Paviljonkisali (kuvassa alla) on yksi myös suosikeistani pelkästään tuon hulppeutensa takia, salin numero 204. Paviljonki-salissa on James Coxin riikinkukkokello, jonka juuret juontaa 1700-luvulle. Tämä Riikinkukkokello toimii edelleen ja ilahduttaa museovierailijoita talvikeskiviikkoisin klo 17, kesäsesongista löysin tiedon että kello herää henkiin kesäkeskiviikkoisin klo 19. Riikinkukko pöyhistelee höyheniänsä ja vieressä oleva kukko laulaa. Kaksi alempaa kuvaa ovat Paviljonkisalista 6 vuotta sitten, tällä kertaa en vain pystynyt päivittämään riikinkukosta kuvaa sillä kaksi isoa ryhmää veivät puolet paviljonkisalin tilasta.
Voi vain ihmetellä Katariina II Suuren mielitekoja, kenellä tulee edes mieleen että juuri tällaisen kellon minä haluan?
Rafaelin loggiat
Kun Katariina II halusi täydentää Pietarissa Eremitaasin taidekokoelmaa, hän määräsi taiteilijoita jäljentämään Rafaelin freskoja kankaalle. Rafael oli tehnyt Vatikaaniin freskoja, joiden raamatullisia aiheita joukko taiteilijoita jäljensi Eremitaašin Rafaelin Loggian holveihin Katariinaan toiveesta. Tämä käytävä saa pienen ihmisen haukkomaan henkeään.
Päässä soi Anastasian Once Upon a December
Oletko katsonut joskus piirretyn Anastasian, jossa soi Once Upon a December? Jos se ei ala soimaan päässäsi Pietarin salissa (alla ylempi kuva) niin viimeistään Suuressa valtaistuinsalissa (198), eli Pyhän Yrjön salissa (alempi kuva). Leffa oli yksi allekirjoittaneen suosikeista ja miten hölmöltä se kuulostaakin, sound track soi päässäni koko vierailun ajan. Voiko kukaan samaistua?
Summa summarum: Tee edes jokin suunnitelma ennen vierailua Eremitaašiin niin pääset miljoona kertaa helpommalla.
Mitkä ovat sinun täsmävinkkisi Eremitaašin valloitukseen?
Psst! Seuraa meikäläistä ja blogia myös:
IG: @miraorvokki
Twitter: @miraorvokki
Facebook: @pondekengissa
Blogit.fi: Pöndekengissä
19 Comments
Eremitaasi oli kyllä aivan överi! Me oltiin siellä opastetulla kierroksella ja tuntuu, että nähtiin niin paljon ja saatiin niin paljon tietoa, että kaikki valui jonnekin unholaan. Onneksi on valokuvat! :) ehkä just tästä taide- ja upeusövereistä johtuen tykästyi enemmän Katariinan kesäpalatsiin, sieltä jopa muistan niitä upeta huoneita. Ja kyllä, voin samaistua tohon Anastasia-fiilistelyyn!
Harmi että opastettu kierroskin toi ähkyn! Voi hitsi. Eremitaasi on kyllä niin överi että kai siellä pitää käydä monta kertaa ennen kuin sitä osaa mitenkään hahmottaa.. Katariinan palatsissa en ole käynyt sisällä, nähnyt vain ulkoa :) Pitää seuraavalla kertaa käydä siellä!
Katariinan palatsi on epäilemättä hieno, mutta niin suosittu, että itse en jaksanut alkaa sinne jonottamaan. Kävin paikalla sekä viikonloppuna että arkena, mutta molemmilla kerroilla palatsiin oli noin 2 h jono (kävin kysymässä jonon etuosasta kuinka kauan ovat jonottaneet).
Onpas upeita kuvia. Toi Eremitaasin hallitseminen on ihan mahdotonta. Ostin nyt vuoden viisumin ja ajattelin tehdä yhden Pietarin matkan, milloin Eremitaasi saa yhden kokonaisen päivän. Mutta siinäpä pulma, mitä sittenkään valitsisi…
Mä vierailin paikassan 70-luvun lopussa kerran ja muistan vieläkin useat nurkat ja taideteokset. Oli yliprameaa, mutta kontrasti 70-luvun Leningradiin vasta olikin lyönti vasten kasvoja. Eremtaasissa alkaa mielikuvitus tehdä ilmavoltteja ja siellä ihan huumaantuu kaikesta esillä olevasta.
Vieläkö sillä on niitä mummoja valvojana suunnilleen joka 5 metrin päässä?
Olen eläkeiän kynnyksellä ja päätimme erään ystäväni kanssa aikoinaan että sinne menemme eläkkeellä ihastelemaan ja inspiroitumaan. Se ajatus kantoi yli väsymyksen ja ajoittaisen ankeuden, kun kumpikin hoidimme pieniä lapsiamme kotona.
Mieleeni jäi myös eräs maalaus, olisiko ollut Rembrandtin? Sen valo oli aivan ihmeellinen.
Me käytiin tuolla kavereiden kanssa ilman suunnitelmaa, ja pelkkää haahuiluahan se oli. Tosin näin ensivisiitille se oli kyllä ihan riittävästi. Ei sitä valtavuutta yhdellä kertaa kuitenkaan ymmärtäisi. Seuraavalla kerralla se opas olisi jo ihan toivottu.
Hieno koristeellinen
Siis tää on kyllä niin mieletön paikka! Kävin monen monta (10?) vuotta sitten, mutta en sitten ottanut kuvia muuta kuin ulkoa päin :P Muistan kuitenkin, että tämä paikka oli todella vaikuttava ja jos menisin takaisin Pietariin niin ehdottomasti menisin uusintavisiitille!
Toi näyttää kyllä niin upealta, että Pietarinreissu tuntuu taas todella hyvältä idealta… Henkinen kynnys itärajan ylittämiseen on poliittisista syistä vain niin korkealla… :-/
Eremitaasi on niiin upea paikka! Meillä ei Pietarin matkalla ollut kovin paljoa aikaa siihen tutustumiseen, eikä meillä ollut minkäänlaista suunnitelmaa käyntiä varten. Oltiin paikalla aika lähellä sulkeutumisaikaa, joten aika paljon jäi näkemättä. Ensi kerralla pitää tehdä suunnitelma ja olla ajoissa paikalla :)
Erittäin upet näkymät! Tuolla pakko päästä käymään! Kiva postaus!
Olen käynyt kerran – ilman suunnitelmaa harhaillut vain. Pieni mieli ei voi käsittää sitä taideteosten määrää! Hyvää infoa!
Ermitaasi on upea paikka ja täynnä aarteita. On totta, että se on erittäin laaja ja siksi tiedettävä minne kannattaa kulkea. Itse aikoinani sain vinkin huoneista, minne ehdottomasti on mentävä. Sitten loppuajan kiersin oppaan perässä- Taisin silloin juuri käydä katsomassa Picasson ja kumppaneiden työt. Olin silloin 17-v.
Minusta tuo oli ulkoa jo sen verran överi, ettei edes harkittu sisälle piipahtamista! Versaillesissa oli samantyyppistä överiyttä, mutta uskon kyllä että venäläiset on saattaneet mennä vielä pidemmälle. Täytyy ehkä joku päivä piipahtaa tuolakin haukkomassa henkeään. Pietarissa sitä vaan maalaistolikka saattaa mennä ihan pyörälle päästään kaikista tuollaisista :D
Eremitaasissa tuli käytyä omalla Pietarin visiitillä kesäkuussa. Postausta en vaan ole vielä ehtinyt raapia kasaan. Tai jaksanut. Olihan se aikamoinen paikka :D Meillä oli kyllä etukäteen aika hyvät suunnitelmat siitä, mitä haluttaisiin nähdä. Siskolla oli joku huonekarttakin mukana ja kaikkea, mutta silti puolet ajasta meni siihen, että yritti löytää paikasta toiseen. Mun mielestä paikan opasteisiin olisi voinut satsata vähän muutenkin kuin istuttamalla joka kulmaan niitä mummoja, joilta kysyä apua… No, aivan mielettömän upea paikkahan se oli, ja varmasti vaikka kuinka paljon jäi vielä näkemättä. Aika paljon tuli mieleen Vatikaanin museo, koristetta ja härpäkettä oli kummassakin niin paljon, ettei tiedä minne katsoa.
Jos Pietariin joskus menen, niin Eremitaasissa haluaisin käydä. Aika upealta näyttää!
Kauheeta miten huono yleissivistys taas, en yhtään ollut kuullut tästä ennen.. Ehdottomasti täytyy käydä Pietarin reissulla! Yleensä inhoan opastettuja kierroksia, koska niissä usein tulee vähän liikaakin sitä infoa, ja tykkään enemmän vapaasti kierrellä ja ottaa sitten selvää itse asioista sen verran kun kiinnostaa. Mutta kuulostaa siltä, että täällä semmoinen ehkä kuitenkin kannattaa :)
Olimme helmikuussa 2015 ja silloin ei ollut mitään jonoja missään. Eremitaasissa oli meneillään Francis Baconin näyttely, joka oli syy mennä sinne tuolloin.
Silloin kirjoitin ohjeeksi näin: ”Jotta hahmottaa kartasta missä huoneessa milloinkin on ja mihin suuntaan tulisi mennä, kannattaa tarkastaa, millä puolella Neva milloinkin on itseensä nähden. Rakennus on nimittäin niin sokkeloinen, että ilman tätä tietoa ei ymmärrä mihin suuntaan tulisi pyrkiä. Opasteita on, mutta ne ovat surkeat. Helpompaa on kysyä ohjeita henkilökunnalta, jos haluaa nähdä erityisesti jonkun tietyn taulun.
Näyttelyiden paikat myös vaihtuvat ja aina niistä ei muisteta kertoa kovin hyvin. Me etsimme mm. impressionistien maalauksia kolmannesta kerroksesta, mutta löysimme vain rumia muotokuvia 1800-luvulta. Henkilökunta totesi kysymyksiin vain, että ei ole täällä.”
Koko jutun voi halutessaan lukea täältä http://www.tamamatka.fi/testissa-paiva-pietarissa-risteily-ja-eremitaasi/
Oi, Eremitaasi on aivan ihana! Mun oikeastaan ainoa vinkki on se, ettei kannata edes yrittää katsoa kaikkea kerralla, tosin vaikka yrittäisi, ei kyllä onnistuisi :D Mun mielestä tällaiset jättimäiset, paljon aarteita sisälleen kätkevät museot pääsevät parhaiten oikeuksiinsa silloin, kun niihin voi tutustua aina vähän kerrallaan. Esimerkiksi British Museumissa olen käynyt varmaan 30 kertaa, enkä vieläkään voi sanoa kiertäneeni sitä kokonaan – mutta mikään vierailu ei ikinä tunnu stressaavalta, kun tiedän, että voin tulla uudestaan vaikka heti huomenna. Tietysti tällainen on vähän vaikeaa silloin, kun ei asu kaupungissa, jossa kyseinen museo sijaitsee, haha.