Eilat ja eteläinen Israel

Eteläinen Israel ja Eilat.. Aakeeta laakeeta. Poikaystävän sanoin; ”Vähän näyttää kuin olis Pohjanmaalla, muttei oo niin viheriää”. Onhan yleisnäkymä aika karu, erämaata erämään perään. Pientä vihreää jossain. Karuudesta huolimattaan, tykkäsin kovasti näkemästäni, kun aurinko laskee ja kaikki punertaa – wau! Selkeän eron huomasi Ovdasta Eilatin puolelle päästäessä, kun Kibbutzin taateliviljelmät näkyivät vihreänä ja Eilatin kaupunki avautui eteen.

1P1011795

Yleisfiilikset Eilatista

Olin kuulut Eilatista niin paljon ristiriitaisia asioita. Yksi sanoi, että se on kaunein paikka missä on koskaan käynyt, toinen sanoi että liian Vegas, kolmas ei kehunut, ei haukkunut, neljäs fiilisteli lapsuuden matkaansa. Voin kuvitella, että Eilat on ollut ”parhaassa hohdossaan” muutamat vuodet taaksepäin. Tuntui että kaupunki oli vähän repsahtanut, niin siellä hotellikomplekisen kuin paikallisasutuksen puolella, en siis kokenut itse aivan sellaista hohtoa ja Vegasmaisuutta kuin kuultujen kommenttien puolelta ajattelin aluksi. Paikalliset, joiden kanssa pääsin juttusille lomamme aikana totesivat moneen otteeseen että suomalaisia ei ole ollut täällä pariin vuoteen, eikä kauheasti muitakaan perinteisiä lomailijoita.. Olisiko siinä sitten se syy että ranta-alue tuntui välillä vähän tunkkaiselta? Vaikea sanoa ja vertailla, kun tämä kerta koko Israelissa oli itselleni ensimmäinen. Jos ranta-aluetta ajatellaan, ei se päässyt ykköskohteekseni. Hotelleja oli, turistin palveluita oli ja en päässyt oikein sellaiseen ”mahtia olla täällä-fiilikseen kiinni” – ennen kuin kävelimme rantaa pitkin lähemmäs Jordanian rajaa ja näin paikallisen kalastajan heittelevän siimaa pitkin Punaisenmeren pintaa, auringonlaskussa – ja kahden nuoren pojan lauleskelevan ja istuvan viltillä, ilman yhtään ylimääräistä härpäkettä vieressä – ihanan hiljaista, tämä hetki on kaunis.

Uskon, että Eilatin ranta-alue palvelee matkailijaa, joka haluaa majoittua tasokkaassa hotellissa ja nauttia auringonotosta omalla altaalla ja välillä myös nauttia meren aalloista. Iltamenoista en ottanut selvää, mutta näytti rannalla myös olevan härpäkkeitä vauhtihirmuille, sekä meressä perinteisiä moottoriurheiluun tarvittavia välineitä. Yleiskuva Eilatin ranta-alueesta oli omaan silmääni helppo rantalomakohde, sekä shoppailijalle sopiva kohde.  Ostoskeskuksia löytyi – ja nyt ”talven” tullen alennukset tuntuivat olevan hyviä – ja rusketus, se on varma! En voi edes käsittää miten olen saanut tällaisen brunan pintaan, koska oikeasti otin aurinkoa tasan kolmena päivänä, ja en edes mitenkään ”ammattimaisesti” kahminut aurinkoa altaalla.

Huomiotani kiinnitin siihen, ettemme nähneet sisäänheittäjiä ja kukaan ei huudellut peräämme. Törmäsimme yhteen mieheen, joka useana päivänä peräkkäin jakoi ravintolan mainoksia ja uskoi kun sanoimme ettemme tarvitse mainosta.

Eilatissa on helppo lähteä jeeppisafareille, aavikkosafareille, siellä on helppo sukeltaa. Merenalaista elämää pääsee myös näkemään meren alla, akvaariossa, jossa pääsee katselemaan Punaisenmeren meininkiä kirjaimellisesti. Akvariossa pääsee meren pinnan alle ihailemaan näkymiä suoraan Punaiseenmereen. Eli oikeasti eteesi avautuu tuo sama meri, missä olet uinut. Aktiviteetteja löytää siis varmasti.

P1012147

(Mietin juuri kuvia selatessani, että missä se repsahtaneisuus oikein on? Yllättävän hyvältähän nämä kuvissa näyttää. Ehkä en sitten keskittynyt kunnolla vangitsemaan roskia, repsottavia mainoksia ja muita silmiinpistävää)

P1011796 P1011810 P1011824 P1011849 P1011850P1012101

Omat suosikit Eilatissa

Paikallisasutuksen fiilis ja ruoka

Ei, Eilat ei jäänyt itselleni kohteeksi, johon on pakko päästä uudelleen. Tykästyin kuitenkin aavistuksen verran Eilatin ”toiseen puoleen”. Eilatin jakaa aika suuri maamerkki, nimittäin Eilatin lentokenttä. Majoituimme lentokentästä katsoen Jordanian puoleisessa Eilatissa, missä suuret hotellit seisoivat ylväinä. Toisella puolella lentokenttää oli taas ostoskeskuksia ja paikallisasutusta. Käytän miltei aina kulkuvälineenäni jalkoja, en koe näkeväni mitään taksin ikkunasta tai bussista. Eilatin paikallisasutus oli uudelta osioltaan pramea, toiselta puolelta rosoinen ja ihmiset olivat ihania. Kaikkialla minne meni, olivat ihmiset ystävällisiä.

Suosikikseni nousi ehdottomasti paikallisasutuksen rosoinen puoli ja tunnelman fiilistely. Useat pitkät kävelylenkkimme kruunasi herkulliset falafelit. En nyt tiedä, onko aina fiksuinta katsoa mahdollisimman epäilyttävimmän näköistä grillitönöä, mutta herranjestas tuo falafel oli hyvää – eikä vatsatautikaan yllättänyt. Olikohan se sitten vain super hyvä tuuri vai super hyvä vastustuskyky? Oikein hävettää myöntää, mutta ihastuin Israelin falafeleihin niin, että päätin testata niitä sitten melkein kaikkialla missä oli mahdollisuus niitä ostaa, vaikka onhan Israelissa myös useita muita upeita ruokia tarjolla. Falafelin hinta oli huomattavasti korkeampi rannalla ja Jerusalemissa. Eilatin ranta-alueen falafel; 23NIS, Eilatin paikallisasutuksen falafel; 17NIS, Jerusalemin muslimikorttelin falafel; 35NIS.

Perinteet

Pidin ehdottomasti siitä että ranta-alueen hotellit noudattavat suurimmaksi osaksi kosher-sääntöjä. Pidän siitä, että turismi ei muuta kaikkea perinteikästä. Kosher-sääntönnöt näkyivät suurimmaksi osaksi hotelleilla niin, että aamupalalla nautittiin maitotuotteita ja iltapalalla lihaa, näitä ei siis sekoiteta. Sapattina, perjantaista lauantaihin suurin asia aamupalalla oli se, että kahvimasiinat oli kiinni. Sähkölaitteita ei tulisi käyttää. Tämä tosin on luultavasti aika mahdoton välttää hotellin keittiössä, mutta ajatuksena tietysti hyvä – aamupalalla oli lämmintä croissanttia, pakkohan se on ollut jossain paistaa? Itseäni tosin ei olisi haitannut, jos olisin joutunut elämään pelkillä hedelmillä sapatin aikana – ne on herkkua!

Matkamme aikana alkoi Hanukka, jota oli mielenkiintoista seurata. Hotelleihin ilmestyi hanukkakynttelikköjä, hanukkamunkkeja ja paljon israelilaisia maan muista kolkista saapui viettämään lomaa Eilatiin. Perheet rukoilivat ja lauloivat yhdessä ja hiljentyivät ruokapöydän ääreen. Sapattina suositeltiin myös käymään Kibbutz Eilotin sapattiaterialla lauantai-iltana. Kibbutz on myös mielenkiintoinen nähtävyys. Niitä on Israelissa paljon, mutta Eilot on yksi, joka avaa oviansa myös suuremmille matkailijamäärille. Matkamuistoihin on vielä lisättävä, että Kibbutz Eilotilta saa ostettua herkullisia, tuoreita taateleita.

Eilatin kissat

En pidä kissoista, mutta kissojen työ Eilatissa ei ole huonon kuuloinen duuni. Ne tallustelevat vapaana ja ovat osa Eilatin puhtaanapitojärjestelmää. Eilatin vapaat kissat hävitettiin katukuvasta joitan vuosia sitten, mutta tämä toi tullessaan autiomaasta skorpioneja, käärmeitä ja hiiriä. Kaupungin päättäjien päätöksellä kissat tuotiin takaisin katukuvaan. Valtio kustantaa kissojen sterilointileikkaukset ja lahjoituksilla ylläpidetään kissojen elämää  leikkauksen jälkeen. Kun kissa on leikattu, se merkataan ja näin leikattu kissa saa jatkaa tallusteluaan ilman uutta vahingossa leikkauspöydälle joutumista. Eilat Loves Animals on lahjoituksista toimiva eläintensuojeluyhdistys, joka ylläpitää tätä kissojen elämää leikkauksen jälkeen. Yhdistys myös huolehtii loukkantuneista kissoista ja emon hylkäämistä kissanpennuista.

Herb And Spice Farm Eilat

Varmat matkamuistot saa hankittua maustefarmilta, matkalla Jordanian rajalle. Kierrätysmateriaalista rakennettu farmi jatkaa rosoista linjaa ja sisällä aukeaa oikea maustehullun taivas. Teetä, mausteriisiä, mausteita, kaikkea kivaa ja pientä. Ja jos haluat ostaa vain yhden teelusikallisen yhtä teelajia, se onnistuu. Lappaa pussiin sitä, mitä haluat ja niin paljon kuin haluat ja punnitukseen. Olisin halunnut ostaa tuolta vaikka mitä – ja juuri nyt lipittelen tätä kirjoittaessani granaattiomena-teetä.

Helppo liikkua

Pikainen tai pidempi käynti Jordaniassa, vierailu Egyptin puolella – suht helppoa. Eilatin vuoristoalueella on useita patikointireittejä, joissa autiomaan fiilistä pääsee seuraamaan. Kaupungin sisäinen bussiliikenne toimii. Eilatin kaupungin lentoasemalta useita Israelin sisäisiä lentoja, helppo lähteä käymään esimerkiksi Tel Aviviin ja Haifaan. Bussit liikkuvat myös tiuhaan, vaikka kilometrejä kertyy paljon, on todella helppoa päästä Tel Aviviin, Jerusalemiin, Beershevaan ja Kuollellemerelle. Olisihan se jo melkein rikollista vierailla Eilatissa, muttei näissä upeissa muissa kohteissa.

Upeat auringonlaskut

Tähän ei osaa sanoilla mitään rakentaa. Jordanian puolen vuoret hehkuvat punaisen monessa värissä, merenpinta hehkuu kultaisista auringonsäteistä… Kerrassaan upeaa. Lue lisää Israelista täältä.

P1011968 P1011977 P1011980 P1011993P1012026P1012003P1011855P1011862P1011866P1011869P1011874P1011882P1011887P1011908P1011927

Mielelläni lukisin teidän ajatuksianne Eilatista ennen vuotta 2015. Näyttääkö Eilat samalta kuin ennen ja onko se säilyttänyt loisteensa, vai onko jotain radikaalisti muuttunut?

Psst! Seuraa meikäläistä ja blogia myös:

IG: @miraorvokki

Twitter: @miraorvokki

Facebook: @pondekengissa

Blogit.fi: Pöndekengissä

Previous Post Next Post

You Might Also Like

4 Comments

  • Reply Heidi keskiviikko, tammikuu 20, 2016 at 13:15

    Kiva lukea toisten matkakuulumisia eilatista.. Itse olen nimittäin lähdössä kohteeseen tutustumaan ensiviikolla. Viimeksi ollut siellä 4vuotiaana (ei pahemmin muistikuvia) Monenlaista myös kohteesta kuulleena, täytyy lähteä itse katsomaan ja rikkomaan toisten ennakkoluuloja. ?? turvatarkastuksesta ja mahdollisesta maahantulo kortista kysyisin vielä, miten itse tämän koit ja menikö passintarkastuksissa paljon aikaa..? Tästä myös monenlaista versiota ollut. Tiukka turvatarkastus ei itseäni haittaa, onko jokin ”haastattelu” myös kentällä?

    • Reply miraorvokki keskiviikko, tammikuu 20, 2016 at 15:19

      Voi että! Ihanaa matkaa teille! :) Kuule – monen ensikommentti mulle ja äiteelle oli: ”Uskallatte sitten lähteä?!” ”Ootteko ihan hulluja, Israeliin?!”…. Ei mitään ongelmaa. Vähän tietysti hämmensi se, että sotilaat kävelee rynnäkkökiväärit olallaan ja joku naissotilas saattaa varustuksessaan haistella hajuvesiä.. Mutta toisaalta, maa jossa myös naiset käyvät pakollisena armeijan toi mulle enemmän sellaisen olon, että ainakin olen turvassa jos jotain kävisi. Mulla jäi todella turvallinen olo ok. paikasta :)

      Maahantulo oli helppo juttu – tiskille mentiin matkaporukan (minä ja äiti) kesken, annettiin passit ja hotellivahvistus (mitä eivät edes katsoneet). Kysyivät passin avattuaan ”Mira?” ja ”Paula?” ja tämä oli meidän osalta kunnossa. Joltain kysyivät missä hotellissa majoittuvat ja miksi tulivat Israeliin. Näistä pääsi kun vastasi rehellisesti, että lomalle :) Tämä meni aika rutiinilla ja nopeasti! Maahantulosta lyötiin leima passiin. (Olen myös kuullut että jotkut voivat pyytää myös leimoja erilliselle paperille, itse en tajunnut, enkä nyt tiedä onko tarvettakaan sitten.)

      Takasin lähtiessä oli vähän pidempi rulianssi – yllättävä kyllä. Kysyttiin olemmeko itse pakanneet laukut, mikä on yhteytemme äiten kanssa. Vähän katsoivat nenä rutulla kun sukunimemme olivat eri. Jonkun matkatuomisena olevat kissapatsaat näin jäävän tarkasteluun, mutta hänkin lennolle pääsi hyvin. Kysyvät tosiaan lähtiessä passit, mitä teitte, missä olitte, pakkasitteko itse laukun, näittekö laukun koko ajan, saitteko matkanne aikana lahjoituksia tai pyysikö kukaan teitä kuljettamaan mitään maasta. Sitten matkatavarat läpivalaistiin, meidät metallinpaljastettiin ja meni aika vaivattomasti – toki paljon tarkemmin kuin missään missä olen aikaisemmin ollut, mutta tietää ainakin olevansa turvassa jos näin tarkkaan katsotaan :P

  • Reply Linda keskiviikko, lokakuu 19, 2016 at 18:07

    Missä hotellissa yövyitte?

  • Leave a Reply

    This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.