Monthly Archives

elokuu 2015

Torni Helsinki ja Tornin antimet yhden yöpymisen näkökulmasta

Voitin jokin aika sitten valokuvakilpailun möytä yöpymisen kahden hengen Supreme-huoneessa, Sokos Hotel Tornissa, Helsingissä. Silloin en vielä tiennyt tulevasta muutostani pääkaupunkiseudulle. Tämän viikon alussa, toisen työviikon alkaessa muistinkin, että tämä oiva yöpymistilaisuus on vielä käyttämättä. Otinkin siis yhteyshenkilöön yhteyttä ja huoneita oli tälle viikonlopulle vielä jäljellä. Lauantaina suuntana oli siis historiallinen Torni, jossa vietettyä tuli yksi yö.

En ollut koskaan aikaisemmin yöpynyt kyseisessä hotellissa, enkä käyttänyt hotellin palveluita lainkaan. Kuitenkin olin kuullut Atelje-baarin coctaileista vain hyvää ja kesäpiha oli kuulemma lumoava. Olihan siis nyt jo aikakin tutustua tähän hotelliin. Ainahan sen näkee, kun Helsingissä kulkee.

Saapuessa hotelliin, vastaanotossa oli vastassa kaksi ihanaa neitiä. Huone sijaitsi viidennessä kerroksessa, eli vanhalla hissillä pääsi sinne asti. Tykkään hirmuisesti vanhoista hisseistä. Tämä kyllä natisi aika kivasti, varmasti toimii kuin rasvattu, mutta itseä vähän kuumotti ensimmäinen nousu tällä kaverilla. :D

Torni oli täynnä taidetta ja pieniä ihania yksityiskohtia. Ajan patinaa ja vähän modernimpaa, kaikkea sopivassa suhteessa. En ole koskaan odottanut kotimaan ketjuhotelleilta mitään kummoisempia, joten rosoiseen mielikuvaan verratessa koko hotelli ylitti odotukset.

Olin aikaisemmin jo tietysti kurkkinut, että millaisia huoneita Torni tarjoaa, nettisivujen perusteella. Olin kyllä hämmentynyt aluksi saapuessamme huoneeseen. Eihän tää näyttänyt yhtään siltä kuin kaikissa netissä olevissa kuvissa komeilevat puna-musta-harmaat huoneet parketilla. Meillä oli kelta-vihreä huone ja kokolattiamatto. En vaan tykkää kokolattiamatoista, varsinkin kun odotti sitä kuvissa koreilevaa parkettia. Eipä tämä tietenkään menoa haittannut, eihän tästä ollut mitään maksettu ja varattiinhan tämä suht myöhässä, mutta….

1 2 3 54Tähän huonetyyppiin kuului kahvit Cupsolo-kahvinkeittimestä, kaksi vesipulloa ja kaksi limsaa jääkaapista. Huono tosin, että itse en juo ikinä limsaa, joten käyttämättä jäi tämä houkutus.  Maisemat oli viidennestäkin kerroksesta kivat ja pitää kyllä mainita hyvästä äänieristyksestä. Vaikka hotelli oli täpötäynnä hotellivieraita, ei ääniä muista huoneista kuulunut ollenkaan. Eikä ulkoakaan. Jos siis kaipaat takuuuvarmaa unta, kannattaa käydä täällä yöpymässä. On taas rentoutunut olo ja mieli on valmiina uuden työviikon haasteisiin.

Päätettiin testata illalla Kesäpihan tarjonta. Eipä sielläkään ihmismassalta välttynyt. Onneksi oli kuitenkin pari pöytää vapaana heti. En ottanut miljööstä kummempaa kuvaa, sillä ajattelin että muut haluavat luultavammin ruokailla rauhassa. Illallisseurana mulla oli pari koreeta pohjanmaalaista, jätkät veti hevosburgerit ja oluet ja kovasti kehuivat tätä yhdistelmää. Meikäläinen otti turvallista lohta. Mun mielestä lohen kanssa ei vaan voi mennä koskaan vikaan – ja ei mennyt nytkään. Otin vielä 12cl talon valkoviiniä kyytipojaksi, Espanjalaista verdejo sauvignon blancia. Eipä tuo viini nyt makunystyröitä niin räjäyttänyt, mutta kesällä tuollainen kepeä toimii aina. Lohiannos vaikutti ensiksi tosi pikkuruiselta, kun vertasi sitä poikien annoksiin, mutta hyvin tällainen taskuraketti tuosta täyttyi, ja kokonaisuus oli jättehyvää! Suosittelen ehdottomasti kesäpihaa – kepeitä makuja ruoassa, viinissä ja oluissa, rentoa tunnelmaa ja pako arjesta keskellä kaupunkia. Tornissa olisi myös Ravintola Torni ja O’Malleys sisätiloissa, mutta Kesäpiha valikoitui nimenomaan sen takia, että harvemmin vapaina viikonloppuina osuu näin hyvät kelit kohdalle. (Kesäpihan ruoat olivat O’Malleysin ravintolan käsialaa.)
9Illan päätteeksi oli sitten aika testata paljon kehuttu Atelje-baari näköalatasanteella. Vastaanotossa jo mainittiinkin, että ensimmäinen kunnolla lämmin viikonloppu vetää väkeä ja hissi saattaa olla todella ruuhkainen. Luovutettiin hissin kanssa pitkältä tuntuvan odottelun jälkeen ja tehtiin kevyt jalkatreeni ruoan päälle, neljätoista kerrosta ylöspäin, mars! :D Viimeiseen kerrokseen päästäkseen piti joka tapauksessa kavuta rappusia. Yllätyinkin siitä, millaiset kapoisat kierreportaat johtivat kattotasanteelle, onneksi kukaan meistä ei ollut yhtään leveempihartiainen..  ;) Viimein oltiin perillä ja kyllä vastaanoton neidit olivat oikeassa, Atelje-baari oli ihan tupaten täynnä! Löydettiin vapaa pöytä ja käytiin ostamassa drinkit. Valinta oli vaikea. En ole koskaan ollut mikään drinkki-ihminen, I prefer wine, mutta nyt oli pakko päästä testaamaan. Itse valitsin Royal Urban Mojiton, valintaa helpotti se että drinkki sisälsi kuohuviiniä, ajattelin että se tuo meikäläiselle turvallista makua. :) Ja drinkki kyllä oli hyvä, tosi tasapainoinen, eikä pelästyttänyt drinkkiuntuvikkoa. Oltiin Atelje-baarissa juuri yhdeksän jälkeen, joten aurinkokin alkoi laskemaan aavistuksen horisonttiin päin. Kaikesta väentungoksesta huolimatta tämä oli ehdottomasti kokeilemisen arvoinen. Joskus voisi kyllä käydä testaamassa listalta löytyneen Aalto-vaasista tarjoillun drinkin. Nyt ei kyllä rahapussi antanut myöten.. :D

Ehdottomasti aion vierailla tasanteella uudelleen, näköala oli huikea! Josko seuraavalla kertaa tuulisikin vähemmän, ettei olisi hiukset ympäri kasvoja.

6666666666666
Rauhallisen illan jälkeen pääsi nukkumaan hyvin, puhtaissa valkeissa lakanoissa. Pedistä ei oo mitään pahaa sanomista. Meikä nukkui kuin tukki. Olin illalla laittanut aikaisen herätyksen soittamaan, sillä halusin välttyä aamupalalla samanlaiselta ihmismäärältä, kuin ravintolassa ja tasanteella. Aikaisena lintuna kannatti olla, sillä pääsi nauttimaan piiiiitkästä ja rauhallisesta aamiaisesta Tornin breakfast-roomissa.

Valikoima oli huikea – ja valinnanvaikeus iski. Ehkä parasta, että mun ehdoton suosikkiyhdistelmä brie-juusto ja viikunahillo löytyi myös aamiaisen antimista. (Yleensä tää yhdistelmä on mun leffailtojen herkkua, mutta miksei sitä nyt aamullakin välillä..) Aamupala oli klassinen hotelliaamupala. Ehdoton plussa – ja järjettömän hyvä mieli nousi siitä, että noustessani pöydästä kahvin haun toivossa, ihana tarjoilija huikkasi että kahvi tuodaan pöytään. Hämmennyksessäni sitten kyselin, että mitä kaikkea on tarjolla. Ehdoton suosikkini cappuccino oli listalla, joten miksi sitä hyvää vaihtamaan. Tää oli ihan kirsikka kakun päälle – otin toisenkin kupillisen. Ihana oli myös se, että aamupalalla oli haarukat, veitset, lusikat ja kahvikupit valmiina pöydässä.

Vaikkei edes yöpyisi Tornissa, suosittelen joskus testaamaan hotellin aamupalaa vaikka brunssimielessä. Listalla oli lisämaksusta kuohuvaakin, jos lazy sundaybrunch kuulostaa houkuttelevalta. Aamiaisen hintaa en tällä hetkellä muista, mutta eiköhän sekin Internetin maailmasta selviä.

10 11Kerrassaan rentouttava pako arjesta. Erityiskiitos Tornin mahtavalle henkilökunnalle – rekrytoinnit ovat osuneet ihan nappiin!