All Posts By

piyya / Levoton Sielu Maailmalla

Yleinen

Keväinen Nizza

sunnuntai, kesäkuu 9, 2019

Suloisen elegantti Nizza ja kimmeltävä Ranskan Rivieran meri silmissäni ja ajatuksissani suuntasin keväällä 2019 Nizzaan. Mielessäni todella siinsi täydellisen turkoosi meri, jota reunustaa rantaravintolat ja joissa liehuu valkoiset verhot. Reppuuni pakkasin ainoastaan kesämekkoja rantakadulla käveleskelyä varten. Olin valmiina viiden päivän elegantiin irtiottoon Nizzassa.

Totuus oli hiukan toinen aluksi. Saavuin sateiseen Nizzaan sunnuntai aamuna, olin toki jo nähnyt varoituksia sateista säätiedotuksen kautta mutta kyllä sade sai mielenkin hetkeksi harmaaksi. Missä olisi se kaipaamani auringonsäteiden kimmellys meren pinnalla ? Huonetta odottaessa lähdin tutkimaan rantakatua ja sadekin lakkasi, lounaan jälkeen aurinko paistoi mukavasti ja lämmitti ihoa ja mielikin kirkastui. Ensimmäiset lomapäiväni olivat yllättävän harmaita, loppuloma taas olikin sitten auringon iloittelua. Asteita ei toukokuun lopulla ollut kuin +18-22 vaikka yleensä toukokuun lopulla on jo helle Rivieralla.

Nizza oi Nizza, rakastuin suuresti koko Ranskan Rivieraan, jonka kirkkaimpana helmenä loistaa Nizza. Ja kyllä se meri kimmelsi käsittämättömän turkoosina ja ainakin joissakin rannan ravintoloissa oli valkea sisustus ja verhot liehui kauniisti tuulessa odotusteni mukaan. Nizza oli minulle juuri se sopiva irtiotto ja aistien nautinto muutamaksi lomapäiväksi. Olisin voinut viettää koko lomani viisi päivää vain Nizzassa, mutta enhän minä siihen pystynyt kun tarjolla oli usea kätevää kulkutapaa läheisiin kyliin ja kaupunkeihin. Ehdin käydä tuon viiden päivän lomani aikana myös Cannesissa, Antibesissa, Ezessä, Villefrance sur merissä ja Monacossa. Tämä tietenkin teki sen, että Nizzaan on päästävä uudestaan.

 

 

Nizzan kohokohdat by me :

1. Nizza tuoksuu mansikoille ja shampanjalle

Nizzalla on oma järjettömän ihana tuoksu, ihan kun kaupungin ylle suihkutettaisiin tasaisin väliajoin Nizzan ominaistuoksua, sekoitus shampanjaa ja mansikoita. Olin itse lähtenyt matkaan käsimatkatavaroilla ja hajuvedet oli jäänyt kotiin. Seuraavalle matkalle hankin kyllä sellaisen matkakokoisen pienen putkilon, ettei näin pääse enää käymään. Eihän Nizzassa voi lähteä kadulle ilman omaaa tuoksua kun itse kaupunki tuoksuu niin ihanalle. Nizzan tuoksua ei voi vastustaa, eikä hymy voi olla tarttumatta huulille.

2. Elegantti rentous

Nizzan tunnelmaan pääsee helposti kiinni istahtamalla vaikka sen ihanan turkoosin meren ääreen tai jonkun kivan ravintolan terassille nauttimaan lasillisen kylmää roseta. Enpä ole missään muualla nähnyt niin suurta rose viinin suosiota kuin Ranskan Rivieralla. Kilometrejä pitkä rantakatu on suosiossa niin lenkkeilijöiden,pyöräilijöiden, perheiden kuin tyylikkäiden Ranskalaisten  näyttäytmispaikkana. Tyyli on elegantin rento.

3. Ravintolat ja leipomot

Ranska ja Nizza ovat herkuttelijoiden paratiisi. Nizzan hintataso ei tietenkään ole Euroopan halvin, mutta ei siellä konkurssiinkaan ajaudu muutama päivän loman aikana vaikka vähän herkutteleekin. Tällä matkalla uskaltauduin vihdoin maistamaan moules frittes, simpukoita ja ranskalaisia perunoita kylkeen, oma suosikkini on moules roquefortissa keitettynä. Boulangeriet / leipomot vetää minua puoleensa niin, että housun nappeja olisi kiristänyt mutta onneksi olin pakannut mukaan vain väljiä kesämekkoja. Ja lasillinen sitä kuuluisaa roseta sopii niin ruoan kuin leipomuksien kylkeen.

4. Kuin helminauhassa olevat kylät ja kaupungit, sekä niiden läheisyys Ranskan Rivieralla

Bussilla liikkuminen on todella kätevää. Nizzan sisäinen liikenne, samoin kuin liikenne läheisiin kyliin ja kaupunkeihin maksaa saman 1,50 €. Juna Monacoon edestakaisin maksoi 8,20 €. Rivieralla ei siis voi olla liikkumatta ja maisemathan bussista ovat täydelliset vaikka matka kestää kauemmin kuin junalla. Liiku, mene ja tutustu läheisiin kyliin kun Nizzaan menet.

 

 

 

Tämä oli loma kaikille aisteilleni. Vaikka ehdinkin kävellä tuttuun tapaan 80 kilometriä noiden viiden päivän aikana, ehdin myös nauttia. Istahdin aina sopivasti kun nälkä tai jano yllätti ja kummasti nuo Rivieran paikat houkuttelee istahtamaan. Ehdin rentoutumaan, nauttimaan ja saamaan aikaan muodostamaan kaipuun Nizzaan.

 

* kaipaatko sinä shamppanjan ja mansikoilta tuoksuvana Nizzaan ? 

 

💋 & Kram Piyya

 

Yleinen

Georgetownin katutaidetta Penangilla

sunnuntai, kesäkuu 2, 2019

KYLLÄ, myönnän minun oli päästävä Penangin Georgetowniin instagramin innoittamana. Instagrammattavat katu maalaukset innostivat myös minua omalta osaltani osallistumaan maalausten hypetyksen. Singapore oli jo kohteena päätetty, samoin Bali ja kun Malesian Penang nyt sattui olemaan siinä vieressä niin päätin Kaakkois-Aasiaan seikkailullani poiketa kolmeksi päiväksi Penangille. Matkani kutistui lopulta kaksipäiväiseksi kun Kuala Lumpurin lentoni Penangille oli siirretty kuudella tunnilla, ehdin kaikesta huolimatta nähdä katu maalaukset ihan ajan kanssa.

Palkittu Liettualainen taiteilija Ernest Zacharovich pyydettiin vuonna 2012 osallistumaan Georgetownin elävöittämiseen ”Mirrors George Town” taideprojektin kautta. Georgetownista löytyy yhdeksän Ernstin maalaama muraalia ja Georgetownin katumaalaukset ovat osa UNESCON maailmanperintökohteita.

Maalaukset ovat viehättäviä ja viehättävät kuvaajia erityisesti niiden interaktiivisuuden vuoksi. Useat maalaukset mahdollistavat oman osallistumisen maalauksiin kuvien kautta. Boy on a bike maalauksen edessä on oikea moottoripyörä, jolle voi istahtaa ja osallistua kuvan kautta maalaukseen. Maalausten tarkoituksena on kuvata Gerogetownissa asuvien henkilöiden arkipäivää humoristisella tavalla.

Tässä kohtaa minun on myönnettävä myös, että lähdin tosiaan Penangille katsomaan näitä Ernst Zacharovichin maalauksia, mutta enpä ollut tutkinut asiaa sen kummemmin kuin instagramin kautta ja loppujen lopuksi en nähnyt montaakaan Ernstin maalauksista vaan olen kulkenut muiden kuuluisaksi nousseiden maalausten perässä Georgetownissa. No olkoot maalaukset kenen tahansa tekemiä niin ne viehätti minua kovasti ja ilmeisesti myös monia muita, koska ajoittain joidenkin maalausten kohdalla oli suorastaan ruuhkaa.

Minä otin avukseni The next somewhere bloggarin – walking tour of street art Penang postauksesta löytämäni printattavan kartan Georgetownin katumaalauksista. Nämä maalaukset eivät siis kaikki kuulu Ernstille, mutta mukavaa ilmettä ne tuo Georgetownille ja ovat juuri niitä Intagramin innoittamia maalauksia.

Georgetown – Penang

Georgetown – Penang

Georgetown-Penang

Georgetown-Penang

Georgetown – Penang

Joissakin kohteissa oli suorastaan ruuhkaa.

Little. children on a bicycle – Ernest Zacharovitch – Georgetown-Penang

Giant cat -Georgetown – Penang

Georgetown-Penang

Georgetown-Penang

Little boy with PET dinosaurier – Ernest Zacharovitch – Georgetown-Penang

Boy on a bike – Ernest Zacharovitch – Georgetown – Penang

Georgetown-Penang

Georgetown -Penang

Georgetown-Penang

 

* Oletko sinä sortunut  matkustamaan Instagtammattavien kuvien perässä ? 

 

💋 & Kram Piyya

 

 

 

 

Yleinen

Penang – paikka jossa turvallisuudentunteeni horjahti

lauantai, toukokuu 25, 2019

Sanon nyt heti, että mitään ei varsinaisesti tapahtunut, mutta kuvaan sitä miten epämiellyttävä tunne turvattomuudesta pääsi ajoittain valtaamaan mieleni Malesiassa Penangin saarella. Olen pohtinut miksi näin kävi, koska Singaporessa ja Balilla oli tuntunut superturvalliselle ja sitten pikku jutut pääsi yllättämään.  Kyseessähän on kuitenkin vain tunne. Ja olikohan tunne enemmän ärsytystä loppujen lopuksi kuin turvattomuutta ?

 

1. Taksimatka lentokentältä hotellille

Lensin Balilta Penangille Kuala Lumpurin kautta. Lentoni Penangille oli siirretty kuudella tunnilla ja sen sijaan, että olisin ollut Penangilla kuuden aikaan illalla olin siellä puolilta öin. Olin kysynyt jo Suomessa ollessani hotellilta kuljetusmahdollisuutta, mutta hotellilla ei ollut sellaista palvelua, koska hotelli on niin lähellä lentokenttää, että kannattaa ottaa taksi. Näillä hotellin ohjeilla lähdin etsimään taksia. Takseja ei ollut missään, sen sijaan lentokentällä oli jono valkoisia autoja, joissa huomioin kaikissa samanlaisen merkin takaluukun kohdalla, mahdollisesti appi takseja ajattelin. Siinä kävellessäni mieshenkilö ilmoitti minulle, että madame istuu nyt vaan tuohon autoon koska takseja ei ole enää tarjolla tähän aikaan yöstä. Istuin autoon ja kuljettajana oli Intialaisen näköinen epäsiisti mies. Kerroin osoitteen ja auto lähti liikkeelle, Jossain vaiheessa matkaa kuljettajan puhelin soi ja kuljettaja vastasi puhelimeen okey, okey, okey, yeah, yeah, yeah, okey, okey, okey, siinä vaiheessa tuli kyllä mieleen, että mihinkähän madamea nyt viedään. Hotellille madame onneksi vietiin, mutta olo oli turvaton sen taksimatkan ajan. Maksukin oli tuplasti siihen nähden mitä olin lukenut matkan maksavan oikealla taksilla.

 

 

2. Illan tullen esiin kömpivät juopuneet henkilöt

Ensimmäisenä päivänä lähdin George Towniin etsimään seinämaalauksia. Haahuilin pitkin George Townin katuja ja auringon laskeutuessa lähdin bussiasemalle päin ja yllätyin miten kaduille alkoi tulla juopuneita, huumattuja  ja pullo kädessä kadunkulmissa istuskeleva paikallisen näköisiä henkilöitä. Kontrasti oli taas valtavan suuri Baliin ja Singaporeen josta Penangille tulin. Totesin, että näillä kaduilla en haluaisi auringon laskun jälkeen kävellä yksikseni.

 

 

3. Epämiellyttävä seura kujalla

Toisena päivänä lähdinkin sitten heti aamusta uudella ja paremmalla menestyksellä etsimään George Townin seinämaalauksia. Jo monen monta seinää kuvattua muistin, että olin käynyt yhdellä kujalla mutta unohtanut kuvata sen varsinaisen maalauksen kun olin keskittynyt johonkin ihan muuhun. Kujaa lähestyessä riksakuaki huuteli madamea kyytiin, ilmoitin kohteliaasti ei kiitos, näitä kyydin tarjoajiahan riittää ja kieltäytyä saa muutaman metrin välein. Tämä kuski kuitenkin pysähtyi ja rupesi huutelemaan perääni photo photo photo, huitaisin vaan kädelläni poispäin ja jatkoin matkaani. Kuvattuni seinämaalauksen käännyin lähteäkseni ja huomaan samaisen riksakuskin seisovan noin kolme metriä minusta hoitamassa hommiaan omin käsin. Hetken mietin mitä teen, kujan päässä oli ravintola, mutta totesin, että kuja oli sen verran leveä, että ohitin vain ripein askelin herran ja jatkoin matkaani. Ei siinä tilanteessa pelottanut, mutta olihan se nyt epämiellyttävää.

 

 

4. Hotellin henkilökunnan käytös viimeisenä aamuna

Lähdin Penangilta perjantaina puolen päivän aikaan. Minua varoitettiin mahdollisista ruuhkista koska muslimien perjantain kello kolmentoista rukous ruuhkauttaa tiet. Tilasin taksin illalla valmiiksi hotellin respasta. Aamulla kun luovutin huoneen, kysyin vielä taksista. Samainen mies katsoi minua ja edessään olevaa lappua ja sanoi, kyllä tilauksesi on tässä mutta taksia ei ole tilattu. Hämmentyneenä ilmoitan, että voisitko ystävällisesti tilata sen nyt. Kyllä, kyllä, mene ulos odottamaan niin taksi on täällä alle viidessätoista minuutissa. Kaksikymmentä minuuttia myöhemmin menen sisälle ja kysyn onko sitä takia vieläkään tilattu. No eipä ollut. Siinä vaiheessa alkoi höyry jo nousemaan korvistani. Taas minut passitettiin ulos, mutta jostain syystä alkoi tuntumaan sille, että sitä taksia ei edelleenkään ole tulossa ja marssin uudestaan sisään hyvin määrätietoisena. Respassa olikin enemmän henkilökuntaa ja esitin asiani uudelle henkilölle ja sitten alkoi tämä minua aikaisemmin palvellut mies huutamaan ja osoittelemaan minua sormella ja käyttäytyi täysin asiattomasti. Siinä vaiheessa ilmoitin tälle minua palvelevalle naiselle, joka ilmeisesti oli jonkunlainen esimies, että tämä asia tulee selvittää nyt ja minulle ei huudeta eikä minua osoitella sormella jos TÄÄLLÄ on jäänyt työt tekemättä. Taksi saatiin, mutta minulle ilmoitettiin hinta joka oli puolet kalliimpi kuin mitä sen olisi pitänyt olla. Ilmoitin, että ihan sama miten saatte minut lentokentälle ja miten sen ylimääräisen osuuden maksatte, minä en maksa yhtään enempää kuin mitä taksimatka normaalisti maksaa ja saatte toivoa etten myöhästy lennolta koska silloin joudutte vastaamaan huomattavasti suuremmista summista kuin taksimatkasta. Tämä virhe ei ole minun vaan teidän ja sulloin vastaatte siitä itse. Olin hyvinkin ajoissa kentällä mutta ihan vain siksi, että varan aina ylimääräistä aikaa koska kaikenlaista voi sattua ja taas kerran se kannatti.

 

 

Asiat olivat ehkä enemmänkin ärsyttäviä näin jälkikäteen ajateltuna, mutta paikan päällä ne loi turvattomuuden tunnetta ja harmikseni Penangilta ei jäänyt parhaita tunnelmia muistoksi.  Onneksi George Townin seinämaalaukset oli juuri niin vaikuttavia kuin olin odottanut ja matka Penangille kuitenkin kannatti tehdä.

 

💋 & Kram Piyya

Yleinen

Niin paljon jäi näkemättä ja kokematta Balilla

sunnuntai, toukokuu 19, 2019

Viisi päivää Balilla, mitä ihmettä minä ajattelin ehtiväni nähdä ja kokea tuona aikana ? Aika lailla optimistinen olin siis kun aikataulua Aasian seikkailulle väsäsin. Huomioiden, että minulla oli tosiaan vain viisi päivää tai no neljä päivää kun vietin sen hiljaisuuden päivän kokonaan hotellilla, ehdin mielestäni kuitenkin saada aika hyvän pintaraapaisun Balista mutta myös syvän kaipuun.

Edellisiin postauksiini Balilta alta :

Nyepin viettoa Balilla

Seminyak ja Canggu Balilla

Taksilla Etelä- Balia tutkaillen

 

Onnistuneen Etelä -Bali päivän jälkeen päätin lähteä tutkimaan heti seuraavana päivänä keski Balin Ubudia, riisiterasseja, temppeleitä ja vesiputouksia. Tämäkin päivä oli kerta kaikkiaan onnistunut, mutta väsähdin loppumatkasta hotellille ihan täysin. Kaksi hyvin intensiivistä päivää toinen toistaan uskomattomampia kohteita ja elämyksiä keräten vei voimat. Niin ihanaa kuin nuo kaikki nähtävyydet on nähdä ja kokea, niin anna sinä itsellesi aikaa myös nauttia Balista esimerkiksi seuraavin keinoin :

1. Aamupalat Balilla ovat maistuvaa taidetta

2. Älä jätä väliin Balilaista hierontaa

3. Nauti rantapäivästä tai hotellisi allasalueen tarjonnasta

4. Anna Balille aikaa ja Balin hengen löytää tie sieluusi

5. UBUD – yövy siellä, älä kuvittele näkeväsi sitä ohikulkumatkalla

Minä siis valitsin toisin ja jatkoin aktiivilomaani ja sitten taas mentiin. Tällä kertaa osasin sanoa heti, että minua ei kiinnosta tanssiesitykset eikä batiikkipajat, mieluummin näkisin muutaman temppelin. Ubud voi Ubud, jota olin niin odottanut, jäi täydelliseksi lässähdykseksi, koska olin siellä ainoastaan puolitoista tuntia. Siis ihan oikeasti, eihän tuota kehtaa edes kirjoittaa tai sanoa ääneen, mutta sanonpa kuitenkin, että sinä lukijani olisit järkevämpi. Riisiterassit sen sijaan sai minut hämmästymään niiden vihreydestä ja alueen laajuudesta, en tosiaankaan ollut ymmärtänyt riisiterassi alueen korkeuseroja. Asia on ehkä helpompi ymmärtää kun tietää minun tulevan Pohjanmaalta. Mielikuvissani olin siis nähnyt riisipeltoja en riisiterasseja. Pääsin myös parille viehättävällä tekppelialuelle, joten kuvat kertokoon loput päivästäni.

 

* Seuraavalla kerralla aion NAUTTIA Balista, lupaathan sinäkin nauttia ? 

 

💋 & Kram Piyya