Yleinen

Kun et tahdokaan lähteä

torstai, helmikuu 21, 2019

Tiedätkö tunteen kun kauan kaivattu matka on lähestymässä ja jonkunlainen matkaan lähdön ahdistus valtaa mielesi ? No, just SE tunne on nyt täällä ruudun toisella puolella vallallaan.

 

Nyt on matkaan lähtö jo aika lähellä, viimeisiä hankintoja vaille valmista ja viimeisiä tarkistuksia, että kaikki varaukset on kunnossa ja mitä tapahtuukaan ? Minut on vallannut ahdistus.

Miksi ihmeessä olen mennyt varaamaan itselleni matkan kauas Kaakkois-Aasiaan, eikö ihana Eurooppa riitä minulle. Euroopassakin olisi edellen niin paljon nähtävää. Mennyt vielä innoissani varaamaan usean kohteen samalle matkalle, tiedossa siis jatkuvaa siirtymistä. Mitä ihmettä olen ajatellut. Voi Kuala Lumpur soikoon, niinkuin äidilleni on tässä menneinä viikkoina tullut tavaksi sanoa.

Kyseessä ei ole varsinainen jännitys, se innostunut jännityksen oloinen tunne oli jo ja meni. Ja minähän olen tämän tieten tahtoen suunnitellut suurella innolla ja ihan itse käsin valinnut jokaisen käänteen, johon olen voinut vaikuttaa.

Minähän rakastan matkustamista ja uusiin kohteisiin tutustumista, joten olen onnistunut hämmästyttämään jopa itseni tällä tunteella, joka minussa on vallallaan.

Arkielämä ei tunnu hidastuvan ollenkaan, kiihtyvän vaan ja asioita pitäisi saada valmiiksi ennen lähtöä, siksi blogikin on elänyt hiljaiseloa koko kuukauden. Ehkä arkielämä ei ole antanut mahdollisuutta fiilistelyyn vaan paremminkin tullut mieleen, että onko nyt oikea aika lähteä. Toisaalta oikeaa aikaa on turha odottaa, sitä ei tämän päivän työelämässä tule.

Pakkaaminen onkin sitten jo ihan oma lukunsa, ei se nyt suoraan ahdista, mutta en minä sitä mitenkään erityisesti odotakaan enkä innosta hihkuen sitä tee.

Kaikesta huolimatta uskon tämän tunteen väistyvän, kun vaan pääsen matkaan ja uskonkin matkasta tulevan ikimuistoinen. Kaikkihan on itsestä kiinni ja omista ajatuksista, joten nyt täytyy kääntää pää ajattelemaan matkan positiivisia asioita.

 

* onko ahdistus vallannut sinut ennen matkaan lähtöä ? 

 

💋 & Kram

You Might Also Like

36 Comments

  • Reply Virpi/Hätälasku matkablogi perjantai, helmikuu 22, 2019 at 08:37

    Tsemppiä ja pää pystyyn! Tästä tulee matka, jota muistelet vielä monet kerrat haikeudella, että olihan reissu!

    • Reply Piyya perjantai, helmikuu 22, 2019 at 21:31

      Kiitos Virpi 💋
      Olet varmasti ihan oikeassa, tulen varmasti muistelemaan tätä vielä pitkään ja todennäköisesti nauramaan näille ajatuksille ja tunteelle myöhemmin.

  • Reply Emma perjantai, helmikuu 22, 2019 at 09:30

    Mä niin ymmärrän ton tunteen! Mutta se on varmasti vaan sellaista uudenpelkoa, vanha tuttu olisi se helpompi vaihtoehto. Mutta kyllä se ohi menee kun huomaat miten ihana Aasia on! Ota vaan alkuun iisisti ja sulattele rauhassa kaikkea uutta jos Aasia tuntuu liian överiltä 😊 Sulle tulee mahtava reissu!

    • Reply Piyya perjantai, helmikuu 22, 2019 at 21:34

      Kiitos Emma 💋
      Ihanaa kun on, joku joka ymmärtää tunteeni. On ihan totta että vanha ja tuttu olisi niin paljon helpompaa. Hyvä neuvo muuten tuo, yrittää sulatella sitä lveriytt vähän pala palalta 😉
      Kyllä tästä varmasti hyvä tulee, mutta todella olen yllättynyt tästä vahvasta ahdistuksen tunteesta, vähän naurahtaen kuitenkin😂

  • Reply auringonpaistetta perjantai, helmikuu 22, 2019 at 14:06

    Tunnistan kyllä tuosta myös itseni aika ajoin. En tiedä mistä se kumpuaa, mutta joka kerta se on helpottanut, kun on saanut tarvittavat asiat tehtyä ennen lomaa. Sinulle tulee varmasti ikimuistoinen reissu, innolla jään odottamaan kuulumisia😍

    • Reply Piyya perjantai, helmikuu 22, 2019 at 21:37

      Kiitos 💋
      Itse asiassa tällaiset tsemppiviestit helpottaa oloa ja se tuttu kupliva tunne tuntuu nostavan päätään.
      Toivon myös kaiken laukeavan Helsinki Vantaalla niinkuin yleensä ja sitten se on vain kokemusten keräämistä.

  • Reply Cjrista perjantai, helmikuu 22, 2019 at 19:07

    Tuntemattomaan paikkaan lähteminen aiheuttaa minulle välillä samanlaisia tunteita. Madagaskarin ennen mietin kovasti miksi ihmeessä olemme sinne menossa. Mutta upea matkaan siitä tuli. Tuttua on myös työstressi ennen matkaa ja epäröinti ajankohdasta.
    Uskon että kaikesta huolimatta sinulle tulee upea reissu. Toivottavasti saat paljon hienoja kokemuksia ja pääset rentoutumaan. Oikein ihanaa matkaa!

    • Reply Piyya perjantai, helmikuu 22, 2019 at 21:40

      Kiitos Christa 💋
      Työstressi aiheuttaa kyllä suuren osan tästä ahdistuksesta ja koskaanhan ei tosiaan ole oikea aika lähteä jos sitä rupeaa miettimään. Ihanaa kun on muita kohtalotovereita 😉
      Onneksi matkalla yleensä osaan rentoutua koska silloin en voi enää tehdä mitään muuta kuin nauttia.

  • Reply Susann perjantai, helmikuu 22, 2019 at 21:39

    Kyllä se siitä sitten kun pääset matkaan. Ja saathan tavata minut siellä, tehdään ilta ikimuistoiseksi 🤩

    • Reply Piyya perjantai, helmikuu 22, 2019 at 21:42

      Totta !
      Sinun tapaamista ja heti jo matkan alkumetreillä, sitä odotan kyllä jo nyt 💗
      Tehdään illasta ikimuistoinen, ilmanmuuta !
      Kiitos Susann 💋

  • Reply Irene perjantai, helmikuu 22, 2019 at 21:53

    Minä ikävöin lentokentillä aina suunnattomasti juuri sinne minne en ole menossa. Tunne lienee perua ajalta, jolloin kentät oli hyvästejä jättämistä varten. Taakse jäi rakkaat, ystävät, maat ja mannut, kyyneleet virtasi ja kenttiä kohtaan syntyi angsti.
    Mutta luotan sinuun rakas ystävä- selätät moiset tunteet viimeistään kohteessa ja pääsen kuviesi kautta takaisin minulle niin rakkaaseen Kuala Lumpuriin. Molemmat kooällään, joka vei sydämmeni monella tavalla.

    • Reply Piyya lauantai, helmikuu 23, 2019 at 08:09

      Voi ei millainen tunne voi ollakaan lentpkentästä ! Minulle lentokenttä on aina symboloinut vapautumista. Olen opetellut rauhoittumisen siellä ja nykyään oma kiireen loppuu siihen kun olen päässyt turvatarkastuksen läpi. Siihen luotan nytkin, luotan, että Helsinki Vantaa tuonrayuhan ja siitä alkaa taas matkustuksen ilo.
      Kuala Lumpur on se viimeisin kohteeni, joten joudut ensin muihin maisemiin ja sitten kirsikkana KL.
      Kiitos Irene 💋

  • Reply Ansku BCN sunnuntai, helmikuu 24, 2019 at 10:39

    Tuttu tunne, joka iskee melkein joka kerta reissuun lähtiessä, oli reissu lyhyt tai pitkä! Edellinen ilta on aina hankalin, mutta viimeistään lentokentällä/rautatieasemalla se fiilis menee onneksi aina ohi 🙂

    • Reply Piyya maanantai, helmikuu 25, 2019 at 07:42

      Mulla on yleensä pikku stressi ehtiä matkalle, koska yleensä varaan matkan aika viime tipassa. Nyt ehdin innostua, iloita, stressata ja ahdistua, mutta nyt kun on vaan laitettava kamat kasaan alkaa ahdistus taas purkaantumaan. Siihen normi lomastressiin ja eiköhän se lentokentällä muutu taas iloksi
      Kiitos Ansku 💋

  • Reply Jenna / Citylights & Sunsets sunnuntai, helmikuu 24, 2019 at 21:31

    Mulle tuo tunne on tuttu etenkin silloin, kun lähden yksin reissuun ilman lastani. Vaikka kyseessä olisi pari päivää ja todella kauan odotettu reissu, niin jostain se ahdistus ja huono omatunto tulee kolkuttelemaan viimeistään edellisenä yönä ennen lähtöä. Jokainen viikonloppubreikki on kuitenkin ollut ikimuistoinen ja mieletön piristysruiske arkeen. Pisin reissu erossa on ollut kolme yötä, en voisi kuvitellakaan pidempää. Se ikävä ja huonon omantunnon poteminen on niin raastavaa.
    Muussa tapauksessa en ole vielä tuntenut ahdistusta. Ehkä matkustelen juuri sen verran, että kaikkea odottaa vaan aina suoer innoissaan. Yksin matkustamisesta en pidä, joten sooloreissuja en tee. Siitä vasta ahdistuksen saisinkin aikaan 😀

    • Reply Piyya maanantai, helmikuu 25, 2019 at 07:46

      Kiitos Jenna 💋
      Pari yötäenää ja tää alkaa helpottamaan, vielä työkiireet alta pois ja olisikohan se siinä. Minä olen reissannut niin paljon soolona, että se ei onneksi ahdista 😁
      Vaikka minulla ei omia lapsia olekaan, niin ymmärrän erittäin hyvin sen ahdistuksen jättää pienokainen kotiin vaikka sun lyhyt viikonloppuloma tekee varmasti molemmille vain hyvää ja onneksi pienellä lapsella ei ole samanlaista ajantajua kuin meillä aikuisilla. Yksi päivä tai kolme päivää on lapsen mielessä sama.

  • Reply Pia / Lyhyenä hetkenä sunnuntai, helmikuu 24, 2019 at 22:13

    Minulla tuon ahdistuksen aiheuttaa työstressi, joka johtuu juurikin kaikesta tuosta mitä pitää ehtiä ennen reissua, jotta siellä voi rentoutua. Jospa vielä joskus pääsisin lomalle letkeämmissä tunnelmissa, eikä pari ensimmäistä päivää menisi yrittäessä ymmärtää mihin sitä onkaan tullut lähdettyä. Tsemppiä ja ihanaa reissua!

    • Reply Piyya maanantai, helmikuu 25, 2019 at 07:49

      Kiitos Pia 💋
      Työstressi taitaa minullakin olla nyt suurin syyllinen tähän, kun olen ehtinyt vähän tätä ruotimaan. Joten lenrokentälä jo varmaan hymyilyttää 😉

  • Reply Mirka Hannele / Reason for Season sunnuntai, helmikuu 24, 2019 at 23:41

    Et varmasti ole yksin tämän ajatuksen kanssa! Kuulostaa siltä, että sinulla on stressiä elämässäsi, ja jos reissuun liittyy sellaista, mikä ei ole täysin tuttua ja turvallista, niin se alkaa siinä stressin keskellä ahdistamaan, ja siitä tulee kierre, kun se oma ahdistuskin alkaa ahdistamaan, vaikka haluaisi olla iloinen ja innoissaan. Päivä kerrallaan – uskon, että sinä nautit kovasti, kun olet reissussa ja huomaat, että aurinko paistaa ja elämä hymyilee <3.

    • Reply Piyya maanantai, helmikuu 25, 2019 at 07:52

      Päivä kerrallaan ja äitini sanoin, huomenna on uusi päivä ja uudet voimat / ajatukset.
      Työstressi on tainnut olla suurin rosvo tämän ahdistuksen takana. Nyt kun on oikeasti enää pari yötä matkaan huomaan, että alkaa helpottamaan koska kohta lähden ja sitten en voi vaan tehdä mitään niille stressaaville jutuille 😁
      Aurinko, valo ja uudet maisemat vievät varmasti huolet mennessään.
      Kiitos Mirka Hannele 💋

  • Reply Stacy Siivonen maanantai, helmikuu 25, 2019 at 14:57

    Minä kärsin tästä jatkuvasti ja on käynyt Mielessä, että ehkei minun kannattaisi matkailla laisinkaan. Onneksi pääsen nopeasti eroon tuollaisista hupsuista ajatuksista. Minun ahdistukseni syy on pelko. Pelko, että mitä jos sattuu. Vanhemmiten on muuttunut vain pelokkaammaksi, vaikka suunnilleen kaikki mahdollinen on sattunut jo, tai ehkäpä juuri siitä syystä. Etenkin minua ahdisti Intiaan lähteminen. Vaikka sitten matkalaukku olikin hukassa ja reissasin käsimatkatavaroilla, oli matka ihmeellinen ja ihana. Koskaan ei ole jälkikäteen kaduttanut, ei edes Meksikossa. Silti on aina niin vaikea repäistä itsensä irti.

    • Reply Piyya tiistai, helmikuu 26, 2019 at 07:38

      Innolla odotankin seuraavia kertomuksissa Intiasta.
      Minulla taisi työkiireet loppujen lopuksi aiheuttaa ahdistuksen. Nyt kun olen saanut sille sanat niin ahdistus on alkanut helpottamaan ja jopa odotuksen tunnetta ilmassa. Enää kolme yötä lähtöön 😁
      Kiitos Stacy 💋

  • Reply anmariencfc tiistai, helmikuu 26, 2019 at 22:24

    Lomamatkalle lähtiessä ahdistus ei ole iskenyt muuta kuin edellisyönä paniikkipakatessa. Usein en tosin ehdi fiilistellä tarpeeksi hommaa etukäteen juurikin siksi, että arki on niin kiireistä ja yrittää sen suorittaa pois alta. Varsinaiseen matkafiilikseen pääsee siis vasta usein siinä vaiheessa kun istuu itse kulkuvälineessä miettien unohtiko puolet tavaroista sittenkin kotiin. Olen aika varma, että fiilis paranee kun reissu pääsee kunnolla alkuun!

    • Reply Piyya torstai, helmikuu 28, 2019 at 17:17

      Kiitos 💋
      Pitkä odotusaika ehti muuttua innostuksesta ahdistukseen, mutta tuulen suunta on onneksi taas vaihtumassa. Nyt jo tuntu taas kivalle lähteä. Eiköhän tämä kentällä vielä riemuksi repeä.

  • Reply Pinkkis torstai, helmikuu 28, 2019 at 11:05

    Ounou! Näinkin siis voi käydä…
    Mutta uskon kyllä että tunne väistyy ja innostus tulee tilalle kun pääset lähtemään ja arki ja kiire jää taakse 🙂
    Mukavaa matkaa!

    • Reply Piyya torstai, helmikuu 28, 2019 at 17:19

      Kiitos Pinkkis 💋
      Nyt minäkin jo uskon että kaikki muuttuu taas innostukselsi kun loma vaan alkaa.

  • Reply Merja / Merjan matkassa torstai, helmikuu 28, 2019 at 19:52

    Tuttu tunne! Usein se iskee pakatessa, se kun on mulle inhokkihommaa. Sitten tunne helpottaa mutta kohteeseen päästyä fiilis iskee uudestaan, varsinkin jos on kyse pitkästä lennosta. Sen yhdistän väsymykseen. Seuraavana aamuna kunnon yöunien jälkeen kaikki näyttää jo erilaiselta ja reissu voi alkaa. Ihanaa matkaa ja nauti! Huikea reissu tulossa 🙂

    • Reply Piyya torstai, helmikuu 28, 2019 at 20:09

      Kiitos Merja 💋
      Sitä inhokkihommaa täällä juuri teen, pakkaan ! Huomenna se sitten alkaa ja nyt on onneksi mieli jo paljon parempi reissun suhteen .
      Mutta nää eriasteiset ahdistuksen tunteet tuntuu olevan tuttua monelle jossain vaiheessa ennen matkaa tai viimeistään palatessa.

  • Reply Terhi torstai, helmikuu 28, 2019 at 20:56

    Tällainen tunne saattaa todellakin iskeä edellisenä iltana kun huomaa, että kotona pääsisi niin paljon helpommalla ja vähemmillä murheilla. Tunne häviää kuitenkin kun matkaan lähtee.

    • Reply Piyya tiistai, maaliskuu 5, 2019 at 23:33

      Paljon helpommalla 😂😂
      Onneksi matkaan lähtö hävittää kaikki nämä turhat tunteet.

  • Reply Aino Aloha perjantai, maaliskuu 1, 2019 at 14:00

    Mielenkiintoista pohdintaa johon huomasin samaistuvani! Huomaan vältteleväni nykyään viimeiseen asti tulevan reissun ajattelemista kun tuntuu että arki kotonakin kuormittaa aivoja ihan riittävästi. Reissut tulevat täten hieman puskista mutta onneksi matkalla sitä osaa kuitenkin nauttia ja nuo ahdistuksen rippeet unohtuvat välittömästi😊 Koskaan ei ole onneksi tarvinnut katua matkalle lähtöä että olisi ollut turha reissu! Eli kyllä se siitä iloksi vielä muuttuu. Ihanaa reissua💕

    • Reply Piyya torstai, maaliskuu 7, 2019 at 11:34

      Kiitos Aino 💋
      Onneksi koskaan ei ole tarvinnut katua reissun lähtöä ja nyt voin jo sanoa että ei tälläkään kertaa 😁

  • Reply Eve, Jetlaggies lauantai, maaliskuu 2, 2019 at 22:18

    Enpä muista vastaavaa tunnetta kärsineen koskaan, mutta silti tsemppaan muistamaan, että kyllä se matka aina antaa taas niin paljon enemmän, kuin muistaa odottaakaan <3 Aina on näin käynyt itselleni, vaikken ole niin edes ihan aatellut. Tuo pakkaaminen on sen sijaan aina ihan yhtä turhauttavaa. Vaikka siihen on vuosien varrella kehittynyt hyvä rutiini, ei se koskaan onnistu kuin kammottavassa viimetipassa ja matkakutkutuksessa sen tekeminen on ihan kamalan vaikeaa;D Ihanaa, elämyksellistä reissua sulle <3 <3 <3

    • Reply Piyya torstai, maaliskuu 7, 2019 at 11:38

      Kiitos Eve 💋
      Ei tosiaan ollut tällainen tunne vaivannut minuakaan aikaisemmin, mutta eipä hätää nyt voin jo kertoa, että kaikki nuo tunteet on poispyyhittyjä ja nautin suunnattomasti tästä seikkailusta.

  • Reply Sofia / Project Forever sunnuntai, maaliskuu 3, 2019 at 14:00

    Mulle on ihan viime vuosina kehittynyt vähän samanlainen ahdistus ennen matkoille lähtöä. Matkaa varatessa ja suunnitellessa on se ihana kutkuttava onnellisuuden tunne, joka tuntuu katoavan muutamia viikkoja ennen matkalle lähtöä. En edes osaa sanoa mistä se johtuu. Maailmanympärimatkalle lähtiessäkin reissufiilis oli kadoksissa vielä edeltävänä päivänä ja löytyi uudelleen vasta kotoa lentokentälle lähtiessä. Tuntuu että mitä enemmän odotettu reissu etukäteen on, sitä voimakkaampi se lähtöahdistuskin on. Ehkä sitä alitajuntaisesti pelkää että jotain menee pieleen ja yrittää ”välinpitämättömyydellä” pienentää sen mahdollisesti tuomaa pettymystä. En tiedä. Mutta erikoinen ilmiö kuitenkin! 🙂

  • Reply Piyya torstai, maaliskuu 7, 2019 at 11:41

    Kiitos Sofia 💋
    Hyvin kuvasit tuon tunteen.
    Tämä on tietenkin matka, jota olin hyvin hartaasti suunnitellut ja kun valmistelut olivat valmiina taisi iskeä joku pieni paniikki.
    Onneksi se tosiaan hävisi saman tien lentokentällä !

  • Leave a Reply