Aavikkosafarilla Ajmanissa

Kovapäinen kun olen niin pitihän mun tuolla Emiraattien lomalla suorittaa vähän enemmän kuin vain käydä katsomassa sitä kuuluisaa Sheikh Zeyed Grand Mosqueta. Olin päättänyt nähdä aavikon ja aavikolle oli päästävä, vaikkakin toipilaana.

 

Tämänkin aavikkosafarin olin ostanut suoraan matkanjärjestäjältä. Seisoin hotellin edessä tien vieressä kun valkoinen jeeppi hurahti eteeni ja lausui, tai ainakin yritti lausua nimeäni. Minä hyppäsin kyytiin ja kuski lähti liikkeelle. Suuntasimme Ajmaniin hakemaan lisää kyytiläisiä. Matkaseuraksi sain Saksalaisen pariskunnan. Kuskimme puhui vain englantia ja minun Saksan kieleni, nooooooh, osaanhan minä sanoa : danke schön, sehr gut ja siinä se melkein onkin. Ymmärrän paremmin, mutta tuo oman kielen tuottaminen on jäänyt vähemmälle. Ajoimme jonkun matkaa maantietä huoltoasemalle jossa meillä oli treffit toisen jeepin kanssa. Aavikolle mennään aina vähintään kahden auton seurueessa koska jumiin jäämisen vaara on ilmeinen.

Pakistanilainen kuskimme neuvoi meitä käymään tauolla sisätiloissa koska kohta lähtisimme ja seuraavaan pysähtymiseen olisi aikaa. Olin ottanut vettä mukaani, joten sitä ei tarvinnut ostaa mutta mielenkiinnosta katselin huoltoasemalla ympärilleni ja voitte vain kuvitella, että silmäni meinasi tipahtaa päästä kun näin breezereitä ja smirnoff ice pulloja huolto aseman jääkaapissa. Täysi vastakohta Sharjahin kuivuudelle. Kuskimme kertoikin myöhemmin, että Ajman on Emiraateista vapain Emiraattien villein yöelämä löytyy Ajmanin useista eri yökerhoista.

 

 

Aavikko

Sitten pääsimmekin jo matkaan ja suuntasimme valtatieltä suoraan aavikolle. Huristelimme hurjaa vauhtia läpi hiekan, teimme kahdeksikkoja ja hiekka lensi niin ettei eteen nähnyt. Pysähdyimme kuvaamaan kameleita, jotka ”sattui sopivasti” matkamme varrelle. Kuvaustauon jälkeen auto singahti dyyneille ja kuskimme olikin kovin leikkisä. Taisin huudahtaakin muutaman kerran pelosta kun tuntui, että auto liukuu just dyyniä alaspäin ja lähtee siitä kierimään alaspäin ja hautautuu hiekkaan. Vatsanpohjaa väänsi ja kuume tuntui nousevan uudestaan. Ehdin jo ajatella, että minkä ihmeen ajelun olen mennytkään hankkimaan. Ajo aavikolla loppuikin yllättävän nopeasti ja suuntasimme taas valtatielle. Aavikko muuttui vuoristomaisemaksi silmänräpäyksessä, tässä vaiheessa mietin, että eikös mun ollut tarkoitus olla aavikkosafarilla vaikka olinkin kovin kiitollinen siitä, että olin päässyt pois siitä pyörityksestä.

 

Vuoristo ja heritage village

Ajoimme jonkun matkaa valtatietä, josta poistuimme taas pienemmälle tielle ja aikamoiseen kiemurteluun korkeammalle vuoristossa. Oletko sinä tiennyt Arabiemiraateissa olevan vuoristoa ? Siellä minä kuitenkin olin vuoristossa, jeepisafarillani. Ajoimme niin sanotulle valokuvaus tasanteelle nauttimaan maisemista ja tietenkin valokuvaamaan. Pyrähdys vuoristoonkin oli aika nopea ja sieltä suuntasimme lähes Omanin rajalla olevaan heritage villageen. Olisin kiertänyt mieluummin aitoa kylää mutta se oli niin pieni ettei sinne kannattanut jäädä ihmettelemään. Tunnollisesti kävelin heritage villagen läpi.

Jeeppisafaria ostaessani minua oli muistutettu ottamaan passi mukaan Omanin vierailua varten. Pettymykseni oli aika suuri kun kuskimme kertoi Omanin kieltäneen päivävierailut Yhdistyneiden eniraattikuntien puolelta. Syy oli ihan olematon ja kuskimme toivoivatkin tilanteen muuttuvan taas pian niin, että rajanylitys olisi mahdollista taas jatkossa.

 

 

Lounas viiden tähden resortissa

 

Retkeemme kuului lounas keskellä ei mitään olevassa upeassa viiden tähden resortissa. Hotelli oli lähes täyteen buukattu BMW:n moottoripyörätapahtumalaisia. Jossain vaiheessa lounastamme ravintola täyttyi kuraisista miehistä, jotka olivat olleet jollakin järjestetyllä ajelulla ja vähän kisaamassa. Voi sitä videoiden katselua ja riemua. Itse ymmärsin vain, että nyt tässä huoneessa puhuu RAHA ! Keskityin nauttimaan maisemasta, ihanasta lounaasta ja viinilasillisesta, siihen ainoaan koko matkallani.

 

 

 

 

Lounaalta suuntasimmekin sitten takaisin valtatietä hotelleillemme. Olin ensin hyvin hämmentynyt siitä, että olimme aavikolla niin vähän aikaa, nimi aavikkosafari viittaa minusta muuhun. Lopulta oli hienoa nähdä sekä aavikko että vuoristo, joten hymy huulilla palasin aavikkosafariltani hotellille tyytyväisenä päivääni.

 

💋 & Kram