All Posts By

Pixie

Lämpölomalla Kreikan Pikermissä

Perheen yhteinen kesälomareissu suuntautui tänä vuonna Kreikkaan. Viimeksi olin Kreikassa vuonna 2004, jolloin olin tuoreen aviomieheni kanssa häämatkalla Thassoksella. Tällä kertaa matkallamme oli mukana lapset sekä tuttavaperhe lapsineen ja matkamme suuntautui Ateenan lähellä sijaitsevaan kylään nimeltään Pikermi. Pikermi itsessään ei ole mikään kohde nähtäväksi, mutta löysimme sieltä Airbnb:n kautta upean villan ja sen perusteella kohde valikoitui. Matkaa Pikermistä ei ole kuin noin puolisen tuntia Ateenan keskustaan ja Rafinaan noin 15 minuuttia autolla. Rafinassa kävimme, Ateenassa emme. Oli niin kuuma (ja loma lyhyt), ettei nähtävyyksillä tallustelu houkutellut edes minua, saatikka että olisin sinne seuraa itselleni saanut…

Lomastamme muotoutui todella rentouttava löhöloma, koska villan fasiliteetit olivat upeat ja uima-altaissakin oli mistä valita. Tämä oli toinen kertamme villa-lomalla ja aivan loistavasti hommat taas sujuivat ja kaikilla tuntui olevan mukavaa. Miehet hoitivat hyvin pitkälle kokkaamisen ja me naiset hoidimme pyykkäyksen ja muut keittiöhommat. Jako sopi minulle loistavasti, kokkaus ei ole minun vahvin lajini. Alunperin ajatuksena oli, että olisimme käyneet iltaisin ravintoloissa, mutta ajatus typistyi yhteen kertaan ja yhtenä iltana tilasimme ruoat villalle (oli minun kokkausvuoroni… ;)).

Aiemmin olin skeptinen näiden villa-lomien suhteen, kun itse pitää kokata ja siivota jne, että pääseekö siinä lomafiilikseen lainkaan, mutta nyt, kun olemme löytäneet hyvän porukan, jossa homma toimii, olen ollut hyvinkin tyytyväinen näihin lomiin. Itse koen, että homman luonnikkaaseen sujumiseen tarvitaan oikeanlainen porukka tai sitten selkeästi sovitut pelisäännöt, kuka vastaa mistäkin, ettei käy niin, että kaikki onkin yllättäen yhden harteilla.

Villalta oli kävelymatka (n. 900 m) kauppaan ja kylän keskustaan. Itse intouduin aamuvirkkuna käymään kävelyillä ennen kuin muut heräsivät. Aamu seitsemältä/kahdeksalta kävelystä vielä pystyi nauttimaan, mutta yhdeksän jälkeen alkoi olla sen verran lämmin, ettei sitä enää puhtaaksi nautinnoksi voinut sanoa. Kävelyteitä ei juurikaan tarjolla ollut, mutta onneksi villan ympäristöstä löytyi muutama rauhallisempi tie, joilla ei pahemmin autoja liikkkunut. Paikalliset eivät pahemmin taida kävelyä paikasta toiseen harrastaa tai siltä se ainakin minusta tuntui, kun monet tuntuivat seuraavan reippailuani kiinnostuneena. Tai sitten olin niin ilmiselvä turisti, että sitä ihmettelivät. Pikermissä kun turisteja ei taida kovinkaan paljoa olla.

Yhtenä päivänä nappasimme überit alle ja hurautimme Rafinaan. Überit toimivat Kreikassa hienosti ja meille kerrottiin, että se on ihan laillista toimintaa siellä. Paljon halvempaa se ainakin oli kuin tavallinen taksi ja mukavasti matkat taittuivat, vaikka pääsääntöisesti suhteellisen pieniä autoja käyttävätkin. Esimerkiksi Toyota Yarikseen ahtauduimme kerran jos toisenkin tällä reissulla. Überin sovellus toimi hienosti ja maksukin hoitui käteävästi sen kautta – näppärää ja aion käyttää jatkossakin maissa, joissa toimintaa on.

Mutta siis se Rafina. Ihan hirveän laajaa tutustumiskierrosta emme Rafinassa tehneet, mutta siellä oli tarjolla shoppailumahdollisuuksia sekä ravintoloita ja kahviloita ja ihan viihtyisä beach barikin. Tosin Rafinassa on vilkas satama ja beach on sataman lähellä, joten vähän mietin, miten puhdasta rantavesi itseasiassa onkaan. No, lapset kävivät kuitenkin uimassa, mutta kovin pitkään he eivät siellä viihtyneet, koska vesi oli liian suolaista ja kirveli iholla. Rafinassa oli myös Lidl, josta ajattelimme tehdä hankintoja, mutta tarjoama ei ollut kovin kattava ja toinen kehuttu kauppa, My Market, ilmeisesti oli enemmän keskittynyt terveellisempään ruokavalioon, joten meidän ruokahankinnoista vastaava tiimi oli sitä mieltä, että oman kylän kauppa oli paras vaihtoehto.

Yhtenä päivänä me aikuiset tytöt suuntasimme kylille kauneushoitolaan mani- ja pedikyyriin. Kävimme Beauty Dust nimisessä hoitolassa ja se oli hyvin siisti ja ammattimaisen oloinen paikka. Minulle tehtiin pedikyyri lakkauksella 17€ ja kaverille tehtiin molemmat kyyrit sekä sormenkynsiin kestolakkaus, yhteensä 35€. Kallista ei siis mielestäni ollut ja lopputulokseen olemme molemmat olleet erittäin tyytyväisiä.

Lähtöpäivänä meillä oli lento takaisin Suomeen vasta myöhään illalla ja silloin kävimme tutustumassa Ateenan eläintarhaan sekä yhteen ostoskeskukseen. Niistä kerron erillisessä postauksessa vähän lisää, mutta päivä kului oikein hyvin näissä merkeissä eikä tuntunut liian raskaalta, vaikka lento tosiaan lähti vasta puolen yön aikaan.

Meille tämä loma toimi todella hyvin ja vaikka Ateenan nähtävyydet jäivät ensi kertaan eikä kirkasvetisiä rantojakaan tullut koluttua, koin loman olleen antoisa. Pikermissä ei ollut turistihumpuukia tarjolla eikä sisäänheittäjiä ravintoloissa. Saimme kulkea kaduilla rauhassa eikä taatusti tullut muita suomalaisia vastaan. Elimme keskellä kreikkalaista arkea ja seutua, viiniköynnösten ja oliivipuuviljelmien naapurina.

Patikointia Nuuksiossa

Sain loistavan syyn käydä vihdoin tutustumassa Nuuksion kansallispuiston patikointimaastoihin, kun firmamme virkistyspäivä järjestettiin niillä seuduilla.

Suuntasin Haukkalammelle ja sieltä lähdin sopivan mittaiseksi katsomalleni kierrokselle, Haukankierrokselle (n, 4km). Olin jo ennen klo 10 paikanpäällä ja Haukkalammen opastuvalla vielä valmisteltiin päivän aloitusta, mutta sain kuitenkin kartan mukaani, kun onnistuin jotenkin tuvan oven auki rykäisemään ja opastytön kysymykselläni yllättämään…

Kilometreissä matka ei ollut kovinkaan pitkä, mutta maastot olivat hyvin vaihtelevat ja vaikka aika vauhtia menin, sain kierrokseen kuitenkin tunnin tuhraantumaan. Toki välillä piti vähän poiketa polulta ja käydä ottamassa kuvia upeista maisemista ja kauniista luonnosta.

Reitillä oli helppo pysyä, kun vain seurasi oikean värisiä, puihin kiinnitettyjä reittimerkkejä. Välillä kulkureitit olivat täynnä esiin tulleita puiden juuria ja välillä taas hiekoitettua polkua, muutamat portaatkin kierroksella olivat eli hyvin vaihtelevissa maastoissa mentiin. Reittejä on tarjolla monenlaisia ja monen mittaisia, jokaiselle jotakin.

Tämä oli minulle ensi kosketus kansallispuistossa patikointiin ja varmasti teen sen uudelleen, viimeistään Repovedellä, kun sinne kesälomalla suuntaamme. Ihanaa vihreyttä, rauhaa ja kauniita maisemia!

 

Tokio – Pieneltä retkeltä pieniä huomioita

Nyt on Japanin reissun jetlagista toivuttu sen verran, että vihdoin saan jotain artikkeliakin reissusta aikaiseksi. Vietin siis edellisviikon Japanissa; Tokiossa ja Kiotossa. Oli hieno reissu ja paljon tuli nähtyä, menee hetki sulattelussa ennen kuin saa kokemukset artikkeleihin muokattua.

Ennen kuin tartun yksityiskohtaisempaan tarinointiin, ajattelin rustata tällaisen pienen koonnin erilaisista huomioistani.

  1. Tupakointi

Tokiossa ei ollut suositeltavaa tupakoida kävellessä. Kaduilla oli merkattuna tupakointialueet, joissa sai sauhutella rauhassa. Tällä varmastikin edesautetaan myös sitä, että kaupunki pysyy siistimpänä, kun ei ole natsoja paikat täys. Jännä sinänsä tietysti oli, että ulkona oli tupakointialueet määritelty, mutta izakayoissa (paikallisissa oluttuvissa) sai sauhutella vapaasti sisällä. Muissa ruokapaikoissa tämä ei ollut tapana, ainakaan minun havaintojeni mukaan.

WP_20170316_17_14_55_Rich

  1. Kartat

Paperinen kartta oli todella hyvä apuväline hahmottamaan kaupunkia; missä mikäkin alue sijaitsee. Mutta paperisella kartalla ei sitten juurikaan mitään tehnyt, kun koitti kohteeseen perille löytää. Katujen nimiä ei ollut näkyvillä ja jos oli, olivat ne usein japaniksi. Ensimmäisenä päivänä koitimme pärjätä paperisen kartan voimin, mutta havaitsimme sen liian työlääksi ja kävimme ostamassa iPadiin paikallisen SIM-kortin, jonka avulla pystyimme paremmin suunnistamaan kohteisiimme perille asti. Tosin ei sekään aina ollut erehtymätöntä, mutta perille löydettiin… Käytimme myös Visit a city-appia, johon pystyi suunnittelemaan haluamansa reitin etukäteen ja se neuvoi tien perille, julkisia kulkuvälineitä myöten.

  1. Maksaminen

Me käytimme pääsääntöisesti käteistä. Vaikka Japanista löytyy varmaan kaikki tekniset laitteet, mitä ikinä osaa toivoa ja vähän enemmänkin, niin käteinen on siellä edelleen kova sana. Maksoimme hotellit kortilla, mutta muuten toimimme käteisellä. Myöskään paikallisten en nähnyt monessakaan paikassa kortilla maksavan. Tippaaminen ei kuitenkaan kuulu japanilaiseen kulttuuriin, vaan se koetaan pikemminkin loukkaavaksi.

  1. Matkapuhelimien käyttö

Tokiolaiset näpräilivät todella ahkeraan kännyköitään, ihan kuten me täällä Suomessa. Metrossa lähes jokainen tuijotti älylaitettaan, mutta julkisissa liikennevälineissä ei ole sallittua puhua puhelimeen. Luotijunissa on erikseen osoitettuna alue, jossa saa puhua ja sinne näin yhden jos toisenkin kirmaavan, kun tuli puhelu kesken junamatkan. Myöskään ravintoloissa ei ollut hyvän tavan mukaista puhua kännykkään, vaan puhumaan lähdettiin ravintolan ulkopuolelle.

WP_20170319_09_49_13_Rich (2)

  1. Englannin kieli

Japanilaiset ovat kovin ystävällistä ja auttamisenhaluista kansaa. Kaikki asiakaspalvelutehtävissä olevat eivät kuitenkaan osaa välttämättä kovinkaan hyvin englantia ja välillä oli vähän haastavaa koittaa saada asiansa selvitettyä. Onneksi kuitenkin yleensä lähellä oli joku ihan ulkopuolinen, joka tarjoutui auttamaan asian selvityksessä ja hommat saatiin hoidettua.

  1. Käymälät

Tokiossa vessat olivat pääsääntöisesti siistejä ja pöntöissä oli jos minkälaista hilavitkutinta: etupesua, takapesua, lämmitettyjä istuinrenkaita, kuivatusta ja erilaisia soundeja. Kioton juna-asemalla oli yllätyksenä vain kyykkyaukot ja koska tätä vierastin, menin inva-/lastenhoitovessaan, jossa oli tavallinen pönttö. Näin oli muutamassa muussakin kohteessa. Käsipyyhkeitä tai -kuivattimia ei kaikissa julkisissa käymälöissä ollut, joten kannattaa olla mukana kaupungilla oma pikkupyyhe tai kosteuspyyhkeitä.

WP_20170314_17_24_31_Rich WP_20170317_23_26_34_Rich

  1. Verkkovirta

Japanissa tarvitsee käyttää meidän sähkölaitteisiin adapteria. Matkakaverini osti Suomesta vähän kallimman 22 maassa käyvän adapterin ja komeasti paketissa luki, että käy myös Japanissa. Tokion hotellissamme hänen adapterinsa kävi ainoastaan yhteen pistorasiaan ja koska huoneessa ei ollut hotellin puolesta adaptereita tarjolla, ostin itselleni 300 jenillä adapterin paikanpäältä. Ja onneksi ostin, koska Kioton ryokanissa ja lentokenttähotellissa hänen adapterilleen ei löytynyt enää sopivia pistokkeita, joten olimme täysin tuon minun halpiksen varassa.

WP_20170320_08_14_17_Rich

Mall of Scandinavia

Helmikuussa kävin lasten kanssa Helsingistä Tukholmaan-risteilyllä Silja Symphonylla. Lapset olivat toivoneet sekä risteilyä että visiittiä Tukholmaan, joten tässäpä toteutui molemmat toiveet. Lisäksi kirsikkana kakun päällä oli laivalla esiintynyt Sanni!

Sannin keikka oli menomatkalla ja esiintymislava oli rakennettu Promenaden toisessa päässä olevan pubin päälle. Mielestäni hyvä ratkaisu ja pikkuväkikin näki ihan kivasti lavalle. Satuttiin saamaan paikat Promenaden varrella olevan baaritiskin edestä, niin oli helppo saada suunkostuketta, sekä äidille että lapsille. 😉 Sen verran kyllä keikka ja ihmisten mölinä kaikui pisin Promenadea, että niiden, joiden hytit olivat Promenaden suuntaan ei varmaankaan tarvinnut nukkua ennen keikan päättymistä (klo 23). Mutta toisaalta, pubin puoleisessa päädyssä olevista hyteistä oli todennäköisesti aikamoiset luxusnäkymät lavalle.

WP_20170220_22_02_04_Rich

WP_20170220_22_18_51_Rich

Seuraavana aamuna kävimme aamupalalla Grande Buffetissa ja vaikka porukkaa oli paljon, sujui homma ihan jouhevasti. Olisin halunnut a la carten erikoisaamiaiselle, mutta varausvaiheessa se oli jo täyteen buukattu. Tarkempaa diagnoosia en ole tehnyt tarjonnasta, mutta väljempää tuolla erikoisaamiaisella ainakin on tavannut olla kuin tuolla buffetissa.

Satamasta käppäilimme metroon ja hurautimme Centralstationille. Sieltä otimme lähijunan Solnaan (juna 36 suunta Märsta tai juna 38 suunta Uppsala C), jossa matkamme kohde, Mall of Scandinavia sijaitsee. Mall of Scandinavia avattiin 12.11.2015 ja sieltä löytyy 224 liikettä ja ravintolaa. Kauppakeskuksen yhteydestä löytyy myös muita aktiviteetteja, kuten elokuvateatteri ja SATS.

Kauppakeskus on valoisa, avara ja moderni. Ravintolat on kivasti koottu yhteen, ns. ravintolamaailmaan ja siitä oli helppo valita itselleen sopivin makumaailma. Me kävimme syömässä italialaisessa Mangiardinossa. Olisimme ehkä voineet valita paremminkin, mutta kyllä ruoasta vatsat täyteen saatiin.

WP_20170221_11_35_04_Rich

WP_20170221_12_56_22_Rich

WP_20170221_12_57_48_Rich

Lapset olivat haltioituneita Claire’sista, johon olemme Espanjan matkoillamme aiemmin törmänneet. Myös sisustuskaupat kiinnostivat ja H&M Homen suuressa myymälässä saimmekin pitkän tovin kulumaan. Tutusta ja turvallisesta Lindexistä löytyi ”just ne vaatteet” ja vaikka kruunu on tällä hetkellä kallis suhteessa euroon, vaatteet ostettiin sieltä. Ei voitu olla varmoja, että sama valikoima löytyy Suomesta, vaikka euroina vaatteet olisivatkin olleet halvemmat.

Takaisin laivaan suuntasimme suhteellisen hyvissä ajoin ja lepäilimme hetken ennen kuin oli aika taas lähteä tutkimaan laivan tarjontaa. Sannin nimmarienjako oli paluumatkalla ja sinne jonotimme varmaan noin 40 minuuttia, mikä meinasi viedä mehut sekä äidistä että tyttäristä, mutta kyllähän se kannatti lasten tyytyväisistä ilmeistä päätellen. Ja täytyihän äidinkin käyttää selfietilaisuus hyödyksi… 😉

WP_20170221_19_11_32_Pro (2)

Nimmarien jälkeen menimme iltapalalle ja tällä kertaa kohteeksi valikoitui Mundo. Sieltä saa sekä leipiä että lämmintäkin ruokaa. Harmillista oli, että lämpimän ruoan lista oli vasta juuri ennen kassaa ja meillä se ainakin meinasi tuottaa vaikeuksia juuri tilaamisen hetkellä päättää listalta, mitä halutaan. Ruoka ei ollut mikään gourmet-elämys, mutta kyllä sillä yön yli jaksoi nukkua. Edellisenä iltana kävimme laivan sushiravintolassa ja se maistui meille kaikille. Olisi ehkä kannattanut mennä sinne uudelleen, kuten lapset toivoivat…

Seuraavana aamuna kävimme jälleen aamupalalla ennen satamaan saapumista. Menimme vähän myöhemmin aamiaiselle ja porukkaa oli vähän vähemmän kuin edellisenä aamuna. Taktiikkani siis toimi. Laivasta uloslähtiessä olo oli kuin karjalaumassa, sen verran mylvien ja yhtenä rintamana me matkustajat satamaan siirryimme. Reissu oli kiva, vaikka porukkaa oli laiva täynnä, mutta kai se mukavampaa niin on kuin tyhjässä laivassa kolmistaan haahuilla. Näitäkin reissuja on tullut nähtyä…