Pikavierailu Veronassa ja Trentossa

Toukokuussa 2016 kävin ystäväni kanssa Veronassa ja Trentossa Pohjois-Italiassa. Visiitti oli alunperinkin suunniteltu vain pidennetyksi viikonlopuksi, mutta koska lennoissa tuli myöhästymisiä, typistyi reissu entisestään. Lentomme oli perjantaina 13. päivä ja vaikka en taikauskoinen mielestäni olekaan, niin jatkossa taidan ottaa tuon lentoja varatessani huomioon… 🙂

Keski-Euroopan surkeista sääolosuhteista johtuen lähtö Müncheniin viivästyi ja jatkolento Münchenistä Veronaan oli ylibuukattu emmekä mahtuneet lennolle. Jonotettuamme 4 tuntia palvelupisteellä (mukavaa keskiyön puuhaa…), saimme lennot seuraavaan iltapäivään sekä meille järjestettiin majoitus jostain päin Müncheniä ja kuljetus sinne. Vettä satoi kaatamalla, joten ympäristöön tutustumista emme hotellilla harjoittaneet, vaan makoilimme seuraavana aamunakin pitkään ja menimme hotellilta suoraan takaisin lentokentälle. Tällä kertaa mahduimme koneeseen ja illansuussa olimme Veronassa.

Tarkoituksena oli lähteä tutustumaan illalla vielä Veronaan, mutta kun olimme hetken aikaa kaduilla kulkeneet, iski hirveä kaatosade ja kipitimme läheiseen ravintolaan syömään. Siitä siirryimmekin sitten taas jo hotelliimme San Lucaan nukkumaan. San Lucan sijainti oli keskeinen ja mielestäni täytti tehtävänsä oikeinkin hyvin. Jos joskus menen takaisin Veronaan, voisin hyvin ajatella yöpyväni tuolla silloinkin.

Seuraavana aamuna hyppäsimme junan kyytiin ja suuntasimme kohti Trentoa. Wau, millaisia maisemia matkalla olikaan ja Trento oli viihtyisä, vuorien ympäröimä paikka. Ihan hirveästi emme Trenton nähtävyyksiin ehtineet tutustua, koska tapasimme ystävämme siellä ja hän vei meidät Villa Margoniin, jossa hän ja hänen ystävänsä olivat kokoontuneina. Näin pääsimme mukaan viettämään leppoisaa iltapäivää italialaisten herkkujen äärellä sekä nauttimaan Ferrari-skumpan kuplista.

Menimme vielä illalliselle ystävämme kotiin ja siellä meille tarjottiin gnocchia. Gnocchi olikin jotain aivan muuta kuin mitä minä olen kuvitellut ja ilmeisen tyypillistä italialaista ruokaa. Ruoka tarjoiltiin jännässä järjestyksessä: ensin gnocchit eli siis pääruoka, sitten salaattia ja sen jälkeen vielä veisteltiin kuivalihaa ja juustoja. Jälkiruoaksi saimme itsetehtyä sitruunasorbettia. Mukavaa oli, mutta illalla hyppäsimme taas junaan ja saavuimme takaisin pimeään ja märkään Veronaan. Siellä oli ilmeisesti satanut ainakin osan päivää, kun me taas saimme nauttia auringonpaisteesta Trentossa.

Maanantaina meillä oli vielä puolisen päivää aikaa tutustua kaupunkiin ennen kuin piti lähteä taas kohti lentokenttää. Veronan keskusta ei ole kovinkaan suuri ja uskoakseni näimme aika monta päänähtävyyttä näiden parin tunnin aikana. Rauhallisesta italialaisesta elämänmenosta ja piazzoista nauttiminen jäi väliin, mutta ehkä sitten ensi kerralla paremmalla ajalla tätäkin.