Monthly Archives

maaliskuu 2017

Tokio – Pieneltä retkeltä pieniä huomioita

Nyt on Japanin reissun jetlagista toivuttu sen verran, että vihdoin saan jotain artikkeliakin reissusta aikaiseksi. Vietin siis edellisviikon Japanissa; Tokiossa ja Kiotossa. Oli hieno reissu ja paljon tuli nähtyä, menee hetki sulattelussa ennen kuin saa kokemukset artikkeleihin muokattua.

Ennen kuin tartun yksityiskohtaisempaan tarinointiin, ajattelin rustata tällaisen pienen koonnin erilaisista huomioistani.

  1. Tupakointi

Tokiossa ei ollut suositeltavaa tupakoida kävellessä. Kaduilla oli merkattuna tupakointialueet, joissa sai sauhutella rauhassa. Tällä varmastikin edesautetaan myös sitä, että kaupunki pysyy siistimpänä, kun ei ole natsoja paikat täys. Jännä sinänsä tietysti oli, että ulkona oli tupakointialueet määritelty, mutta izakayoissa (paikallisissa oluttuvissa) sai sauhutella vapaasti sisällä. Muissa ruokapaikoissa tämä ei ollut tapana, ainakaan minun havaintojeni mukaan.

WP_20170316_17_14_55_Rich

  1. Kartat

Paperinen kartta oli todella hyvä apuväline hahmottamaan kaupunkia; missä mikäkin alue sijaitsee. Mutta paperisella kartalla ei sitten juurikaan mitään tehnyt, kun koitti kohteeseen perille löytää. Katujen nimiä ei ollut näkyvillä ja jos oli, olivat ne usein japaniksi. Ensimmäisenä päivänä koitimme pärjätä paperisen kartan voimin, mutta havaitsimme sen liian työlääksi ja kävimme ostamassa iPadiin paikallisen SIM-kortin, jonka avulla pystyimme paremmin suunnistamaan kohteisiimme perille asti. Tosin ei sekään aina ollut erehtymätöntä, mutta perille löydettiin… Käytimme myös Visit a city-appia, johon pystyi suunnittelemaan haluamansa reitin etukäteen ja se neuvoi tien perille, julkisia kulkuvälineitä myöten.

  1. Maksaminen

Me käytimme pääsääntöisesti käteistä. Vaikka Japanista löytyy varmaan kaikki tekniset laitteet, mitä ikinä osaa toivoa ja vähän enemmänkin, niin käteinen on siellä edelleen kova sana. Maksoimme hotellit kortilla, mutta muuten toimimme käteisellä. Myöskään paikallisten en nähnyt monessakaan paikassa kortilla maksavan. Tippaaminen ei kuitenkaan kuulu japanilaiseen kulttuuriin, vaan se koetaan pikemminkin loukkaavaksi.

  1. Matkapuhelimien käyttö

Tokiolaiset näpräilivät todella ahkeraan kännyköitään, ihan kuten me täällä Suomessa. Metrossa lähes jokainen tuijotti älylaitettaan, mutta julkisissa liikennevälineissä ei ole sallittua puhua puhelimeen. Luotijunissa on erikseen osoitettuna alue, jossa saa puhua ja sinne näin yhden jos toisenkin kirmaavan, kun tuli puhelu kesken junamatkan. Myöskään ravintoloissa ei ollut hyvän tavan mukaista puhua kännykkään, vaan puhumaan lähdettiin ravintolan ulkopuolelle.

WP_20170319_09_49_13_Rich (2)

  1. Englannin kieli

Japanilaiset ovat kovin ystävällistä ja auttamisenhaluista kansaa. Kaikki asiakaspalvelutehtävissä olevat eivät kuitenkaan osaa välttämättä kovinkaan hyvin englantia ja välillä oli vähän haastavaa koittaa saada asiansa selvitettyä. Onneksi kuitenkin yleensä lähellä oli joku ihan ulkopuolinen, joka tarjoutui auttamaan asian selvityksessä ja hommat saatiin hoidettua.

  1. Käymälät

Tokiossa vessat olivat pääsääntöisesti siistejä ja pöntöissä oli jos minkälaista hilavitkutinta: etupesua, takapesua, lämmitettyjä istuinrenkaita, kuivatusta ja erilaisia soundeja. Kioton juna-asemalla oli yllätyksenä vain kyykkyaukot ja koska tätä vierastin, menin inva-/lastenhoitovessaan, jossa oli tavallinen pönttö. Näin oli muutamassa muussakin kohteessa. Käsipyyhkeitä tai -kuivattimia ei kaikissa julkisissa käymälöissä ollut, joten kannattaa olla mukana kaupungilla oma pikkupyyhe tai kosteuspyyhkeitä.

WP_20170314_17_24_31_Rich WP_20170317_23_26_34_Rich

  1. Verkkovirta

Japanissa tarvitsee käyttää meidän sähkölaitteisiin adapteria. Matkakaverini osti Suomesta vähän kallimman 22 maassa käyvän adapterin ja komeasti paketissa luki, että käy myös Japanissa. Tokion hotellissamme hänen adapterinsa kävi ainoastaan yhteen pistorasiaan ja koska huoneessa ei ollut hotellin puolesta adaptereita tarjolla, ostin itselleni 300 jenillä adapterin paikanpäältä. Ja onneksi ostin, koska Kioton ryokanissa ja lentokenttähotellissa hänen adapterilleen ei löytynyt enää sopivia pistokkeita, joten olimme täysin tuon minun halpiksen varassa.

WP_20170320_08_14_17_Rich

Mall of Scandinavia

Helmikuussa kävin lasten kanssa Helsingistä Tukholmaan-risteilyllä Silja Symphonylla. Lapset olivat toivoneet sekä risteilyä että visiittiä Tukholmaan, joten tässäpä toteutui molemmat toiveet. Lisäksi kirsikkana kakun päällä oli laivalla esiintynyt Sanni!

Sannin keikka oli menomatkalla ja esiintymislava oli rakennettu Promenaden toisessa päässä olevan pubin päälle. Mielestäni hyvä ratkaisu ja pikkuväkikin näki ihan kivasti lavalle. Satuttiin saamaan paikat Promenaden varrella olevan baaritiskin edestä, niin oli helppo saada suunkostuketta, sekä äidille että lapsille. 😉 Sen verran kyllä keikka ja ihmisten mölinä kaikui pisin Promenadea, että niiden, joiden hytit olivat Promenaden suuntaan ei varmaankaan tarvinnut nukkua ennen keikan päättymistä (klo 23). Mutta toisaalta, pubin puoleisessa päädyssä olevista hyteistä oli todennäköisesti aikamoiset luxusnäkymät lavalle.

WP_20170220_22_02_04_Rich

WP_20170220_22_18_51_Rich

Seuraavana aamuna kävimme aamupalalla Grande Buffetissa ja vaikka porukkaa oli paljon, sujui homma ihan jouhevasti. Olisin halunnut a la carten erikoisaamiaiselle, mutta varausvaiheessa se oli jo täyteen buukattu. Tarkempaa diagnoosia en ole tehnyt tarjonnasta, mutta väljempää tuolla erikoisaamiaisella ainakin on tavannut olla kuin tuolla buffetissa.

Satamasta käppäilimme metroon ja hurautimme Centralstationille. Sieltä otimme lähijunan Solnaan (juna 36 suunta Märsta tai juna 38 suunta Uppsala C), jossa matkamme kohde, Mall of Scandinavia sijaitsee. Mall of Scandinavia avattiin 12.11.2015 ja sieltä löytyy 224 liikettä ja ravintolaa. Kauppakeskuksen yhteydestä löytyy myös muita aktiviteetteja, kuten elokuvateatteri ja SATS.

Kauppakeskus on valoisa, avara ja moderni. Ravintolat on kivasti koottu yhteen, ns. ravintolamaailmaan ja siitä oli helppo valita itselleen sopivin makumaailma. Me kävimme syömässä italialaisessa Mangiardinossa. Olisimme ehkä voineet valita paremminkin, mutta kyllä ruoasta vatsat täyteen saatiin.

WP_20170221_11_35_04_Rich

WP_20170221_12_56_22_Rich

WP_20170221_12_57_48_Rich

Lapset olivat haltioituneita Claire’sista, johon olemme Espanjan matkoillamme aiemmin törmänneet. Myös sisustuskaupat kiinnostivat ja H&M Homen suuressa myymälässä saimmekin pitkän tovin kulumaan. Tutusta ja turvallisesta Lindexistä löytyi ”just ne vaatteet” ja vaikka kruunu on tällä hetkellä kallis suhteessa euroon, vaatteet ostettiin sieltä. Ei voitu olla varmoja, että sama valikoima löytyy Suomesta, vaikka euroina vaatteet olisivatkin olleet halvemmat.

Takaisin laivaan suuntasimme suhteellisen hyvissä ajoin ja lepäilimme hetken ennen kuin oli aika taas lähteä tutkimaan laivan tarjontaa. Sannin nimmarienjako oli paluumatkalla ja sinne jonotimme varmaan noin 40 minuuttia, mikä meinasi viedä mehut sekä äidistä että tyttäristä, mutta kyllähän se kannatti lasten tyytyväisistä ilmeistä päätellen. Ja täytyihän äidinkin käyttää selfietilaisuus hyödyksi… 😉

WP_20170221_19_11_32_Pro (2)

Nimmarien jälkeen menimme iltapalalle ja tällä kertaa kohteeksi valikoitui Mundo. Sieltä saa sekä leipiä että lämmintäkin ruokaa. Harmillista oli, että lämpimän ruoan lista oli vasta juuri ennen kassaa ja meillä se ainakin meinasi tuottaa vaikeuksia juuri tilaamisen hetkellä päättää listalta, mitä halutaan. Ruoka ei ollut mikään gourmet-elämys, mutta kyllä sillä yön yli jaksoi nukkua. Edellisenä iltana kävimme laivan sushiravintolassa ja se maistui meille kaikille. Olisi ehkä kannattanut mennä sinne uudelleen, kuten lapset toivoivat…

Seuraavana aamuna kävimme jälleen aamupalalla ennen satamaan saapumista. Menimme vähän myöhemmin aamiaiselle ja porukkaa oli vähän vähemmän kuin edellisenä aamuna. Taktiikkani siis toimi. Laivasta uloslähtiessä olo oli kuin karjalaumassa, sen verran mylvien ja yhtenä rintamana me matkustajat satamaan siirryimme. Reissu oli kiva, vaikka porukkaa oli laiva täynnä, mutta kai se mukavampaa niin on kuin tyhjässä laivassa kolmistaan haahuilla. Näitäkin reissuja on tullut nähtyä…

Reissusuunnitelmia vuodelle 2017

On ollut mukava lukea muiden bloggaajien reissusuunnitelmia vuodelle 2017, joten päätinpä minäkin koota yhteen omia suunnitelmia tälle vuodelle. Suunnitelmia toki on takataskussa vinotpinot ja sieltä olen ammentanut tälle vuodelle nämä ajatukset. 😉

Tammi- ja helmikuu jo menivät ja niihinkin mahtui pieniä reissuja kumpaankin. Tammikuussa kävimme aikuisten kesken Gdanskissa ja helmikuussa kävin lasten kanssa Tukholmassa ja Helsingissä.

Tässä kuussa edessä on reissu Japaniin ja siellä suuntana Tokio ja Kioto. Saattaa olla, että jokin muukin paikka tulee käytyä katsastamassa, mutta tällä hetkellä suunnitelmissa ovat nuo kaupungit.

Huhtikuussa mennään miehen kanssa Amsterdamiin. Tämä on minun kolmas käynti siellä ja toivottavasti jää taas yhtä hyvät muistot kuin aiemmistakin käynneistä. Amsterdamissa on vaan sitä jotain, joka saa minut sinne uudestaan palaamaan, vaikka muuten koitan aina suunnata uusiin kohteisiin.

Heinä-elokuussa on kesäloma ja sinne haaveilen reissusta jonnekin päin Etelä-Eurooppaa. Kroatia ja Espanja ovat vahvoilla tällä hetkellä, mutta katsellaan, miten budjetti antaa myöden. Pohjois-Italian Trento tai Sveitsi voisivat olla myös vaihtoehtoja. Katsotaan siis, mihin päädytään vai päädytäänkö mihinkään.

Syksylle ei ole vielä tiedossa muuta kuin perinteinen marrasmatkamme. Monena vuonna olemme olleet Kanarian saarilla, eri saarilla, eri hotelleissa, eri kohteissa, mutta tänä vuonna päättyy se traditio ja suuntaammekin Thaimaahan! Lennot on plakkarissa ja majoituksia alustavasti varattu sekä aloitettu kotona makumatkailu. Vanhempi tytär totesikin, että ”se on hyvä, että ollaan nyt alettu syömään tällaista erilaista ruokaa, niin ei tarvitse kaikelle sitten siellä Thaimaassa nyrpistellä”. 😀

Kotimaassa tullaan varmasti myös jonkin verran reissaamaan. Enemmän pitäisi tehdä lähimatkailua ja mennä jonnekin muutenkin kuin sukulaisia tapaamaan. Esimerkiksi Rauma olisi varmasti käymisen arvoinen paikka. Samoin Kasnäsin kylpylä on jo pitkään ollut mielessä. Myöskin telttaretki lasten kanssa kiinnostaisi, mutta se ajatus vaatii vielä vähän totuttelua. Jos aloittaisi varovasti omalta pihalta tänä vuonna ja ensi vuonna sitten jo lähtisi jonnekin muualle.

Tässäpä siis suunnitelmia, vuoden lopussa sitten näkee, millainen toteutus tuli.

 

Pikavierailu Veronassa ja Trentossa

Toukokuussa 2016 kävin ystäväni kanssa Veronassa ja Trentossa Pohjois-Italiassa. Visiitti oli alunperinkin suunniteltu vain pidennetyksi viikonlopuksi, mutta koska lennoissa tuli myöhästymisiä, typistyi reissu entisestään. Lentomme oli perjantaina 13. päivä ja vaikka en taikauskoinen mielestäni olekaan, niin jatkossa taidan ottaa tuon lentoja varatessani huomioon… 🙂

Keski-Euroopan surkeista sääolosuhteista johtuen lähtö Müncheniin viivästyi ja jatkolento Münchenistä Veronaan oli ylibuukattu emmekä mahtuneet lennolle. Jonotettuamme 4 tuntia palvelupisteellä (mukavaa keskiyön puuhaa…), saimme lennot seuraavaan iltapäivään sekä meille järjestettiin majoitus jostain päin Müncheniä ja kuljetus sinne. Vettä satoi kaatamalla, joten ympäristöön tutustumista emme hotellilla harjoittaneet, vaan makoilimme seuraavana aamunakin pitkään ja menimme hotellilta suoraan takaisin lentokentälle. Tällä kertaa mahduimme koneeseen ja illansuussa olimme Veronassa.

WP_20160514_18_25_39_Pro

Tarkoituksena oli lähteä tutustumaan illalla vielä Veronaan, mutta kun olimme hetken aikaa kaduilla kulkeneet, iski hirveä kaatosade ja kipitimme läheiseen ravintolaan syömään. Siitä siirryimmekin sitten taas jo hotelliimme San Lucaan nukkumaan. San Lucan sijainti oli keskeinen ja mielestäni täytti tehtävänsä oikeinkin hyvin. Jos joskus menen takaisin Veronaan, voisin hyvin ajatella yöpyväni tuolla silloinkin.

WP_20160514_20_07_25_Pro WP_20160514_20_16_15_Pro WP_20160514_20_30_52_Pro

WP_20160515_10_51_54_Pro

Seuraavana aamuna hyppäsimme junan kyytiin ja suuntasimme kohti Trentoa. Wau, millaisia maisemia matkalla olikaan ja Trento oli viihtyisä, vuorien ympäröimä paikka. Ihan hirveästi emme Trenton nähtävyyksiin ehtineet tutustua, koska tapasimme ystävämme siellä ja hän vei meidät Villa Margoniin, jossa hän ja hänen ystävänsä olivat kokoontuneina. Näin pääsimme mukaan viettämään leppoisaa iltapäivää italialaisten herkkujen äärellä sekä nauttimaan Ferrari-skumpan kuplista.

WP_20160515_14_49_08_Pro

Villa Margon

Ferrarin kuplivaa

Ferrarin kuplivaa

Menimme vielä illalliselle ystävämme kotiin ja siellä meille tarjottiin gnocchia. Gnocchi olikin jotain aivan muuta kuin mitä minä olen kuvitellut ja ilmeisen tyypillistä italialaista ruokaa. Ruoka tarjoiltiin jännässä järjestyksessä: ensin gnocchit eli siis pääruoka, sitten salaattia ja sen jälkeen vielä veisteltiin kuivalihaa ja juustoja. Jälkiruoaksi saimme itsetehtyä sitruunasorbettia. Mukavaa oli, mutta illalla hyppäsimme taas junaan ja saavuimme takaisin pimeään ja märkään Veronaan. Siellä oli ilmeisesti satanut ainakin osan päivää, kun me taas saimme nauttia auringonpaisteesta Trentossa.

Maanantaina meillä oli vielä puolisen päivää aikaa tutustua kaupunkiin ennen kuin piti lähteä taas kohti lentokenttää. Veronan keskusta ei ole kovinkaan suuri ja uskoakseni näimme aika monta päänähtävyyttä näiden parin tunnin aikana. Rauhallisesta italialaisesta elämänmenosta ja piazzoista nauttiminen jäi väliin, mutta ehkä sitten ensi kerralla paremmalla ajalla tätäkin.

WP_20160516_09_33_15_Pro

Julietin koti (Casa di Giulietta)

WP_20160514_18_08_53_Pro

Arena di Verona