Tästä paikasta on pakko kirjottaa ihan oma postaus. En itse tykkää vaan olla hotellilla ja maata altaalla, tylsistyy, hiki tulee ja ihoki palaa. Halusin keskustaan näkemään oikeaa Turkkia. Menopaluu hotellista bussilla oli 4 liiraa eli 1,20e yhteensä. Käytiin keskustassa viikon aikana kaksi kertaa ja kummallakin kertaa olin aivan raivona.
Sain Ellulta vinkkejä missä kaupoissa käydä Turkissa ollessa ja yritin googlettaakkin niitä mutta yllättäen ei yhtään kauppaa tullut googleen, että sijaitsis Didimissä. Joka oli kuitenkin vähän outo kun kyseisessä kaupungissa kuitenkin asuu yli 47 tuhatta ihmistä plus siihen kaikki turistit. Olisi voinut kuvitella, että jotkut ketjuliikkeet menis sinne? Keskustaan päästessä tajusin samantien, että ei tule ostettua tällä lomamatkalla yhtään mitään.

Selvästi huomasi, että kaikki kaupat oli tarkoitettu vain turisteille. Jos haluaa tietyn merkin laukun, mutta ei vaan halua maksaa siitä, että laukku on aito niin kyllä tuolta löytyy. En vaan henkilökohtaisesti ymmärrä niitä ihmisiä. Miksi ostaa joku merkkilaukku joka on feikki? Jos ei ole rahaa ostaa aitoa niin miksi ostaa feikki ja teeskennellä, että on rahaa ostaa aito? Enkä nyt mussuta tästä asiasta sen takia, että mulla ois rahaa ostaa aito Prada. En vain tykkää siitä, että tietyillä merkeillä huijataan ja saadaan rahaa vaikka tuote on suorastaan täyttä kuraa. Joo, ostin itse aidon Michael Korsin viime kuussa, mutta maksoin merkin lisäksi siitä laadusta. Se on aitoa nahkaa ja tiedän, että se kestää toisin kuin nämä 12euron muovilaukut.

Oltiin keskustassa Michaelin perheen kanssa ja voi elämä, ne halus pysähtyä joka ikiseen kauppaan. Siis ihan jokaiseen. Vaikka jokaisessa kaupassa myytiin just samoja feikkitavaroita. En vaan käsitä sitä, että jos miehellä on varaa ostaa itselleen 8000euron Rolex niin minkä ihmeen takia se haluaa ostaa feikki Ralph Lauren paidan? :D

Olin niin kyllästynyt odottaan jokaisen kaupan kohdalla kaikkia. Michaeliakin alko kyllästyttään ja lopulta se osti äitinsä mieliksi kaksi t-paitaa. Se oikeasti tarvitsi itselleen läpyskät mitä käyttää altaalla. Nekin löyty lopulta kun etsi tarpeeksi. ”Aidot” niket 3eurolla. Seuraavana päivänä toisen kengästä oli tippunut jo i pois. Ei ollut enää nike vaan n ke :D Ja toisen niistä t-paidoista se laitto lähtöpäivänä aamulla klo 6 päällensä ja 4 tuntia myöhemmin kainalossa oli jo reikä. Lupasin sen korjata.

En osaa oikein sanoa mitään koko Didimistä. Sen osaan kertoa, että suurin osa turisteista on brittejä. Kaikki hinnat oli sekä liiroissa, että punnissa ja ravintolassa kuulin kun ihmiset puhuikin, että muutaman viikon päästä paikka kuhisee vaan brittejä.

Liikenne oli kammottavaa, jopa pahempaa kuin Lissabonissa. Kyllä varmaan löytyisi jotain aitoakin Turkkia kunhan lähtisi kauemmas tuosta keskustasta. Siellä on kait vanha temppelikin. Sisäänpääsy oli netin mukaan £70, joka on aika pirun tyyris. Colosseumiin maksoi muutama vuosi sitten meinaan 50euroa ja se on aika paljon tunnetumpi nähtävyys kuin tämä temppeli. Onhan siellä toki merenranta, joka oli ihana. Sitä voin kehua! Vesi oli ihan mielettömän kirkasta ja koko alue oli puhdas.

Mutta jos itse valitsisin paikan mihin mennä Turkissa niin se ei ainakaan Didim olisi. Paikka elää vain turismilla ja sen huomaa katukuvastakin. Mikään mitä myydään kadulla ei ole aitoja ja huijataan mahdollisimman paljon, siitä voisin kirjottaa erikseenkin vielä. Meillä kesti Didimiin (hotelliin oikeastaan) 1,5 tuntia ajaa lentokentältä. Didim on kutakuinkin puolessa välissä Turkkia lännessa merenrannalla. Izmir taitaa olla lähin suurin kaupunki. Siksi en ymmärräkkään miksi just Didim on niin suosittu paikka varsinkin brittien keskuudessa. Izmiriin lentää helpommalla ja se on paljon suurempi kaupunki ja myöskin merenrannalla. Didim ei millään tavalla iskeny muhun ainutlaatuisuudellaan, suoraan sanottuna ihan kamala paikka.