Subscribe & Follow

Daily Archives

08/04/2016

Se onnen tunne kun irtisanoudut työstäsi

Ensinnäkin, täällä on satanut ihan älyttömästi nyt. Tai ei älyttömästi, mutta ei se nyt mukavaa aamusin ole hölkätä (kyllä teen sitä yhä!) töihin kun sataa vettä. Se on meinaan aika kylmä vielä 5.45 kun yritän pinkoa menemään. Toisekseen, hölkkään tosiaan yhä töihin, koska se helpottaa sitä vitutusta mitä tää työ on aiheuttanut. Se väsymys ja tympääntyminen ja vielä siihen päälle älytön ärsytys kun mikään ei toimi niin. Informaatio ei kulje, koulutukset on perseestä ja kun koulutukset on mitä on niin ei tietenkään osata kunnolla töitä niin sitten valitetaan. Mitä helvettiä? Työnantaja ei kouluta töihin ja sit valittaa kun ei osata tehdä töitä niinku ne haluaa? Eikö nyt omassa pienessä päässä jo voi ajatella mistähän se johtuu?

 

20160326_165202

Michael on niin stressissä ja väsynyt kans, että viikolla unissaan puri hammasta niin, että lohkes palanen. Juteltiin hieman sit, että mitä tehdään kun kumpiki väsynyt ja ei enää jaksa tätä hommaa. Päädyttiin siihen, että irtisanoudutaan heti seuraavana päivänä ja niin me siis myös tehtiin. Lähdetään muille maille 19.päivä Toukokuuta. Kumpikin haluaa pitää lomaa ennen kuin aloitetaan uudet työt, se missä ne uudet työt sit sijaitsee ei oo vielä tiedossa. Michael hakee Tanskasta ja mä Briteistä töitä ja sen mukaan mennään miten toinen saa töitä.

 

20160326_165441

Mutta ette voi ymmärtää sitä onnen tunnetta mikä kummallekkin tuli sen jälkeen kun vaan päätettiin, että nyt riittää ja irtisanoudutaan huomenna. Kumpikin tuli vaan niin onnelliseksi siitä tiedosta ja päätöksestä.

20160326_165444

20160326_170700

Mä lennän Suomeen Kööpenhaminan kautta 19.päivä ja matkustan aamujunalla takaisin pohjoseen 20.päivä Toukokuuta. Michael matkusta mun kanssa Kööpenhaminaan mistä jatkaa Aarhusiin. Vaikka ei saatais töitä samantien niin meen kuitenkin muutaman viikon päästä Michaelin luo. Kaks viikkoakin on jo niin pitkä aika, että voi olla, että lentelen jo aikaisemmin Tanskaan.

 

20160326_170733

Eli elämä Portugalissa päätyy Toukokuussa ja elämä muualla alkaa lomailun jälkeen. Vielä on auki mihin päädytään, mutta maailma on avoinna. Ihmeen kauan jaksoin Portugalissa, mihin en alunperin edes halunnut. Melkein vuosi Lissabonissa ja melkein 11kuukautta työssä mistä en saanut mitään iloa itse.

Mutta sen tiedän, että tulen olemaan yhdessä rakkaan ihmisen kanssa minne päädytäänkään. Ja se on tärkeintä. Mutta Portugalin reissu riittää nyt.