Voin sanoa olevani tällä hetkellä onnellinen. Vaikka ollaan oltu yhdessä pojan kanssa alle 5kk ja tunnettu vasta puolisen vuotta niin oon eläny enemmän elämää pojan kans ku kenenkään muun kanssa.

Puola on kuudes maa missä matkustan pojan kanssa. Puolen vuoden sisällä. Puola on myös neljäs uusi maa tälle vuotta missä käyn. Keväällä lähdetään taas reissuun valmistumisen jälkeen. Sen jälkeen ollaan vapaita. We mihin päädytään riippuu aivan siitä miten pitkälle jaksetaan kantaa pojan tietokonetta.

Oli tässä yks päivä riita pojan kanssa voiko keskustasta kävellä anopin luo. Se sano ei. Joten hermostuin ja seuraavana päivänä olin niin suuttunu että kävelin keskustaan.40 minuuttia meni n.4 kilsan matkaan. Seuraavana päivänä kävelin saman matkan mut toiseen suuntaan. Ihan vaan koska on ihan hyvä kävellä välillä.

Mulla oli tarkotuksena mennä tukholmaan tänään. Heräsin puol 12 niin ajattelin että siirränpä huomiselle. Ei kannata mennä puolentoista tunnin matkaa vaan parin tunnin takia. Jos huomena nousis aikasin.

Sain hyvät suosittelut harjottelupaikasta ja tunnistan ihteni kyllä siitä.”Heli on hyvin rauhallinen. ” Anoppiki tuossa muutaman punkkulasin kerto että poika on rauhottunu sen jälkeen ku tapas mut. Pakkohan sen on ku ei se enää saa ees riitoihin mua mukaan (paitti parin kaljan jälkeen. Bumbum. )

Loman alkuun enää 3 päivää!

Ps. Yheksän kertaa koitannu uploadata tätä tekstiä. Jos tää ilmestyy vasta puolan loman aikana niin tiedätte syyn. Ruottalainen netti.

Mun sydän särky viikonlopun aikana. Systa sai vauvan ja ku sain kuvan vauvasta mun sydäntä riipi ja itkin. Kaveri on monta kertaa sanonu että oon liian herkkä vauvojen ja lasten suhteen. Ja niin se varmaan onki. Mun usko elämään ja parempaan aikaan palautuu aina ku saan olla lasten kanssa. Ja nyt ku synty vauva systalle niin tiedän että aina ku masentaa matkustan systalle ja meen halimaan vauvaa ja oon taas paremmalla puolen elämää. Pitää varmaan siskollekki kertoa että saatan joskus ilmestyä oven taa että pääsen pusutteleen vauvaa.

Niin. Ja leikkasin hiuksiaki. Ehkä 10cm lähti vaikka oisin halunnu vieläki enemmän. Itseasiassa puolet olisin halunnu pois.

Mun viikonloppu meniki tietokonetta näpytellessä ja masterchefiä kahtellessa. Poika oli lauantaina kavereittensa luona pelaamassa. Mä jäin anopille karkkien, tv:n ja viimeisen kouluhomman kans. Kirjotin viimestä lausetta samalla hetkellä ku poika tuli hiprakassa peli-illasta.

Sunnuntaina ku poika läks töihin muutamaks tunniksi jatkoin kouluhommaa sivun verran. Maanantaina rustasin loppuun. 9 sivua saa riittää. Kirjotin sopivasti lasten itsekritiikistä ja samalla mietin et oon kirjottanu 9 sivua paskaa. Pitäs varmaan vähä uskoa ihteensä välillä :D

Enää  4 päivää töitä! Seuraavalla viikolla torstaina ku oon vapaa kuin laitumella juokseva lammas niin lähden tukholmaan. Ostoslistalla on perus turistisormustimet äitille ja mummolle. Samat on ostoslistalla myös varsovassa ja krakovassa. Alle 2 viikkoa lomaan!

Sanoinko ku voitin pauligin instagram kilpailusta kahvia? Ja pääsin mukaan garnierin testiryhmään kokeileen hiusväriä,huono vaan että ne laitto sen kemiin ja mä oon ruotsissa ja en saa sitä postista ennen ku se lähtee jo takas. Niin ja nyt voitin elle finlandin instagram kilpailusta hatun! En mä sitä hattua itelle vaan pojalle. Se saa sen. Oon voittanu parissa viikossa enemmä, arvonnoissa kuin koskaan aikasemmin yhteensä! Mun perjantaihin kuuluu kauhee määrä karkkia, energiajuoma (kai se on energiajuoma, kolsyrad? :D) sekä masterchefiä. Paljon masterchefiä. Ainoa et pitäs kirjottaa tänään yks kouluhomma valmiiksi teorian osalta. Muuten menee höpöksi huomenna ja sunnuntaina.

Mä niin rakastuin näihin taloihin. Mäki haluan tommosen muurin ja siihen tommosen portin! Ja sit siihen porttiin meijän sukunimi ku joskus mennään pojan kans naimisiin. Tai sehän on kyllä sanonu ettei koskaan meinaa naimisiin mut höpöhöpö!

Kai se pitää alkaa keskittyyn kohta siihen kouluhommaan. Jos yks jakso eka masterchefiä.