Kävipä niin köpösti, että puhelimesta hajos näyttö ja joutunee viemään sen huoltoon tulevalla viikolla. Selvitän eka kyllä vakuutusjutut ja sit vien. Huomenna pitäs palauttaa viimenen tentin korvaava essee, toisesta sain 2 johon oon tosi tyytyväinen. Sen lisäksi että luuri ei toimi niin konekki alko temppuileen ja meinas itku tulla ku tajusin, että huomena esseen palautus ja oon kirjottanu jo puolet siitä työstä ja sit ei konekkaan menny päälle. Alko lopulta toimiin ku sammutin kaks kertaa koneen. Rannekoruki napsahti poikki mutta sen saan korjattua huomenna ite töissä. Tykkään kyllä hurjasti tuosta työpaikasta nyt missä oon harjottelussa.

 

Eipä mulla muuta, moikka!

Kävi viikonloppuna ilmi, että södertälje on suomalaisin kaupunki ruotsissa. Ja itseasiassa varmaan ainut paikka minne täällä muuttaisin pitemmäksiki aikaa. Kirjastosta löytyy suomalaisia romaaneja vaikka miten paljon, suomalaisia on joka toinen ihminen joka vastaan kävelee kadulla. Suomalaisia yrityksiä on missä työskennellä ja suomalaiset ruuat on ihan perusarkea. Suomi mutta parempi. Työharjottelu on sujunu loistavasti. Mulla on ihan loistava paikka. Vaikka teen 8,5h päivässä ja siihen 20min bussimatkat suuntaansa niin ei tunnu missään. Mulla on keskellä päivää puolen tunnin tauko ja on muutenki tosi mukava paikka.

Ja puolen tunnin tauko kun on, niin saa juoda ilmaseksi kahvia ja teetä ja syödä keksejä. Ruokaki ilmasta. Tänään tauolle otin mukaan kirjani minkä raahasin suomesta saakka. Enköhän saa noilla mukavilla tauoilla sen luettua. Siinä se tauko granaattiomena teetä juodessa, turkkareita ja kirjaa lukiessa meni mukavasti. Iltapäivällä olin ällölällö ja tein itelle käsikorunki. Kun kerta saa askarrella ja olla luova :D Niin olin jopa näin luova.

Ruotsissa on lähteny elämä hyvin käyntiin. Sitä perushommaa mitä suomessakin. Tehdään poikien kans kauheet mätöt monena päivänä peräkkäin. Torstaina pojat halus pitsaa, tacopitsaa. No mikäs siinä, lähetään ostaan ainekset. Mutta kappas ku pojat siinä sit keskustelu että mikä bussi pitää ottaa. Mietin et no, hitto kauppa tossa parin sadan metrin päässä, että mistä saakka se jauheliha pitää oikein hakee. Matkustettiin 20min bussilla ghettoalueelle ostaan 1,5kg jauhelihaa 7eurolla. Mä siinä sit et no okei, ostetaanko loputki tavarat täältä. Ei toki. Sit matkustettiin taas 20min bussilla keskustaan ja ostettiin loput tavarat keskustan kaupasta. Ihme meininkiä mut mikäs siinä. Kunnes tänään kaupassa käydessä tajusin sen pointin. Olisin halunnu tehdä spagettia ja jauhelihakastiketta ja yritin siinä ehtiä jauhelihaa. Keskustan kaupoissa jauheliha maksaa niinku kultamunat perkele. 500gramman jauhelihapaketti yli 10euroa. Kilon paketista sai maksaakki sitten jo yli 20euroa. Mitäs hittoa? Ja ihmettelin ku suomessa kun menee ostaan jauhelihaa on hylly täynnä tavaraa, erilaista, eri merkkistä, eri kokosta pakettia. Tuolla oli se kolme eri vaihtoehtoa ja kaikki makso sen +10euroa. Päädyin lopulta ostaan kilon lihapullia ja perunoita.

 

 Huomenna alkaa työharjottelu. Huomenna pitää olla palautettuna myös varhaiskasvatus essee. Asiaahan ei helpota se, että en oikein ymmärrä kysymyksiä ja en jaksa sen kummemmin niitä edes miettiä. Kunhan jotain tekstiä sais paperille. Onneks harjottelussa saa ilmasen ruuan aamulla ja lounaalla. Kahvia ja teetäkin ilmaseksi lipitellä saa kuulemma. Oli mukavan olonen paikka kun siellä kävin perjantaina vieraileen. Osasin ihan ite sinne! (okei, en osannu bussilta oikeelle rakennukselle vaan meinasin mennä vahingossa lukioon). Ihan sen kunniaksi, että osasin matkustaa ihan yksin bussilla oikeeseen paikkaan ja osasin vielä takas keskustaankin niin hain itelle jotain tosi pahan makusta halpaa viiniä. Sen avulla kirjotin yhden esseen loppuun. Kylläpä sitä sit oltiin polleana esittelemässä boolle että kato mitä kirjotin.

”Ai tännäänkö muka kirjotit ton?”

”Joo, mä hei heräsin 6 tuntia aikasemmin ku sä niin mulla on tässä ollu aikaa.”

Tässä kimppakämppä systeemissä on se ongelma, että pojat pelaa ja valvoo aamu 8 saakka ja herää vasta kun aurinko laskenu. Tai ei se kyllä haittaa että valvovat, mähän nukun missä ja millon vaan.

 My old friend, we meet again.

Kyllä mä olen sitä mieltä että 7 viikon jälkeen ku suomeen palaan osaan täydellisesti ruotsia! Vaikka sainhan mä nyt jo 2 ruotsin puhetentistä. Se on melkosen helkkarin hyvä kuulkaas! Enää ootella niitten lukion uusimistenttien numeroita. Näin viime yönä niistä unta että sain kummastakin 3. En kyllä siihen usko mutta kunhan ruotsin ainakin saisin noustettua siihen 2.

Parin viikon päästä vois lähteä käymään tukholmassa ostoksilla, tuet tulee ja saan onnitella itteäni hommien hoidosta. Eli toisin sanoen kunhan saan tämän keskeneräisen esseen valmiiksi ja ens viikolla toisen tentin korvaavan esseen tehtyä niin selkään taputukset ja shoppaileen!

 

(Eniten ärsyttää koska en voi pelata simpsoneita kun ei oo wifiä :< siksi käyn päivittäin kaupan nurkalla hengaileen ja pelaan simpsoneita. Niin mitenkä muka addiktoitunu?)

Maanantai yönä menin nukkuun klo 1 jälkeen. Nukahin lopulta joskus 2 aikaan koska pelasin ja mietin ja poika kävi kyseleen asioita. Herätys oli klo 4. Siinä sit ku olin nukkunu sen max. 2h nousin ylös ja kömmin olkkariin ja keräsin ihteni ja aloin järkkään kamoja. Kuten yleensä matkapaniikissa oon varma, että unohan puolet kamoista niin nyt tarkistiin viiteen kertaan asiat ja lisäilin lisää kamaa ja pelkäsin kilorajan tulevan vastaan. Ja koska jääkaapisa oli kaikenlaista niin päätin tehä vielä aamusmoothiet meille siitä mitä kaapista löyty. Lisäsin mustikkaa ja sanoin vielä pojalle, ettei käyttäis uutta valkosta paitapuseroonsa sen mustikan takia. No samalla hetkellä sotkin oman valkosen paitani siihen mustikkaan. Että niin.

Bussi lähti Kemistä Ouluun klo 6 aamulla. Raahauduttiin sinne laukkujen kans ja matka kesti 1h40min ja vaikka luulin että oon suurimman osan hereillä niin havahduin tunnin päästä että ollaanki jo Oulussa. Meillä oli Oulussa yli tunnin ootus Onnibussia, joka oli hyvä. Kerettiin käymään viereisessä 24h salessa ostaan vähä evästä. Seikkailtiin sielä pikku salessa vaikka miten kauan. Ei osattu valita mitä halutaan syyä ja mitä voitais ehkä tehä ite. Lopulta Ku valitsin kanamajoneesiwrapin niin poika ilmotti että haluaa kans samanlaisen mutta koska se oli ainut niin sanoin että no, voin tehä sulle sulle tonnikalamajoneesileivän. Sit selitin miten sen teen niin se aivan mielisään että kuulostaa ihan vitun hyvältä tee se. Lopulta kuitenki kävi niin että se veti mun kanawrapin ja mä tyydyin saarioisten valmissalaattiin.

Se bussimatka oli taas yhtä kaamea ku ennenki. Jos vaan mahollista niin välttäkää bussimatkoja. Mähän kärsin jo puolen tunnin bussimatkoista ihan kauheita matkapahoinvointia. 8 tunnin aikana se matkapahoinvointi oli yllättäen erittäin vähäinen. Nukuin ensimmäiset 3h. Kahteltiin seuraava pari tuntia californicationia ja sit poika alko vetään siketä niin mä aloin kahteleen masterchefiä. Onnibusseissa on muuten hyvä se että sielä on ilmanen wifi. Mutta eipä se toimi ku pienen hetken alkumatkasta kunnes kaikki valtaa sen. Jyväskylään saakka netti toimi aivan mainiosti kunnes jykylästä tuli kauhee lauma teini-ikäisiä ihmisiä kyytiin ja netti pätkäs poikki. Siinä vaiheessa tosiaan poika alko nukkuun ja mä keskityin masterchefiin. Kuka hurraahuutaa muuten Rishille? WOOP WOOP! Aivan loistava! Ja kuka helvetti alunperinkään päästi sen Clarissan sinne kisaan mukaan? :D

 

Bussi pysähty myös lahdessa. Veli asu Lahdessa vuoden ajan ja opiskeli kunnes vaihto ouluun eri alalla. En koskaan kerenny käymään sen luona lahdessa. Miksiköhän. Mikä vuosi se ees oli siellä? Oliko se joku niistä ajoista ku ite olin muualla jonku aikaa vuodesta? Mut tosiaan, se pieni kierros minkä bussi Lahdessa teki oli mahtava. Ite ihastuin siihen ihan totaalisesti ja haluan sinne kyllä vieraileen.

 

Boo nukku kovasti Lahdessa.

Nii, käytiin ostaan yhet siiteritlonnkerot siitä supermarketista joka aseman lähellä on. Ne kanarullat oli ehkä parhaimmat ikinä. Siinä oli joku world kitchen menossa ja ne kanarullat makso 1,5e kpl ja ne oli niiiin isoja että ostettiin yks per naama. Meinasin ostaa lisää mun poika kielsä tuhlaamasta rahaa koska ruokaa oli muutenki liikaa laukussa. tottahan se kyllä oli. Ostettiin salesta meinaan ihan hulluna ruokaa ja tein sit kunnon mässymajoneesitonnikalaleipiä kentällä. Harmi vaan ettei ollu sitä paprikaa mukaan taikka sitä veistä pilkkoon tomaattia, mut pyh, leivät onnistu mahtavasti. (koska oon niin masterchefheli)

 

ja tottakai ei pahitteeksi laiteta että haettiin muutama lomakalja alepasta joka siinä kentällä on.

 

Nii ja kahtokaa miten mielisään olin tunnin nukkumisen jälkeen.

Pää räjähti. Nukuin koko kahden yön aikana eka sen 2h ja sit sen tunnin No onneks oli sentään perkele se mummoneule mukana. Ja kaiken syövä tigeri <3

Lopulta ku raahauduttiin turvatarkastukseen ja terminaaliin 6 aikaan niin olin niin väsyny ja halusin vaan nukkua. Huono vaan, että lento kesti 45minuuttia niin en kerenny kovin kummosia unosia nukkuun lentokoneessa. Sen lisäksi korvaan otti taas painetta vaikka oli tulpatkin korvissa koko lennon ajan. Ja se tapahtu taas. Heräsin kuulutukseen, että lähdetään laskeutumaan ja korviin sattu. Siitä hetki niin nukahdin takas ja heräsin säikähtäen siihen ku kone tömähti maahan. Se on kauheeta ku siihen tömähykseen herää. Lontooseen matkatessa heräsin kerran ja säikähin niin että takerruin vieressä istuvaan ukkoon kiinni. Ken lie hän.

 

Nyt ei passaa kirjottaa enempää koska varhaiskasvatuksen essee odottaa tekijäänsä. Huomenna palautus. Ja kurssin arvosana tulee siitä. Makia.

Systahan tosiaan saa vauvelin muutaman kk päästä ja ajattelin että ku olin aika ruppana kaaso enkä koskaan sille järkänny mitään naimisiin menon kunniaksi, että no, tätä vauvaa oon oottanu niin monta vuotta ja itkin onnesta ku kuulin asiasta että nyt järjestän jotain.

Systan miehen avulla sovittiin järjestelyt, saatiin kutsut ilmoille salatussa tapahtumassa, sovittiin ruuat ja lahjat. Ainoa, et mitenkä se sisko saadaan ulos ku päivä koittaa. Mies kuitenki keksi keinon ja päästiin tekeen hommat valmiiksi. Sukulaisethan tottakai veti taas omia hommiaan ja meinas mennä hermot ihan totaalisesti kaikkiin sukulaisiin mutta kyllä siinä vaiheessa ku sisko tuli kotiinsa ja alko itkeen ku, toivottavasti ainaki, oli niin ilonen niin aloin mäki itkeen ja tiesin et nyt onnistu hyvin asiat. Vaikka babyshowerit ei ihan amerikan tasolla ollukkaan (sinkkuelämässä ne osti hei ison kehdon ja pullon viskiä) mut ehkä tällä kertaa se ajatus ja yhdessä oleminen oli tärkeintä ja se, että sain siskon iloseksi. Ja se, että stressasin viikon ajan näitä juhlia.

Jokanen toi jotain syötävää, no veli nyt ei yllättäen tuonu mitään. Se asu jonku aikaa lahdessa hyvin kaukana kotoa niin eihän se vuoden aikana koskaan ees käyttäny kattilaa saatikka liettä. Mitä lie poika parka syöny :D Teen sillä aina välistä kotona ollessa ruokaa, paistelen munakkaita ja kysyn jos se haluaa jotain mitä voin tehä. Ei siinä, oon niinku mummo nykyään. Syötän miehiä ja luulen että ne on nälissään. Kotona käydessä veljeä ja pappaa. Kämpillä poikaa. Joka on muuten 2kk aikana lihonu 4kiloa. Että kyllä, oon tainnu syöttää sitä :D Mut mä tosiaan vein vauvajuhliin cupcakeseja. Mä hitto harjottelin näitä kolmeen otteeseen, ja sit hitto unohin sen tärkeimmäin raaka aineen eli appelsiinikrokantti suklaan. Mietin eka että oisin käyttäny salmiakkisuklaata mut eikö se oo jotenki et raskaana oleva ei saa paljoa salmiakkia syyä? Ei siinä, mähän ostin sisko rakkaalle pullon punaviiniä lahjaksi. Ihan vaan, koska muut osti vauvalle niin mä ajattelin no, kyllähän siskoki jotain ansaitsee. Cupcakesit onnistu hyvin ja kaikki meni. Meinasin tehdä myös juustokakun ja ostin siihen jopa vegegeliä. Vegaanien liivatetta. No, se hiton kakku ei onnistu ees normiliivatteella niin päätin heittää hyvästit sille ajatuksella. Meinasin myös tehdä sushia ilman merilevää ja lohta mutta sekin jäi koska aika meni aika kortille kouluhommien kans (ne kolme tenttiä ja muutamat 10 sivun esseet vie aika hyvin ajan)

 

Mut ehkäpä nyt elämä helpottaa. Oon saanu tentit valmiiksi. Ekan esseenki sain tehtyä ja juhlat onnistu mainiosti. Mun mielestä ainaki, en tiiä muista paikalla olijoista? Jos ei vaan lasketa mun hyvin kamalaa pahoinvointia automatkoilla. Ekalla automatkalla jouduttiin pysähtyyn kaks kertaa että kestin matkan. Takasi ku tulin niin en kehannu sanoa, että jospa vois pysähtyä, koska sain kyytin siskon miehen vanhemmilta. EI kauheesti kehtaa sanoa, että kuulkaa ku oon 26-vuotias ja kärsin matkapahoinvoinnista niin että tulee kohta oksennus niin jos pidetään taukoja automatkalla joka ei ees kestä ku vähä päälle tunnin. En ees ymmärrä miten voin kärsiä nykyään niin paljo matkapahoinvoinnista. Välistä jopa kotona käydessä matka kotoa keskustaan aiheuttaa sitä. 10km hitto matkaa! Oulaisista Ouluun 100km oli kans yhtä kauhee muutama viikko sit. Kiersi mahassa ja tuli heikko olo ja oksetti. Matkapahoinvointi on lastentauti! Miten hitto taaskaan kestän sen 8 tunnin bussimatkan oulusta helsinkiin tiistaina?