Subscribe & Follow

Daily Archives

17/05/2014

Negatiivisuus on niinku pieru, pakko päästää ulos mutta kukaan ei halua kuulla.

Teen pikapyrähyksen nyt kotiin ja ouluun viikonlopun aikana. Kerkeen peseen pyykit ennen espanjaan menoa. Alusvaatteet loppuu taas. Joko mä käyn liian usein suihkussa tai liian vähä vaatteita. Ajattelen asian niin että tarvin lisää vaatteita. Mut onneks pian pääsen jo primarkkiin! ♡♡♡

image

En osaa stressata asioita vaan ahdistun suunnattomasti stressin sijasta. Nyt ahistelen ihteeni koulutehtävällä. Seksuaalista ahistelua. Sillä ainoalla tehtävällä harjoittelun aikana tehtävästä josta ei tule edes arvosanaa ja jota ei edes palauteta opettajalle. Asia josta pitääkin  revittää itseään. Päätin meinaan että saan sen tänään valmiiksi. Oon kirjottanu sitä n. 1 sivun verran ja tarkotuksena oli saada 6 sivua. Ihan hyvällä mallilla siis ollaan! 

(Tässä välissä kirjotin sitä jopa puoli sivua lisää!)

Oon nyt menossa just Ouluun. Kuinka fiksuksi lasketaan se, että kärsin matkapahoinvoinnista ja datailen läppärilläni. Vielä se huono olo ei oo iskeny koska mun yläpuolella oleva tuuletin puhaltaa täysillä kylmää. Juna korvattu siis bussilla. Ennen bussille menoa kävin halpparissa kukkaostoksilla. Oon kuvitella ihan tosissani että kukkia myydään koko kesän ja vielä elokuussaki on tarjolla kukkia kaupoissa. Nyt vasta kuulin tänään että ei niin ookkaan! Puutarha menee kii jo juhannusviikolla ja kaupoistaki kait loppuu kesäkuussa kukkien myynti! Mun unelma kukista parvekkeella mureni sitä mukaan mitä kuulin asiasta. Olin aivan suunnitellu että ostan kukkia ja mansikka-amppelin heinäkuusa parvekkeelle ja nyt sit totuus onki että ei niitä myydä heinäkuussa! Piti hieman panikoida ja käydä halpparissa sit kahtoon kukkia että jätän ne kotiin ja vien ne kämpsylle sit heinäkuussa. Aika hyvä sopimus. Ostan kukat ja joku toinen hoitaa niitä 6-7 vkoa ja sit mä vien ne ku ne on parhaimmassa loistossa. Löysin kukkia (ja sukkahousutki) ja nyt oon ilonen. Saan parvekkeelle kivoja kukkia heinäkuussa. Voin sit juoda valkkaria jättilasista kukkaloistossa hienossa tuolissa ja nauttia.

Mun heinäkuun suunnitelma on siis tuo ylläoleva. Juon valkkaria parvekkeella. Muut painaa töitä hiki päässä ja panikoi kaikesta aikuismaisesta. Mulla ainoa huoli heinäkuulle on että saan mansikoita. Ootteko ajatellu. Ihmiset on nykyään kauheita stressipeikkoja ja panikoi aivan ihme asioista ja kaikesta turhasta. Ja on niin kauhian negatiivisia. Muahan ei siis lasketa tuohon koska en aidosti negaile koko aikaa vaikka saatan semmosen kuvan kyllä antaakki. Mulla on vaan itellä semmonen ajatus että jos näytän iloni ja höpisen vaan mukavia niin näytän idiootilta. Tulee kiusaantunu olo ilosuudesta. Oikeesti. Kuulostan tosi idiootilta ku sanon että kiusaannun jos näytän iloni ja puhun mukavia. Mutta ku jos oon ilonen niin ihmiset kahtoo kieroon ja hymähtelee. Arvostelee että miksi vitusa tuoki nyt ilonen on. Se on sitä suomalaista katkeruutta. Vähä niinku se tyhmä sananlasku(?) se kellä onni on se onnen kätkekööt. Suuntaa antava tuo lause ku en oikein muista sitä :D Mutta miettikää nyt minkälaiseksi mun tekstit menis jos aina puhuisin vaan jostain ilosesta asiasta.

”TÄNÄÄN PAISTO AURINKO! <3 <3 <3”

Hyi.

Ja näin unohdin mikä mun alkuperänen asia tuossaki asiassa oli koska aloin miettiin ihteeni ilosena blogissani. Voisin kokeilla sitä viikon ajan! Ens viikon! Kirjotan vaan pilvenhattaroista ja ilosuudesta ja miten muksaa on. Jos se on kivempaa niin muutan kirjotukseni höpöksihömpäksi ja jätän negailut, mutta sit taas. Jos en täälä negaili enkä fbssä niin muuttuisku mun oikeet ajatukset negatiivisiksi? Vähä niinku pierua pidättelis. Jonnekkihan senki on mentävä jos sitä ei ulos päästä.