Kategoria: Korea

Muistoja reitin varrelta

18.2.2013

Blogi ei reissunpäällä syntynyt ihan itsestään, vaan vaati aina jonkin sortin nettiyhteyttä ja pientä rauhaa miettiä kirjoittelua. Videoiden teon Heikki puuhaili itsekseen ja yhdessä tuumin nauhoittelimme selostukset videoihin, mitä erikoisemmissa paikoissa.

Tärkeintä nauhotustilanteessa oli löytää paikka, johon ei kuulunut ulkopuolista melua. Tämän voisi olettaa olevan itsestäänselvyys, mutta majoituksen taso ja puuhailun määrä eivät aina mahdollistaneet tätä. Joskus ovelle kolkuteltiin kiivaaseen tahtiin, Luang Prabangissa viereisessä talossa alkoi juuri kokkikurssi, joskus bunkkerimaiset huoneet kaikuivat käsittämättömiä määriä.

Yleensä Heikki rakensi tyynyistä ja peitoista jonkun sorttisen onkalon, jossa yritin nähdä kirjoittamaani tekstiä ja lukea sitä sitten nauhalle ilman suuria änkytyksiä ja virheitä.

Videoissa olevien puheosuuksien äänittämistä Hainanissa.

Ehdottomasti paras ääni on Siem Reapin hotellin tyynyluolassa äänitetyssä pätkässä. Tilanteesta ei ole kuvaa, mutta kuvassa näkyisi lähinnä takapuoleni peittojen ja tyynyjen alta. Hulppeimmat näkymät olivatkin sitten Hong Kongin ”studiossa”. Mahdottomina tehtävinä on mieleen jäänyt Vientian- nimen oikein lausuminen ja taivuttaminen, sekä Kunmingissa tehdyn Perjantaipähkinän muotoilu. Haastaviksi osuuksiksi muodostuivat sanoa sana teollistuminen ja päättää onko Kiinassa provinsseja vai maakuntia.

Äänitysmaisemia Hong Kongissa.

Kiinasta löytyi oluen lisäksi kaupoista melko keskinkertaista Great Wall -viiniä. Mutta kylläpä silmät loistivat ilosta kun Magnum-pullon muodossa tuli vastaan siideriä!

Tirpi ja Mirka ottivat ”yhdet” siiderit Kiinan tyyliin, matkailupalkinnon voiton nimissä.

Majoituksen taso oli jokaisen matkaajan valittavissa. Ajoittain tähdet tai muut luokitukset eivät kertoneet koko totuutta, tai huoneessa tuli vastaan niitä kulttuurieroja.

Kiinalainen vessa kuvattuna hotellihuoneen sängyltä.

Korea oli maana kaikki iloisesti yllättänyt paikka. Oman erikoislaatuisen kulttuurin rinnalla oli paljon modernia teknologiaa ja keksintöjä.

Tuomas ja Ville suomalaisen saunan metsästyksessä.

Tietyömaata valvonut robottinukke Koreassa.

Viimeisen kaupungin majapaikan, Popcorn hostellin omistaja pelaa lastensa kanssa palloa aulassa.

Herrat kuvasivat tosissaan, ainakin varustuksen perusteella Busanissa.

Busanin pieni merenneito.

Ajokki Royal Indonesia Korea Thaimaa

Elämää Pikavuoron jälkeen

11.2.2013

Kyllä, elämää on Pikavuoronkin jälkeen, tosin varmastikin jokaisella matkustajalla hieman erilaista. Matkailu on koukuttanut enemmän tai vähemmän ja maailman mahdollisuudet avautuneet uudella tavalla.

Otetaa pieni välikatsaus missä mennään.

Jani Laine – Kuski ja Ajokki Royal – Bussi

Jani lennähti Manilan kautta Bangkokiin ja lähti moikaamaan Ajokkia, joka voi erinomaisesti ja odottelee putsausta ja puunausta ”varikolla” Ban Pongissa, Thaimaassa. Ajokki lähtee muutaman viikon kuluttua suurelle merimatkalle. Terveisinä Janilta:”Amerikan liput ovat nyt myynnissä, saa ottaa yhteyttä!”

: Jani Laine Thaimaassa, lepäämässä ja katsomassa Ajokin perään.

Tuomas Pöyry – Viihdepäällikkö

Tuomas on nähty viimeksi Japanissa, Tokiossa ja viettää mitä suuremmalla todennäköisyydellä ”ammattilaismatkaajan elämää”, hyvinvoivana ja vain maapallon reunat rajoinaan.

Mirka – Reportteri

Mirka matkusti Busanista Souliin. Junaan hän kerkesi juosten, tyylilleen uskollisesti viimeisenä kyytiin kerenneenä matkaajana. Soulista matka jatkui suoraan Kuala Lumpurin kautta lentäen Balille. Saarella uusina haasteina ovat skootterilla ajo ja surffaus.

Mirkan maisemat. Uluwatun kalliot auringon laskiessa Balilla.

Matkalaisten tarinoita

Osan tie on vienyt takaisin Suomeen töihin ja säästämään seuraavaa etappia varten. Tirpi on liikkeellä ympäri Kaakkois-Aasiaa, mahdollisesti Manilassa ja osa matkaajista on kerennyt jo palata uudelle reissulle Thaimaahan, kuten Jorma, joka on reportoinut Chiang Maissa olevan jotain maagista vetoa. Jenna ja Ville taasen odottavat viisumeita Busanissa, jotta pääsevät läpi Siperian talven, junalla.

Jani on huomenissa taas menossa tervehtimään Ajokkia ja toivottavasti saamme tuoretta kuvamateriaalia uskollisesta Royalista.

Hyvät matkalaiset, kertokaa ja kommentoikaa, missä menette ja miten matka on sujunut? Olisi ilo kuulla mihin elämä on vienyt.

3 Kommenttia

Ajokki Royal Korea Videot

Pikavuoro Bangkokista Busaniin on löytänyt perille

5.2.2013

Koko jäljellä oleva ryhmittymä löysi tiensä Busaniin ja tämä tarkoittaa sitä, että etappi ja reissumme on päättynyt tältä erää.

http://youtu.be/pfaThzlWVyk

Matkaajat suuntaavat omille teilleen Suomeen, Japaniin ja ties minne!

Jani Laine käy saattelemassa Ajokin turvalliselle matkalle kohti Pohjois- Amerikkaa. Perjantaipähkinän viimeinen kysymys onkin: ”Mihin maahan Ajokki seuraavaksi laivataan?” Ajokin ja Janin kuulumisia päivitellään ehdottomasti tänne, kunhan saadaan Ajokki ja Jani linjoille ja samaan paikkaan taas.

Busan on ollut mitä miellyttävin päätepysäkki. Uskaltaisin luonnehtia kaupunkia Aasian Barcelonaksi, varsinkin kesäaikaan. Jani ja Ville löysivät paikasta jotain hyvinkin samaa, kuin Australian Surfers Paradisesta.

Busanista löytyy Barcelonan tapaan, moderni satama, kahviloita ja kansainvälisiä ravintoloita ja ranta keskeltä kaupunkia.

Ilman viimehetken käännettä ja vastoinkäymistä ei kuitenkaan selvitty, osan retkueesta saadessa lempinimekseen ”Team- Salmonella”. Epäilyksemme on suuri ja se kohdistuu kalapala-pöytään, ja tiettyyn tarjottimeen, josta Team-Salmonellan jokainen jäsen nautti. Pahoinvoinnin taso on ollut vaihteleva ja se on iskenyt päälle oppikirjamaisesti 8-60 tunnin sisällä korealaisesta buffet-ateriastamme.

Olotilat eivät kuitenkaan himmentäneet hetkeä, jolloin kuskimme täytti vuosia. Puheita pidettiin, kuohujuomaa juotiin ja lahjoja jaettiin. Lisäksi veimme Janin paikalliseen Mc Donald´siin, miehen tuntien oli ateriointi ”ihan pistooli” syntymäpäivälahja.

Reissun jälkilöylyjä, kuvia ja kuulumisia luvassa ihan varmasti vielä pitkään, sillä nämä muistot eivät hetkessä hälvene ja kuviakin on varastossa noin 20 GB verran.

Jälkilöylyistä puheen ollen. Jenna ja Ville Soulissa span jälkilöylyissä.

Saunanraikas Reportteri ja Viihdepäälikkö, tiimipuvussa kylpylässä.

Kaikkia matkaan vaikuttaneita kiittäen.

-Mirka-

http://youtu.be/bHK1UTzoIls

13 Kommenttia

Korea

Haudoilla Gyeongjussa

4.2.2013

Soulista pujahdettiin bussilla itäistä rantaa pitkin kulttuuria ja Korean historiaa pursuavaan Gyeongjuun. Rantareitti oli Janin valinta ja vaikka se ei ollut suorin, niin se oli ehdottomasti näkemisen ja maistamisen arvoinen. Matkalla pysähdyttiin syömään perinteinen ja valtaisa kattaus meriruokaa korealaiseen tyyliin.

Niko kuvailemassa ja katselemassa Korean tyrskyjä.

Pöydät notkuivat jatkuvalla syötöllä tulevia uusia ruokakippoja ja ateria huipentui kalapalavalikoimaan. Raakaa kaikki. Japanilaista ruokakulttuuria muistuttavasta kattauksesta poimittiin puikkojen avulla salaatinlehdelle pala kalaa, kastiketta, ehkä chiliä ja vaikka nokare valkosipulia. Nyytti käärittiin kasaan käsin ja rouskastiin suihin. Mustekalaa, äyriäisiä ja kalaa maustoivat erikseen kippoon kaadettavat kastikkeet ja muutamat pienet annokset maissi- ja riisihöystöä.
Ruokaa oli ylenpalttisen paljon ja joku osasikin kertoa saaneensa varoituksen, että raskainta tässä korealaisessa kattauksessa on se määrä mitä sitä olisi tarkoitus syödä.

Ateriaa oli valmisteltu meille kaksi päivää ja se ei todellakaan loppunut kesken.

Gyeongju on oikea historian keskittymä. Kaupungin keskusta on täynnä ikiaikaisia kuninkaitten hautakumpuja ja ympärillä nousevat upeat vuoret, joiden metsistä löytyy temppeleitä ja muistomerkkejä. Kummut ovat oikeastaan tämän kulttuurin pyramideja vastaavia hautoja.

Haudat ova korkeita ja upeasti valaistuja.

Vuosien saatossa haudoille on kasvanut puita.

Hautojen ympäristö ja metsä oli todella satumaisesti valaistu ja kauniisti pidetty alue.

Haikein mielin ponnistamme vielä Busaniin, matkamme päätepisteeseen.

Katsasta Rantapallon juttu viimeisiltä metreiltä tästä.

0 Kommenttia

Korea Videot

Soulin seikkailut – Pohjois-Korean kiikarointia

2.2.2013

Voinette vaan arvata mitä Soul sai Reportterissa aikaan – jotain hyvin samankaltaista, kuin Hong Kong ja Shanghai. En uskalla enää edes kertoa kuinka vähillä yöunilla tuli Soulin kulmia nuuhkittua. Kerran aikaisemmin on vartalossa tuntunut tältä ja se oli Helsinki City Runin jälkeen.

Etelä-Korean lippu DMZ alueella.

Kaupungista löytyi tyydytys jokaiseen mielitekoon ja mihin kellonaikaan vain. Kahviloita on ennennäkemätön määrä ja asiakkaita riitti jokaiseen niistä. Korealaiset ovat ystävällisiä ja avuliaita. Taksikuskitkin ottavat kyytin ja selvittävät mihin mennä. Monet tulevat kadulla ihan vain juttelemaan petrataakseen heikohkoa englanninkielen taitoaan.

Kahvila kolmessa kerroksessa

Poikkeuksena maailmalla oleviin China Towneihin, löytyy Soulista Itaewonin alue, joka on amerikkalaisten sotilaiden jäljiltä muodostunut ulkomaalaisten kylä. Täällä Pikavuoro pääsi tyydyttämään englanninkielentaitonsa petraamista amerikkalaisten sotilaiden kanssa ja siiderin janoaan irlantilaisissa pubeissa.

Aikun ja Päivin seikkailuista onkin jo kerrottu. Me muut majoituimme taasen ympäri ydinkeskustaa, eri metropysäkkien ja yliopistojen läheisyyteen, emme niinkään levy-yhtiöiden konttorien ympärille. Yliopistot ovat Soulissa ne paikat, joiden tuntumassa tapahtuu ja on tarjontaa. Herra Bongin majatalon vieressä oleva yliopisto on Korean vanhin ja siellä on kehitetty kielen koko kirjoitusjärjestelmä. Yliopiston vanha päärakennus löytyy edelleen kampuksen keskeltä ja 1000 wonin setelistä.

Seremonia käynnissä yliopiston historiaa huokuvalla kampuksella.

Seoul Tower on matkaajien numero 1 äänestämä nähtävyys kaupungissa. Henkilökohtaisesti se tuntui hieman laimealta Macaon jälkeen. Korkeuksista sai kuitenkin lähettää postikortteja, joiden luvattiin löytävän Korean ulkopuolle, mikäli myyntitaskuun ujuttu kaksi 100 wonin kolikkoa postimerkkien seuraksi. Hieman epäilyttää tuo kolikoiden lähettely, mutta katsotaan jos kortit löytävät perille.

: Maailman korkeimmalla olevana kirjeiden lähetyspaikkana taisivat itseään markkinoida.

Pohjois-Korean kiikarointi sitten olikin jo hieman jännittävämpää. Demilitarisoidulle alueelle rakennetussa tähystelymuseossa Odusanissa ei pitäisi olla mitään pelättävää, mutta maiden välinen jännite on melko konkreettisesti olemassa. Viimeisimpänä iskuna vuonna 2010 Pohjois-Korea tulitti Yeonpyeong saaria tuhoisin seurauksin. Jopa DMZ alueen lähihistoria on melko rauhaton ja siellä on sotilaiden lisäksi saanut surmansa siviilejä.

Odusan observatorion kuistilla oleva muistolaatta. Onko tähän ammuttu joku?

Mitä siellä pohjoisessa sitten näkyi?

Museossa pyörineen videon perusteella on näkökentässä vartiotorneja josta vartioidaan, ettei kukaan pääse loikkaamaan vain jokialueen erottamalle Etelä-Korean puolelle. Vartiointi onkin ollut tehokasta, sillä jokea ei ole ylitetty pohjoisesta päin vuosikymmeniin. Lisäksi lyhyimmillään 460 metrin päässä olevan Pohjois-Korean pelloilla näkyy kerrostaloja, jotka ovat rakennettu propaganda mielessä ja joita rakentaessa ovat materiaalit loppuneet kesken, sillä osasta puuttui katto.

Kiikarit suunnattuna pohjoiseen.

Pohjoiseen tiirailu oli, kuin olisi ollut eläintarhassa tutustumassa johonkin vieraaseen lajiin video-opastuksella. Tästä lajista ei tiedetä kaiken kaikkiaan kovinkaan paljoa, mutta sitä tavattaessa liikkuu se yleensä riisipellolla töissä. Pelloilla ei käytetä maatalouskoneita, eikä teillä näy autoja bensa-aineen puutteen takia. Laji asustaa oikeasti matalissa taloissa. Elinympäristö on melko paljas, sillä puut on hakattu lämmitystarpeisiin ja rajan valvomisen helpottamiseksi.

Joen vastaranta. Alle neljän kilometrin päässä eri elämä.

Kevennyksenä ja hieman yllättävänä turistikohteena pääsin uusien ystävieni, singaporelaisten palomiesten kanssa paikalliselle paloasemalle vierailulle. Palomiehet Soulissa tekevät vuoroa kolmen päivän kierrolla, siten että töissä ollaan yksi vuorokausi ja vapaalla kaksi. Tankoa jota pitkin liukua ei heidän asemallaan ole, mutta Singaporessa tankoa liu’utaan joka asemalla eri tyylillä ja erityisesti Suomeen verrattuna tullaan siellä alas yhdellä kädellä, ei kahdella. Loppu informaatio tikasautoista ja letkuista menikin ammattijargonian puolelle ja ohi suuremman ymmärryksen.

Palomies ja herrojen autot.

Ammattilaiset tapaavat toisiaan ja vertailevat kalustoaan.

Soulista pidettiin paljon. Hintatasoltaan se oli huikea verrattuna reissun ensimmäisiin maihin ja kaupunkeihin, mutta yllätti positiivisesti kohtuulisuudellaan suhteessa laatuun.

http://youtu.be/RMDa-SO9KFw

Korea

Soulin seikkailut – Aikku ja Päivi eturivin paikoilla supertähtien musiikkigaalassa

2.2.2013

Seoul Music Awards, Korean yksi suurimmista musiikkigaaloista pidettiin Soulissa 31.1.2013, sattumoisin samaan aikaan, kun Pikavuoron Korea-fanit Päivi ja Aikku olivat kaupungissa.

Päivi ja Aikku eturivissä yhdessä Korean suurimmista musiikkigaaloista.

Yksi Korean suurimmista musiikkigaaloista, Seoul Music Awards palkitsee vuoden artisteja yleisöäänestyksen, tuomaripisteiden, nettihakujen määrän ja levymyynin perustella. Kuva Päivin arkistoista.

Tytöt olivat jo aikaisempina päivinä käyneet katsastamassa YG levy-yhtiön rakennuksen edustalla, josko sattuisivat näkemään Korean ja koko Aasian vallanneita super-artisteja. Konttorin edustalla ei ollut tarvinnut yksistään päivystää, sillä ohitse kulkevia tummennetuilla laseilla varustettuja autoja oli tiirailemassa faneja ympäri maailman.

Naisten fanitusreissu oli alkanut huimasti heidän bongattuaan TVXQ:n jo lentokentällä. YG-talo ei tuottanut tulosta, mutta Seoul Music Awards räjäytti koko potin!

Samassa hostellissa oleillut thaimaalainen reissaaja vihjaisi tytöille gaalasta ja tarkoitus oli ollut mennä bongailemaan artisteja punaisen maton läheisyyteen. Kävikin niin, että tytöt bongasivat lippuluukun, josta heille luvattiin liput gaalaan, mikäli niitä jäisi.

Liput eturivin paikoille tipahtivat, kuin taivaan lahjoina ja naiset pääsivät näkemään suorana lähetetyn gaalan, jossa esiintyivät muun muassa Big Bang, 2ne1, Super Junior ja EXO K.

Gaala oli kolme tuntia kestänyt konsertti, joka myös kuvattiin suorana lähetyksenä. Kuva Päivin arkistoista.

Tytöt tekivät tuttavuutta myös edessä häärineen kuvaajan kanssa. Hyvällä huumorintajulla varustettu kuvaaja oli jutellut tyttöjen kanssa englannin-, korean- ja elekielen avulla ja varoittanut pilke silmäkulmassa tyttöjä olemaan nipistelemään häntä takapuolesta kesken kuvausten.

Tulokset ja palkitut artistit voi käydä tarkistamassa esimerkiksi allkpop sivuilta.

Lähemmäs lavaa ei varmaankaan edes olisi voinut päästä. Kuva Päivin arkistoista.

Korealaiset artistit ja yhtyeet ovat todella suosittuja ja maanisesti fanitettuja tähtiä ympäri Aasian ja koko maailman. Päivin ja Aikun valaisemana uskallan väittää PSY:n ja Gangnam Style:n olevan vain raapaisu kulttuuria.

Musiikkiteollisuus on viety sen verran kunnianhimoisen pitkälle, että esimerkiksi yksi tyttöjen suosikki EXO on oikeastaan EXO K ja EXO M. EXO K esiintyy, levyttää ja kiertää erityisesti Koreassa ja esiintyy koreaksi, kun taas samalla nimellä toimii oikeastaan sama yhtye, mutta eri henkilöistä koottu EXO M, joka on suunnattu Kiinan markkinoille, EXO M esiintyy ja levyttää mandariinkiinaksi.

Useat artistit ja yhtyeet ovat siis oikeastaan eri henkilöt ja eri kieltä puhuvat bändit eri markkinoilla. Lisäksi monet artistit rynnivät Japanin markkinoille isoimmilla hiteillään japaniksi laulettuna.

Hämmentävää. Mitäs jos meillä olisi Britney Spears E, englanniksi levyttävä vaaleaverikkö ja Britney Spears L, joka puhuu sujuvaa espanjaa ja kiertää Latinalaista Amerikkaa?

1 Kommentti

Older Posts