Suomen suurin matkablogiyhteisö
Browsing Category

Georgia

Armenia Azerbaidzan Georgia Pikavuoro Kaukasiaan 2019

Matka Azerbaidzanista Georgian kautta Armeniaan

28.9.2019

Tankki täyteen ja manat pois! Azerbaidzanin manatit kun jakaa kahdella, saa Suomen hinnat = diesel 0,30 €/litra!

Bakusta matka jatkui takaisin kohti Georgian rajaa ja sieltä edelleen Armeniaan. Ajosuunnitelma päästä Armenian pääkaupunkiin Jerevaniin yhdellä ajolla oli taas vähintäänkin kunnianhimoinen. Pikavuoroilu ei kuitenkaan ole pelkkää bussin penkillä notkumista, joten piipahdettiin matkan varrella tutkailemassa nähtävyyksiä.

Ateshgahin tulitemppelissä palaa ikuinen tuli. Alueella on ollut aikoinaan kaasuesiintymiä, jotka ovat purkautuneet luonnon tulina. Nykyisin kaasu tulee valtion kaasuputkea pitkin, joka hieman rapisuttaa paikan romantiikkaa. Temppeli sijaitsee 30 km päässä Bakusta.

Väitetään, että toiveesi toteutuu, kun kierrät tulen neljä kertaa ympäri. Pitihän sitä kokeilla!

Georgian puolella pistäydyttiin viinitilalla lounaalle ja maistelemaan georgialaisia viinejä sekä chachaa. Viinit ovat hyviä (ainakin kuivat viinit, makeista en niin välitä) ”helposti juotavia” ja tähän on viinitilan pitäjän mukaan syykin: georgialaiset juovat niin paljon viiniä, että sen pitää ollakin helposti juotavaa.

Eihän se päivä riittänyt Jerevaniin asti, yö ja pimeä tuli vastaan. Vasta seuraavana päivänä tuli katsottua karttaa ja pysähdyttyä miettimään, että olikohan ajoreitti tarkoitettu edes ihan tavalliselle turistille. Tie puikkelehtii Armenian ja Azerbaidzanin rajan lähistöllä ja sivuaa Armenian puolella Azerbaidzanille kuuluvia alueita. Meillä ei epäilyttänyt matkan varrella mikään, kysyimme jopa poliisilta ajoreittiä Jerevaniin ja apua myös saimme. Ihmettelimme ainoastaan miten kaikki hotellit näyttivät olevan kiinni ja yöpaikkaa oli vaikea löytää…

Ei kategoriaa Georgia Pikavuoro Kaukasiaan 2019

Trekkausta Kaukasuksella ja matka halki Georgian

19.9.2019

Batumin yössä yllätti reissun ensimmäinen ukkoskuuro ja sade jatkui koko seuraavan päivän, kun Mörkö suunnisti kohti Kaukasusvuoristoa. Tie kiemurteli vuorien ja rotkojen reunoilla. Välillä oli jänniä paikkoja, kun tie oli reunastaan sortunut ja kadonnut rotkoon. Sateet irrottivat kallioista kiviä ja Mörkö sai väistellä melkoisia kivenmurikoita ylös kiivetessään. Teiden kunto ei taaskaan antanut aihetta vauhtispurtteihin, mutta ylämäet Mörkö kiipeää huomattavasti vauhdikkaammin kuin Ajokki.

Kaukasusvuoristossa matkalla Mestiaan

Vuoristokylä Mestiassa vietettiin kaksi yötä ja sateiden välissä aurinko paistoi koko päivän. Kaupungissa käy paljon reppureissaajia, eikä lentolippukaan Batumista tänne maksa muutamaa kymppiä enempää. Mestiassa on erinomaiset vaellusmaastot ja osa pikavuorolaisista kävikin huiputtamassa yhden vuorista. Rispektit niille nimeltä mainitsemattomille trekkaajille, jotka lähtivät 7 tunnin vaellukselle ilman vettä ja eväitä – ja joutuivat kerjuulle kesken matkan suun kuivuessa hiekkapaperiksi.

 

Paluumatkalla yritimme käydä bongaamassa maailman korkeimman (271 m) vuoristopadon, Ingurin. Pahaksi onneksi pato oli sateiden vuoksi sankan sumun peitossa, joten ei näyttänyt meille parastaan.

Mestiasta lähdettiin ajamaan halki Georgian kohti Azerbaidzanin rajaa. Gorissa pysähdyttiin tutustumaan Stalinin synnyinkotiin ja vierailtiin Stalin-museossa. Museossa oli lähinnä valokuvia ja patsaita, eikä ne vähäiset tekstitkään teosten vieressä auenneet, kun käytetyt kielet olivat venäjä ja gruusia. Onneksi pääsimme salakuuntelemaan yhtä englantia puhuvaa opasta. Muuten olisimme voineet jäädä autuaan tietämättömiksi siitä, kuinka arvostettu ja pidetty hallitsija Stalin oli.

Stalin-museon matkamuistomyymälästä voi ostaa vaikkapa vesipullon tai valokuvia.

Yöpaikka löytyi pienestä Rustavin kaupungista, läheltä Azerbaidzanin rajaa. Kaupungissa ei ollut yhtään mitään nähtävää. Tämän vahvistivat myös paikalliset, kun joku koitti tiedustella asioita minkä vuoksi kaupunki tunnetaan (vastaus oli ”ei minkään”). Tylsät neuvostokaupungit ovat siitä kivoja, että silloin on kerrankin aikaa istua porukalla gruusialaiseen ravintolaan nauttimaan paikallisista herkuista. Tutuiksi tulivat mm. khinkalit (lihalla ja lihaliemellä täytetyt taikinanyytit, isompia kuin pelmenit), khachapuri (lämmin leipä joka muistuttaa pizzaa juustolla), kharcho (lihakeitto) ja shashlik (grillattu lihavarras). Vatsansa sai pullolleen taas viidellä eurolla.

Rustavi

Matkasuunnitelma

Kaukasian matka on päässyt jo mukavasti puoleen väliin, joten tässä vaiheessa on hyvä olla jonkinlainen reissusuunnitelma :) Ei liene vaikeaa arvata, että kyseessä on vähintäänkin summittainen arvaus tulevien aikojen ohjelmasta.

Kirjoitushetkellä Pikavuoro on Azerbaidzanin puolella suuntanaan Baku. Bakun jälkeen suunnataan Georgian kautta Armeniaan.