All Posts By

mirka

Korruptiota, skoottereita ja Kuala Lumpur – elämää Pikavuoron jälkeen

Sakothan sieltä Ubudista napsahtivat, mutta matka jatkui skootterilla kuitenkin eteenpäin. Viitaten edellisen kirjoituksen kommentteihin. Sakkorahat eli noin 4 euroa menivät varmastikin poliisikomentajan omiin taskuihin, mutta onneton turisti sai kuitenkin jatkaa ajeluaan.

Indonesialainen korruptio on kuulemani ja nyt näkemänikin suhteen melko suurta. Maan oma korruption vastainen instituutio on kokenut tuoreeltaan takaiskun, kun yksi johtavista komitean herroista on pidätettynä – korruptiosta. Kuulemani mukaan projektin, kuin projektin budjetista uppoaa monta kymmentä prosenttia valtion taskuihin, ennen kuin hommiin edes päästään käsiksi. Ehkäpä siksi esimerkiksi liikenneyhteydet ja infrastruktuuri kehittyvät maassa omalla painollaan.

 

Rauhaisaa ja omia aikoja rullaava elämää Indonesian saarilla.

Rauhaisaa ja omia aikoja rullaavaa elämää Indonesian saarilla.

 

Bajuissa elävät ihmiset luottavat luonnon omaan infrastruktuuriin - mereen. Muovipussien määrä autioilla rannoilla onki sitten lähes Pattayan rantojen veroinen näky.     Bajuissa, eli veden päälle rakennetussa kylässä elävät ihmiset luottavat luonnon omaan infrastruktuuriin - mereen. Muovipussien määrä autioilla rannoilla onki sitten lähes Pattayan rantojen veroinen näky Indonesiassa.

Bajussa, eli veden päälle rakennetussa kylässä elävät ihmiset luottavat luonnon omaan infrastruktuuriin – mereen. Muovipussien määrä autioilla rannoilla onki sitten lähes Pattayan rantojen veroinen näky Indonesiassa.

Suurin osa pikavuorolaisista on palaillut jo pohjoisempiin ilmanoloihin ja kulttuuriin, jossa esimerkiksi sakkojen saaminen ja suorittaminen tapahtuvat hieman virallisempia reittejä pitkin. Skootterilla hurjastelut ovat myös reportterille ainakin toistaiseksi kultainen muisto, sillä matka on nyt jatkunut Kuala Lumpurin kautta Australiaan. Australiassa vaikuttavat ilmeisesti myös Viihdepäällikkö ja mahdollisesti jokunen muukin Pikavuorolta tuttu matkaaja.

 

Wakatobilaisia

Hyviä muistoja Aasiasta.

Kuala Lumpurissa vietin muutaman hauskan päivän Balilla tapaamieni tyttöjen kanssa. Neidit opiskelevat Balilla Asia Exchange ohjelman kautta. Skootterit ja poliisit ovat myös tulleet valitettavassa mielessä heille tutuiksi. Seurueen useammaltakin henkilöltä on varastettu Kutan kiihkeässä yössä käsilaukku tai lompakko ja erään neidin polvet ovat sen verran ruvella skootterionnettomuuden jäljiltä, että keskityimme ajattelemaan lähinnä sitä, kuinka pienellä sitä sitten voikaan selvitä asfaltilla rullaamisesta.

 

Väriläikkä melko värittömässä Kuala Lumpurissa.

Väriläikkä melko värittömässä Kuala Lumpurissa.

Kuala Lumpur oli yllättävällä tavalla rauhallinen ja ehkä hieman persoonattomampi ja pienempi kaupunki, kuin Pikavuoron vierailemat Shanghai tai Hong Kong, mutta ensimmäisen kerran Pikavuoro-reissuni aikana en löytänyt tai päässyt kaikkiin haluamiini paikkoihin.

Ongelman muodostivat kohdallani taksikuskit, (tai oudot paikkatoiveeni). Joillekin matkalaisillehan taksikuskien palveluhaluttomuus tuotti päänvaivaa jo Kiinassa päin. Kuala Lumpurissa emme löytäneet perille edes osoitteen ja kartan kanssa. Viimeisimpinä matkoinani taksilla jouduin kiireessä tinkaamaan taksin kanssa siitä, kuinka suurella rahalla hän suostuu viemään minut hotellilleni, koska kuskia ei olisi huvittanut ajella toivomaani suuntaan ja minulla ei olisi ollut aikaa ja halua pysäytellä seuraavaa taksia.

 

Viekö mieli kukomaille. Lähde!

Viekö mieli kukomaille. Lähde!

Suomessa järjestellään täydellä tohinalla tulevaa. Käykäähän tapaamassa Jani Lainetta ja kysymässä kaikki mieltä painavat kysymykset Amerikan etapista, jotta päätätte lähteä mukaan seuraavalle seikkailulle Ajokin kyydissä.

Infot Salossa sunnuntaina 17.3. ja Helsingissä sunnuntaina 31.3.2013.

 

Missä Ajokki luuraa?

Kuten arvata saattaa ja tyyliin sopii, ovat kipparin kuulumiset mystisiä, vähäsanaisia ja tilanteet muuttuneita sitten viime päivityksen. Viihdepäälliköstäkään ei ole kovinkaan paljon kuulunut, mutta viimeisimmät päivitykset ovat tulleet Thaimaasta käsin. Thaimaassa ovat myös Jani ja Ajokki.

 

Lentokone Balilla

Jani ja Tuomas ovat liikkeellä ja mahdollisesti jo koneissaan. Tämä kone on laskeutumassa Balin kentälle, villisti kaupungin yli.

Jani on lentämäisillään Suomeen ja kertoo suunnitelevansa pitävän Amerikan etapin infon 17.3.2013. Samaan infoon ovat tähtäämässä Korean etapilta tutut Jenna ja Ville, jotka ovat ottamassa vastuuta matkustajien hyvinvoinnista ja kertomassa muun muassa tarvittavista rokotuksista seuraavia seikkailuita silmällä pitäen. Infon aika ja paikka tarkentuvat varmastikin vielä ja tiedot tulevat löytymään blogista ja Facebook-sivuilta. Reittisuunnitelmaa kannattaa käydä katsomassa blogin REITTI JA AIKATAULU osiosta ja pitää mielessä Pikavuoron epävirallinen motto: ”Muutokset ovat mahdollisia, elleivät jopa todennäköisiä”.

Ajokki odottelee vielä laivausta Thaimaassa Janin päivittäessä käytännön asioita, kuten vakuutuksia, ajolupia ja tarvittavia asiakirjoja Suomesta käsin.

Reportteri on nautiskellut elämästään Indonesiassa ja linkki vauhdikkaaseen videoon Gili Trawanga saaren seikkailuista onkin löydettävissä Pikavuoron Facebook-sivun puolelta.

 

Gili Trawangan

Sää vaihtuu vauhdilla ja arvaamattomasti Indonesian saarilla. Myrsky vyöryy tässä kuvassa Gilin kauniille rannoille.

Nyttemmin olen vetäytynyt Ubud nimiseen kaupunkiin joogamaan Yogabarn studiolle, joten laidasta laitaan mennään, mutta saarena Bali tarjoaa nähtävää ja koettavaa siten myös kaiken tyyppiselle matkailijalle.

Ubud on sielukkuudellaan löytänyt erityispaikan listalta ”paikkoja joihin palata”. Enkä keksi juurikaan parempaa paikkaa tutkia kehon kuulumisia, kuin keskellä kaupunkia, mutta samalla keskellä riisipeltoja ja tiheää viidakkokasvillisuutta olevat Yogabarnin tilat. Tuuli puhaltaa lempeästi sisään seinättömään ja valtavaan, toisessa kerroksessa olevaan puumajamaiseen saliin. Näkymä on vehreä ja taustamusiikista vatsaavat linnut, sirkat, gekot ja apinat. Joogailun lisäksi suunnitelmissa olisi vielä Batur tulivuoren valloitus ja muutama muu käänne tässä maassa ennen seuraavia haasteita.

 

Tanssiesitys

Balilaista musiikkia ja tanssia Ubudussa.

Matkat siis jatkuvat ja odotamme innolla sitä päivää, kun Ajokin raportoidaan saapuneen Pohjois-Amerikkaan.

Muistoja reitin varrelta

Blogi ei reissunpäällä syntynyt ihan itsestään, vaan vaati aina jonkin sortin nettiyhteyttä ja pientä rauhaa miettiä kirjoittelua. Videoiden teon Heikki puuhaili itsekseen ja yhdessä tuumin nauhoittelimme selostukset videoihin, mitä erikoisemmissa paikoissa.

Tärkeintä nauhotustilanteessa oli löytää paikka, johon ei kuulunut ulkopuolista melua. Tämän voisi olettaa olevan itsestäänselvyys, mutta majoituksen taso ja puuhailun määrä eivät aina mahdollistaneet tätä. Joskus ovelle kolkuteltiin kiivaaseen tahtiin, Luang Prabangissa viereisessä talossa alkoi juuri kokkikurssi, joskus bunkkerimaiset huoneet kaikuivat käsittämättömiä määriä.

Yleensä Heikki rakensi tyynyistä ja peitoista jonkun sorttisen onkalon, jossa yritin nähdä kirjoittamaani tekstiä ja lukea sitä sitten nauhalle ilman suuria änkytyksiä ja virheitä.

 

Videoissa olevien puheosuuksien äänittämistä

Videoissa olevien puheosuuksien äänittämistä Hainanissa.

Ehdottomasti paras ääni on Siem Reapin hotellin tyynyluolassa äänitetyssä pätkässä. Tilanteesta ei ole kuvaa, mutta kuvassa näkyisi lähinnä takapuoleni peittojen ja tyynyjen alta. Hulppeimmat näkymät olivatkin sitten Hong Kongin ”studiossa”. Mahdottomina tehtävinä on mieleen jäänyt Vientian- nimen oikein lausuminen ja taivuttaminen, sekä Kunmingissa tehdyn Perjantaipähkinän muotoilu. Haastaviksi osuuksiksi muodostuivat sanoa sana teollistuminen ja päättää onko Kiinassa provinsseja vai maakuntia.

 

Äänitysmaisemia Hong Kongissa.

Äänitysmaisemia Hong Kongissa.

Kiinasta löytyi oluen lisäksi kaupoista melko keskinkertaista Great Wall -viiniä. Mutta kylläpä silmät loistivat ilosta kun Magnum-pullon muodossa tuli vastaan siideriä!

 

Tirpi ja Mirka ottivat yhdet siiderit Kiinan tyyliin, matkailupalkinnon voiton nimissä.

Tirpi ja Mirka ottivat ”yhdet” siiderit Kiinan tyyliin, matkailupalkinnon voiton nimissä.

Majoituksen taso oli jokaisen matkaajan valittavissa. Ajoittain tähdet tai muut luokitukset eivät kertoneet koko totuutta, tai huoneessa tuli vastaan niitä kulttuurieroja.

 

Kiinalainen vessa kuvattuna hotellihuoneen sängyltä

Kiinalainen vessa kuvattuna hotellihuoneen sängyltä.

Korea oli maana kaikki iloisesti yllättänyt paikka. Oman erikoislaatuisen kulttuurin rinnalla oli paljon modernia teknologiaa ja keksintöjä.

 

Tuomas ja Ville suomalaisen saunan metsästyksessä.

Tuomas ja Ville suomalaisen saunan metsästyksessä.

 

Tietyömaata valvonut robottinukke Koreassa.

Tietyömaata valvonut robottinukke Koreassa.

 

Viimeisen kaupungin majapaikan, Popcorn hostellin omistaja pelaa lastensa kanssa palloa aulassa.

Viimeisen kaupungin majapaikan, Popcorn hostellin omistaja pelaa lastensa kanssa palloa aulassa.

 

Herrat kuvasivat tosissaan, ainakin varustuksen perusteella Busanissa.

Herrat kuvasivat tosissaan, ainakin varustuksen perusteella Busanissa.

 

Busanin pieni merenneito.

Busanin pieni merenneito.

Elämää Pikavuoron jälkeen

Kyllä, elämää on Pikavuoronkin jälkeen, tosin varmastikin jokaisella matkustajalla hieman erilaista. Matkailu on koukuttanut enemmän tai vähemmän ja maailman mahdollisuudet avautuneet uudella tavalla.

Otetaa pieni välikatsaus missä mennään.

Jani Laine – Kuski ja Ajokki Royal – Bussi

Jani lennähti Manilan kautta Bangkokiin ja lähti moikaamaan Ajokkia, joka voi erinomaisesti ja odottelee putsausta ja puunausta ”varikolla” Ban Pongissa, Thaimaassa. Ajokki lähtee muutaman viikon kuluttua suurelle merimatkalle. Terveisinä Janilta:”Amerikan liput ovat nyt myynnissä, saa ottaa yhteyttä!”

 

Kuski koneella
Jani Laine Thaimaassa, lepäämässä ja katsomassa Ajokin perään.

Tuomas Pöyry –  Viihdepäällikkö

Tuomas on nähty viimeksi Japanissa, Tokiossa ja viettää mitä suuremmalla todennäköisyydellä ”ammattilaismatkaajan elämää”, hyvinvoivana ja vain maapallon reunat rajoinaan.

Mirka – Reportteri

Mirka matkusti Busanista Souliin. Junaan hän kerkesi juosten, tyylilleen uskollisesti viimeisenä kyytiin kerenneenä matkaajana. Soulista matka jatkui suoraan Kuala Lumpurin kautta lentäen Balille. Saarella uusina haasteina ovat skootterilla ajo ja surffaus.

 

Maisema Bali

Mirkan maisemat. Uluwatun kalliot auringon laskiessa Balilla.

Matkalaisten tarinoita

Osan tie on vienyt takaisin Suomeen töihin ja säästämään seuraavaa etappia varten. Tirpi on liikkeellä ympäri Kaakkois-Aasiaa, mahdollisesti Manilassa ja osa matkaajista on kerennyt jo palata uudelle reissulle Thaimaahan, kuten Jorma, joka on reportoinut Chiang Maissa olevan jotain maagista vetoa. Jenna ja Ville taasen odottavat viisumeita Busanissa, jotta pääsevät läpi Siperian talven, junalla.

Jani on huomenissa taas menossa tervehtimään Ajokkia ja toivottavasti saamme tuoretta kuvamateriaalia uskollisesta Royalista.

Hyvät matkalaiset, kertokaa ja kommentoikaa, missä menette ja miten matka on sujunut? Olisi ilo kuulla mihin elämä on vienyt.

Pikavuoro Bangkokista Busaniin on löytänyt perille

Koko jäljellä oleva ryhmittymä löysi tiensä Busaniin ja tämä tarkoittaa sitä, että etappi ja reissumme on päättynyt tältä erää.

http://youtu.be/pfaThzlWVyk

Matkaajat suuntaavat omille teilleen Suomeen, Japaniin ja ties minne!

Jani Laine käy saattelemassa Ajokin turvalliselle matkalle kohti Pohjois- Amerikkaa. Perjantaipähkinän viimeinen kysymys onkin: ”Mihin maahan Ajokki seuraavaksi laivataan?” Ajokin ja Janin kuulumisia päivitellään ehdottomasti tänne, kunhan saadaan Ajokki ja Jani linjoille ja samaan paikkaan taas.

Busan on ollut mitä miellyttävin päätepysäkki. Uskaltaisin luonnehtia kaupunkia Aasian Barcelonaksi, varsinkin kesäaikaan. Jani ja Ville löysivät paikasta jotain hyvinkin samaa, kuin Australian Surfers Paradisesta.

 

Busan satama

Busanista löytyy Barcelonan tapaan, moderni satama, kahviloita ja kansainvälisiä ravintoloita ja ranta keskeltä kaupunkia.

Ilman viimehetken käännettä ja vastoinkäymistä ei kuitenkaan selvitty, osan retkueesta saadessa lempinimekseen ”Team- Salmonella”. Epäilyksemme on suuri ja se kohdistuu kalapala-pöytään, ja tiettyyn tarjottimeen, josta Team-Salmonellan jokainen jäsen nautti. Pahoinvoinnin taso on ollut vaihteleva ja se on iskenyt päälle oppikirjamaisesti 8-60 tunnin sisällä korealaisesta buffet-ateriastamme.

Olotilat eivät kuitenkaan himmentäneet hetkeä, jolloin kuskimme täytti vuosia. Puheita pidettiin, kuohujuomaa juotiin ja lahjoja jaettiin. Lisäksi veimme Janin paikalliseen Mc Donald´siin, miehen tuntien oli ateriointi ”ihan pistooli” syntymäpäivälahja.

 

Kakku

Reissun jälkilöylyjä, kuvia ja kuulumisia luvassa ihan varmasti vielä pitkään, sillä nämä muistot eivät hetkessä hälvene ja kuviakin on varastossa noin 20 GB verran.

 

Jälkilöyly

Jälkilöylyistä puheen ollen. Jenna ja Ville Soulissa span jälkilöylyissä.

spa

Saunanraikas Reportteri ja Viihdepäälikkö, tiimipuvussa kylpylässä.

Kaikkia matkaan vaikuttaneita kiittäen.

-Mirka-

http://youtu.be/bHK1UTzoIls

Haudoilla Gyeongjussa

Soulista pujahdettiin bussilla itäistä rantaa pitkin kulttuuria ja Korean historiaa pursuavaan Gyeongjuun. Rantareitti oli Janin valinta ja vaikka se ei ollut suorin, niin se oli ehdottomasti näkemisen ja maistamisen arvoinen. Matkalla pysähdyttiin syömään perinteinen ja valtaisa kattaus meriruokaa korealaiseen tyyliin.

 

niko tyrskyissä

Niko kuvailemassa ja katselemassa Korean tyrskyjä.

Pöydät notkuivat jatkuvalla syötöllä tulevia uusia ruokakippoja ja ateria huipentui kalapalavalikoimaan. Raakaa kaikki. Japanilaista ruokakulttuuria muistuttavasta kattauksesta poimittiin puikkojen avulla salaatinlehdelle pala kalaa, kastiketta, ehkä chiliä ja vaikka nokare valkosipulia. Nyytti käärittiin kasaan käsin ja rouskastiin suihin. Mustekalaa, äyriäisiä ja kalaa maustoivat erikseen kippoon kaadettavat kastikkeet ja muutamat pienet annokset maissi- ja riisihöystöä.
Ruokaa oli ylenpalttisen paljon ja joku osasikin kertoa saaneensa varoituksen, että raskainta tässä korealaisessa kattauksessa on se määrä mitä sitä olisi tarkoitus syödä.

 

Korealaista ruokaa

Ateriaa oli valmisteltu meille kaksi päivää ja se ei todellakaan loppunut kesken.

Gyeongju on oikea historian keskittymä. Kaupungin keskusta on täynnä ikiaikaisia kuninkaitten hautakumpuja ja ympärillä nousevat upeat vuoret, joiden metsistä löytyy temppeleitä ja muistomerkkejä. Kummut ovat oikeastaan tämän kulttuurin pyramideja vastaavia hautoja.

 

Valaistu Silla-hauta

Haudat ova korkeita ja upeasti valaistuja.

hautakumpu

Vuosien saatossa haudoille on kasvanut puita.

Narniamainen metsä

Hautojen ympäristö ja metsä oli todella satumaisesti valaistu ja kauniisti pidetty alue.

Haikein mielin ponnistamme vielä Busaniin, matkamme päätepisteeseen.

Katsasta Rantapallon juttu viimeisiltä metreiltä tästä.