Kokemuksia

Tokion taivaalliset ruoat

18.5.2015

Tokiota sanotaan maailman ruokapääkaupungiksi hyvästä syystä, sillä kaupungissa on enemmän Michelin-tähden ravintoloita kuin missään muualla maailmassa – jopa 267 ravintolaa (3 tähden ravintoloita 12 kpl vs. Pariisin 9 kpl). Tuo tieto on vain hyvä indikaattori siitä, millä tasolla Tokio on ruokakulttuurin suhteen, mutta tavalliselle kaduntallaajalle, kuten minulle, Michelin-tähtien määrällä ei ole mitään käytännön merkitystä, vaikka joskus olisi kiva testata kaupungin halvempia tähtiravintoloita, joissa ruokaa saa parilla kympillä ainakin lounasaikaan.

Jos ruokaintoilijoilta kysytään maata, josta tulee parhaat ruoat, vastauksena on yleensä Japani. Ruokaan tottumattomat saattavat kuitenkin vierastaa outoja ja jopa pelottaviakin ainesosia ja makuyhdistelmiä. Ei pidä unohtaa, että Japanissa syödään tappavaa fugua (pallokalaa) eikä pizza ole pizza ilman majoneesia. Tällaiset asiat ovat outoja monille länsimaalaiselle. Voin kuitenkin sanoa, että rohkea ruokailija löytää varsinaisen makujen sinfonialla sävelletyn ruokataivaan matkatessaan Japaniin. Tästä syystä haluankin tässä postauksessa kertoa hieman omista kokemuksistani herkkujen suhteen ja siinä samalla hieman opastaa lukijoitani, jotta hekin uskaltaisivat maistella näitä luomuksia ilman ennakkoluuloja.

Itadakimasu!

Sushi

Sushi3

Mitä olisi japanilainen ruoka ilman sushia? Mutta vaikka monet kokemattomat luulevat, sushi ei ole pelkkää raakaa kalaa vaan se voi sisältää monenlaisia eri ainesosia. Suosituimpia aineksia ovat ilmiselvän riisin lisäksi mm. lohi, avokado, kurkku ja katkarapu. Sushirullat voivat sisältää myös mm. majoneesia, seesaminsiemeniä, kalmaria, ankeriasta, monia erilaisia kaloja, rapua, valtavan variaation vihanneksia ja mätiä.

Sushikollaasi2

Sushikollaasi

Tässä kollaasissa on ainoastaan maki-susheja, eli noriarkin sisälle kiedottuja aineksia.

Kun ensimmäistä kertaa söin sushia, kaikken hankalin maku oli nori, eli merilevä, jonka sisään monet sushirullat kieritetään. Nori maistuu monien mielestä esimerkiksi navetalle tai ruoholle. Itselleni se toi mieleen saman hajun kuin eläinkaupoissa – ei siis ehkä se kaikkein herkullisin mahdollinen. Merilevän maku kuuluu makuluokkaan nimeltä ”acquired taste”, eli vapaasti suomennettuna ”totuttelua vaativa maku”. Parin maistelukerran jälkeen norin makuun tottuu ja se alkaa maistua jo hyvältä, joten ei kannata luovuttaa ensimmäisen kerran jälkeen, vaikkei pääsisikään tämän makumaailman sisälle. Sushista on helppo saada väärä käsitys jo pelkästään sen takia, jos sitä sattuu maistamaan väärässä paikassa. Olen tähän mennessä löytänyt aidosti hyvää sushia vasta yhdestä suomalaisesta ravintolasta, eli Yumesta. Kaikki muut kokeilut ovat olleet joko huonoja tai ihan ok tasolla, mutta eivät mitään verrattuna Japanin susheihin. Monesti sanotaan, ettei oikeaa sushia ole maistanut ennen kuin sitä maistaa Japanissa.

Sushi2

Jos rehellisiä ollaan, ei siellä Tokiossakaan aina onnistuta. Joskus sushit ovat aivan liian isoja tai sitten kaikkea ei ole mietitty ihan loppuun asti. Nuo ravun jalat eivät nimittäin oikein houkutelleet, mutta ehkä vika oli vain minussa.

Sushi1

Sushi ei ollut mitään kauhean erikoista, mutta näköala Shinjukun pilvenpiirtäjässä oli aika lyömätön.

Okonomiyaki

Okonomiyaki, eli japanilainen pannukakku tai pizza. Oikeasti se ei ole kumpikaan, mutta rakkaalla lapsella on monta nimeä. Ei ole selvää, missä tämä ruokalaji on saanut alkunsa, mutta Osaka ja Hiroshima ovat vahvoilla alkuperän suhteen. On mahdotonta sanoa mitään suosikkiruokalajia, joka olisi ylitse muiden, mutta kunnolla valmistettu okonomiyaki on taivaallisen hyvää. Itse tykkään eniten kyseiseen ruokalajiin erikoistuneista ravintoloista, joissa pääsee syömään tiskin ääreen. Tiskillä on suuri paistolevy, jossa kokki valmistaa luomuksensa erittäin taidokkaasti ja viihdyttävästi kolistellen paistolastoja ja tehden kirurgintarkkaa työtä ilman turhia heilumisia.

Tämä ruoka koostuu yleensä kahdesta lettumaisesta taikinasta, joiden väliin laitetaan mm. lihaa, mereneläviä, kaalia ja muita vihanneksia, kuten myös nuudeleita. Annoksissa käytetään usein myös kananmunaa ja päälle voidaan laittaa esimerkiksi majoneesia ja inkivääriä. Kuulostaa taas vaihteeksi hieman erikoiselta, mutta tämä on todellakin maistamisen arvoista eikä makumaailmakaan ole loppujen lopuksi kauhean tuntematon suomalaiselle suulle.

Valitettavasti kyseessä ei ole se maailman kuvauksellisin ruoka :)

Valitettavasti kyseessä ei ole se maailman kuvauksellisin ruoka 🙂

Pizza

Japani ei ole omien kokemusteni mukaan se kaikkein paras maa hyvän pizzan etsimiselle. Kyllä sieltäkin löytää hyviä paikkoja, mutta yleensä tekeleet ovat hieman erikoisia ja yksinkertaisia. En tiedä, kuinka helppoa muiden on tottua majoneesiin pizzassa, mutta itse olen ainakin tykästynyt siihen Japanin reissuillani, vaikken sitä laittaisikaan omatekoiseen pizzaan vieläkään. Pubimaisissa izakaya-ravintoloissa yksi annosvaihtoehto on monesti esimerkiksi neljän juuston pikkupizza, joka on hinta-laatu -suhteeltaan oikein mainio.

Pizzakollaasi

Kuten oikeassa alakulmassa näkyy, pizza syödään jostain kumman syystä haarukalla ja lusikalla. Älkää kysykö miksi. Toisaalta olen itse syönyt yhden kokonaisen pizzan syömäpuikoilla ihan vain tietääkseni onnistuuko se ;).

Pizza

Niiden hyvien ja ihan hyvien pizzojen lisäksi eteen voi tulla myös tällainen sähellys. Kyllä, tuo on olevinaan pizza, ja ei, se ei maistunut hyvältä. Olikohan tuo olevinaan margarita-pizza tai jotain. Ei kastiketta, ei juustoa eikä mitään muuta kuin kuivaa taikinaa, pari basilikanlehteä ja kirsikkatomaatteja. Tuohon päälle vielä paska palvelu ja kovat hinnat… eli takuuvarma pettymys. Opin ensimmäisellä Japanin matkallani, että yleisesti ottaen ei kannata syödä Japanin ”italialaisissa” ravintoloissa, koska ne ovat ylihinnoiteltuja ja hinta-laatu -suhteeltaan sitä kaikkein huonointa kastia. Tämäkin oli juuri sellainen italialainen ravintola. Ei enää ikinä…

Ramen

Suurin pettymys japanilaisissa ruoissa on ollut ehdottomasti ramen, eli yksinkertaisesti sanottuna nuudeleita, lihaa ja nuudeleita sisältävä annos (variaatioitakin tietysti löytyy). Joudun häpeällisesti sanomaan, että olen testannut tätä kyseistä ruokalajia vasta yhden kerran eikä makuelämys ollut mitenkään erikoinen. Uskon kuitenkin, että paikka oli väärä ja annokseni sattui olemaan sellainen, joka hieman kuvotti. Tästä syystä haluaisin antaa tälle kovasti kehutulle kansanruoalle vielä toisen mahdollisuuden, koska odotukseni ramenia kohtaan ovat olleet aina korkeat.

Ramen

Liha

Maailman kallein ja arvostetuin naudanliha on peräisin, yllätys yllätys, Japanista ja vielä tarkemmin sanottuna Koben alueelta. Koben jälkeen kakkonen on ehdottomasti Waguy-nauta, jota olen päässyt maistelemaan Helsingissäkin (se on mieletöntä). Oli miten oli, japanilaiset osaavat valmistaa liharuoista erittäin maittavia tuotoksia, jotka tyydyttävät kovimmatkin kulinaristit.

Lihakollaasi

Vasen yläkulma: naudanliha-annos izakayassa. Oikea yläkulma: leivitettyä tonkatsu-porsasta siihen erikoistuneessa ravintolassa. V. alakulma: normilounas ravintolassa. O. alakulma: kanavarras izakayassa.

Suussasulavaa Waguy-nautaa kuuman kiven päällä.

Suussasulavaa Waguy-nautaa kuuman kiven päällä.

Tempura

Jos olisi ihan pakko valita suosikkiruoka, tempura olisi todella vahvoilla. Tempura on ruokalaji, jossa esimerkiksi kasviksia ja äyriäisiä pyöritellään tempura-taikinassa ja sitten ruoat uppopaistetaan kullankeltaisiksi, rapeiksi ja maukkaiksi herkkupaloiksi. Itse pidän ehkä vielä enemmän tempuran ”alalajista”, eli tendon tempurasta, jossa paistettu tempuraseos laitetaan riisipedin päälle. Yksi suosikkiruokapaikoistani Japanissa on Tendon Tenya -niminen pikaruokala, josta saa juurikin näitä annoksia 5 – 8 euron hintaan.

Tempurakollaasi

Vasemmalla perinteisempää tempuraa (monesti ainekset ovat paksumman taikinan peitossa) ja oikealla tendon-versiota.

Pikaruoka

Kuten kaikki muukin ruoka, myös pikaruoka poikkeaa totutusta. Jopa Subwayhin meneminen on jännittävä kokemus, koska tarjolla on paljon laajemmat ja erikoisemmat valikoimat kuin Suomessa. Kastikkeina toimivat mm. teriyaki, wasabi ja soija, kun taas päätäytteen virkaa toimittavat erilaiset lohet, kuten savulohi taikka esimerkiksi katkaravut. Japanissa jopa subit ovat parempia ja terveellisempiä.

Oma ehdoton suosikkini perinteisemmistä pikaruokapaikoista on Lotteria-hampurilaisketju, jonka teriyakiburgerit ovat tajuttoman hyviä. Useimmista pikaruokaloista saa myös yhtä suosikkilimppariani, eli vihreää melonilimonadia. Myös pikaruokaloiden yksittäisten ravintoloiden välillä voi olla eroja, mikä on parhaiten huomattavissa Tokion Ginzan kaupunginosan keskustan myymälässä. Hampurilaiset asetellaan esteettisemmän näköisesti puiseen koriin ja esimerkiksi tarjotinta on turha yrittää viedä itse sille määritetylle alueelle, koska erittäin ystävälliset ja palvelualttiit työntekijät vaativat saada tehdä sen. Uskon, että tämä Ginzan ravintola on poikkeustapaus käytäntöjen suhteen, koska kyseessä on kuitenkin Japanin kallein maa-alue.

Pikaruokakollaasi

Muu ruoka

Halusin laittaa vielä tähän loppuun erilaisia ruoka-annoksia ympäri Tokiota. Tokiossa voi viettää vaikka vuoden syömällä joka päivä uudessa ravintolassa ilman, että maistaa ainuttakaan japanilaista ruokalajia, sillä intialaisia, amerikkalaisia, ranskalaisia jne. ravintoloita on pilvin pimein. Siispä Tokiossa ja Japanissa ei tarvitse nähdä nälkää, vaikka kohdemaan ruoat vähän pelottaisivatkin. Toisaalta itseni on hyvin vaikea ymmärtää Japanin matkaajia, jotka eivät pidä japanilaisesta ruoasta, mutta se johtuu siitä, että rakastan sushia, tempuraa, okonomiyaki ja kaikenlaisia ihmeellisiä herkkuja, mitä kyseisellä maalla on tarjota.

Annoskollaasi

Vasemmassa yläkulmassa oleva annos on ns. itse koottu ja se sisältää mm. tempurakatkarapuja, udon-nuudeleita ja suolaista lientä. Ravintoloissa, joissa kyseinen annos kootaan itse, hinnat ovat erittäin edullisia, eli ehkä 3 – 5 euron luokkaa. Oikeassa yläkulmassa on hieman erilainen tempura-annos kylmien nuudelien kera. Vasemmassa alakulmassa näkyy ensimmäinen tulinen ruoka, jota söin Japanissa – nuudeleita, lihaa, vihanneksia ja jonkinlainen kastike. Oikeassa alakulmassa on izakayassa tilattu… okonomiyaki, jos en ihan väärin muista. Izakayat ovat erinomaisia ravintoloita Japanin ruokakulttuuriin tutustumista varten, sillä näistä paikoista saa usein ruokaa laidasta laitaan, jolloin saa laajan käsityksen Japanin ruokatarjonnasta pienellä hinnalla.

Kaiseki annos

Yllä näkyy perinteinen lounasateria, joka sisältää mm. tempuraa ja nuudeleita.

Muoviannos

Yllä olevat annokset ovat muoviversioita.

Kua Aina

Lopetetaan tämä postaus kuvalla, joka näyttää enemmänkin olevan USA:sta kuin Japanista. Kua’Aina ravintolaketju on hauska Havaiji-teemalla luotu hampurilaispaikka, jossa soi Havaijin-radio ja maut ovat kohdallaan. Satuimme syömään tämän annoksen Odaiban tekosaarella, jossa on mm. Vapaudenpatsaan kopio.

 

Tämä oli pelkkä pintaraapaisu Japanin ja Tokion ruokien ihmeelliseen maailmaan, mutta toivottavasti onnistuin herättämään mielenkiintoa japanilaista ruokaa kohtaan, kenties poistamaan joitain ennakkoluuloja ja ehkä jopa opettamaan jotain. Kysykää ihmeessä, jos haluatte tietää jostain lisää ja kertokaa mieluusti, jos tykkäätte tällaisista postauksista. Rakentava palaute on aina tervetullutta suuntaan tai toiseen. Mukavaa maanantai-iltaa kaikille!

You Might Also Like

16 Comments

  • Reply Lotta Watia | Unagidon 18.5.2015 at 20:07

    Onpa jäätävän kokoisia California rolleja! Ja mitä raamenin tulee, anna sille uusi mahdollisuus ja kokeile fukuokalaista Ichiran-ketjua. 🙂

    • Reply Jerry / Pako Arjesta 18.5.2015 at 20:53

      Niinpä. Nuo kaikki Californiat olivat liian isoja suupaloiksi. Sushi pitäisi aina pystyä syömään yhdellä kertaa, mutta nuo piti syödä kahdessa osassa. Se on mielestäni virhe.

      Annan varmasti, koska monesti se on houkutellut huonosta kokemuksesta huolimatta :)! Kiitos suosituksesta! Tuo kuulostaa tutulta paikalta ja se on vieläkin parempi, että kyseessä on ketju, joten noita löytyy varmasti sieltä täältä.

  • Reply Maarit Johanna 18.5.2015 at 20:32

    Alko haluttamaan sushia ja tempuraa. Ei muuta 😀
    Maistoin ramenia Singaporessa ja se oli niin inkivääristä, että vähän jäi kuvottavat fiilikset siitä. Tempuraa haluaisin syyä uudelleen ja sushia nyt on pakko syödä kotona kun ei muualla saa. Nyyh..

    • Reply Jerry / Pako Arjesta 18.5.2015 at 20:55

      Hyvä, että niitä alkoi tehdä mieli ;).
      Hmm… varmaankin ollut sinullakin vähän epäonnistunut tuo ramen, koska sen ei pitäisi maistua mitenkään voimakkaasti inkivääriltä, jos lainkaan. Eli uutta yritystä sinnekin kehiin :P.
      Tempura on niin parasta!!!! Nyt on Helsingissä huomannut, että vaikka onkin kivaa, kun sushia saa niin monesta paikasta, se on myös aika mitäänsanomatonta monessa paikassa. Toivottavasti jossain vaiheessa löytyy joku todella hyvä paikka täältä kotikaupungista :). Yumessa ei viitsisi syödä ihan joka kerta, kun ei ole se halvin ravintola ;).

  • Reply terhi - matkamuistoja 18.5.2015 at 21:55

    Onneksi söin just, koska muuten ois ehkä ollut pakko laittaa sushitehdas illalla vielä käymään. Nam nam. Se, mitä sanoit norista ja sen makuun totuttelemisesta on ihan totta. Ekan kerran kun N:n kanssa maistettiin sushia oltiin vähän ihmeissämme, että miten se jonkun mielestä voi olla hyvää 😀
    Okonomiyakia (?) on kokeiltava tilaisuuden tullen, en ole koskaan ennen kuullut siitä, mutta voin kuvitella tykkääväni. Ramenia myös olen halunnut testata, toivottavasti kohdalle osuu joku hyvä mesta joskus.

    • Reply Jerry / Pako Arjesta 19.5.2015 at 08:19

      Hyvä, että alkoi tehdä sushia mieli ;). Nori on tosiaankin vähän erikoista, mutta onneksi se on sellainen maku, johon tottuu. Eihän sitä muuten söisi kukaan :P.

      Okonomiyakia kannattaa ehdottomasti kokeilla! Se tehdään todella eri tavoin eri paikoissa, joten kannattaa antaa toinenkin mahdollisuus, vaikkei ensimmäinen tekisikään vaikutusta, mutta uskon kyllä, että pidät siitä. Jotenkin tuntuu, että ramenin on pakko olla hyvää. En ymmärrä, miksei se olisi. Siispä sitä on testattava seuraavalla kerralla, että mielipiteeni muuttuu positiivisemmaksi :).

  • Reply Martina 19.5.2015 at 12:13

    Ei hemmetti minkä teit! 😀 Ihan mielettömän näköisiä herkkuja! Tekisi mieli lähteä ruokamatkalle Tokioon nyt heti. Onneksi maltoin lukea tämän jutun vasta lounaan jälkeen, vaikka nytkin kuola valuu enkä pistäisi pahitteeksi, jos joku kiikuttaisi eteeni kasan sushia, tempuraa tai waguy-lihaa. Söisin varmasti kaiken! Melonilimu kuulostaa jännältä. Sitä pitää päästä maistamaan. Ei hitsi, mun täytyy varmaan alkaa ihan oikeasti miettiä Japanin matkaa. Onhan se ollut bucket listillä jo vuosia, mutta tämmöisen ruokapläjäyksen jälkeen tekisi ihan oikeasti mieli astua koneeseen saman tien.

    • Reply Jerry / Pako Arjesta 19.5.2015 at 13:00

      Jes! Onnistuin siis täydellisesti :D. Monet noista on vielä sellaisia, että ulkonäöllisesti ei ole kauhean houkuttelevia, mutta maut ovat mielettömän hyviä. Melonilimu on hauskan makuista :P. Jossain vaiheessa teen pienen postauksen, jossa on erikoisia japanilaisia juomia, joten viimeistään siinä vaiheessa esittelen tuon uudestaan :).

      Et voi katua Japanin matkaa, joten ala ihmeessä suunnittelemaan matkaa sinne! Varsinkin, kun olette tuollaisia ruokaintoilijoita, Japani on teille täydellinen kohde! Kysy sitten, jos tarvitset apua suunnitteluvaiheessa :P. Kiitos kivasta kommentista!

  • Reply Kthetraveller 19.5.2015 at 13:07

    Oi joi ja nam nam niiltä osin kuin puhuttiin kasvisannoksista 🙂 Kyllä minä taidan intoutua maistamaan sushia vielä toistamiseen jos muutakin reunaa on tarjolla kuin sitä merilevää. Mielenkiintoinen postaus, ehkäpä minäkin löytäisin Japanista itselleni paikallista särvintä.

    • Reply Jerry / Pako Arjesta 19.5.2015 at 13:11

      Jos olet ihan täysin vege, Japani on hieman haastava maa, koska monissa jutuissa käytetään esimerkiksi kalalientä, vaikkei sitä itse maistakaan, mutta jos kala menee edes tuossa muodossa, sen ei pitäisi aiheuttaa ongelmia :). Mutta tosiaankin maki-sushit ovat niitä, joissa on merilevää. Joissain muissa rullissa ja sushipalasissa saatetaan käyttää sitä hieman vähemmän, mutta niissä se ei maistu yhtä voimakkaasti, joten kannattaa ehdottomasti testata uudemmankin kerran :). Kiva juttu, että tykkäsit tästä!

  • Reply Jenna 25.5.2015 at 10:32

    Ihmisen pitää olla kyllä aika uuno, jos syö Japanissa pizzaa. Japsiruoka on niin huikaisevan hyvää. Voisin koska tähän lähteä Osakaan syömään okomniyakia. Tokiosta kyllä löytyy herkkuja jokaiseen lähtöön, mutta mielestäni on laitonta syödä jotain muuta kuin paikallista ruokaa. 🙂 Ramenille kannattaa antaa mahdollisuus.

    • Reply Jerry / Pako Arjesta 25.5.2015 at 10:38

      En nyt ehkä ilmaisisi asiaa ihan noin, mutta jokainen tyylillään.

      Japanilainen ruoka on parasta maailmassa, mutta pizza on ihan yhtä paikallista ruokaa kuin ramenkin, koska ramenhan on lähtöisin kiinasta. Haluan syödä Tokiossa myös pizzaa siitä syystä, että se on ihan erilaista siellä kuin muualla maailmassa. Se pätee lähes jokaiseen ruokaan, koska pelkkä Mäkkärikin saattaa tarjota jotain ainutlaatuista, jota saa vain Japanista. Kannattaa siis pitää sekin mielessä, jos haluaa uusia kokemuksia :). Ehdottomasti aion antaa ramenille mahdollisuuden, kuten myös monelle muullekin ruoalle :).

  • Reply Anne | Metallia Matkassa 6.6.2015 at 14:59

    Olinkin unohtanut kommentoida tähän.

    Ramenille kannattaa antaa mahdollisuus, koska sitä on niin kaiken makuista ja laatuista! Erityisesti tykkään itse tilata ramenin kansa gyouza-nyyttejä. Nom. Helsinki-Vantaalla on muuten ravintola, jossa saa tosi autenttisen makuista ramenia. Testasin, kun oltiin silloin maaliskuussa menossa Japaniin. Oli tosi hyvää.

    Japanissa tykkään suosia ns. ketjuravintoloita, koska ne ovat edullisia ja niistä saa hyvää perussapuskaa. Kun tekee mieli jotain riisi-lihasekoitusta (gyudon) tai vaikka curryriisiä, kannattaa skipata kalliit hienostoraflat ja mennä jonnekkin coco curry houseen tms. Parilla eurolla saa navan täyteen! Kaiten-sushiketjuista saa myös yleensä aika hyvät sushit. Japanilaiset itsekin suosivat ketjuja, koska ruoan saa nopeasti nenän eteen ja hinta-laatusuhde on hyvä. Ketju ei aina tarkoita huonoa pikaruokaa, ei ainakaan Japanissa 🙂

    Toi pizzasähellys on aika järkyttävä. 😀

    • Reply Jerry / Pako Arjesta 6.6.2015 at 22:52

      No worries :)! Itselläni ei ole ollut aikaa edes kirjoittaa omaa blogia saatika sitten lukea muiden, joten arvostan kovasti jokaista kommenttia :). Ehkä tämä itsellä vähän tasoittuu kohta ja näillekin jää taas aikaa.

      Annan ramenille ehdottomasti mahdollisuuden! Kuulin, että Hietalahden kauppahallissakin olisi nykyään joku tosi hyvä paikka :O. Mutta hienoa kuulla, että lentokentältä löytyy! Oliko se turvatarkastuksen jälkeen vai ennen sitä? Nimi???

      Ehdottomasti ketjuravintolat kunniaan! Hinta-laatu -suhde tosiaankin on hyvä monissa ketjuravintoloissa, kuten kaitensusheissa. Ja myönnetään, että ihan varsinaiset pikaruokapaikatkin tarjoilevat laadukkaampaa sapuskaa kuin monessa muussa maassa.

      Ja se ”pizza” oli oikeasti ihan kamala järkytys :O. Vieläkin v*tuttaa xD

  • Reply Lumo 25.6.2015 at 10:31

    Oma suosikkini taisi olla yakitori. Kävimme Shinjukun aseman vieressä Omoide Yokochon kujien lukuisissa yakitori-paikoissa ja pidimme niiden tunnelmasta & ruoasta niin paljon, että peruimme jopa yhden Michelin-ravintolavarauksen vain päästäksemme syömään euron vartaita…

    Meillä oli periaatteena syödä matkalla vain japanilaista ruokaa pikkuravintoloissa. Kainsainvälisissä pikaruokaketjuissa en täällä kotimaassakaan syö, No, yhdessä izakayassa tilasimme kaiken muun ruoan joukkoon myös ranskalaisetkin ja yhdet täytetyt makea vohvelit myös söimme, ne kun tuntuivat olevan Harajukun erikoisuus. Missään emme pettyneet ruokaan, ramenkin oli hyvää.

    • Reply Jerry / Pako Arjesta 25.6.2015 at 10:38

      Yakitoria olen maistanut muistaakseni pariin otteeseen izakayoissa yms. mutten koskaan siihen tarkoitetussa paikassa. Nykyään kanaruoat alkavat jostain syystä kuvottaa helposti, joten sen takia en syö niitä niin kauheasti :). Tuo kuitenkin kuulostaa todella hyvältä, jos Michelinitkin jäi väliin! Hauska juttu, että olen nähnyt tuon alueen kymmeniä kertoja, mutta kävellyt sen läpi korkeintaan kerran. Todella tunnelmallisen oloinen alue kylläkin.

      Tuo on erinomainen periaate. Mekin yleensä pitäydymme japanilaisessa ruoassa, mutta myönnetään, että Mäkkärissäkin tuli käytyä pari kertaa, kun ei vain jaksanut lähteä hakemaan ruokaa kauempaa :P. Yleensä yritän kuitenkin välttää sellaisia. En pistäisi ranskalaisia, vohveleita, pizzoja tai yhtään mitään ruokia ”kieltolistalle” vain siksi, että ne ovat länsimaalaisia ruokia, sillä japanilaisethan tekevät kaiken niin omalla tavallaan, ettei monestikaan ole enää edes kyse samoista ruoista :P. Harajukun vohveleita ei ole vielä maisteltu, mutta nekin ovat käyneet monesti mielessä. Toivon, että ensi kerralla löydän oikeasti jonkun hyvän ramenpaikan, koska se oli kuitenkin yksi eniten odottamistani ruoista, mutta ainoa, joka tuotti pettymyksen.

      Kiitos kommentistasi :).

    Leave a Reply