Hotelliarvostelut Laatumatkailu

Pilvien yläpuolella – Ritz-Carlton, Tokyo

9.7.2018

Yhteistyössä Ritz-Carlton, Tokyo

Kirkkaana päivänä Club Loungen ikkunoista voi nähdä Fujin

Hotelleja arvostellaan monilla eri kriteereillä, mutta joskus vastaan tulee sellaisia paikkoja, jotka eivät enää mahdu noille normiasteikoille – Ritz-Carlton, Tokyo on yksi sellaisista hotelleista (huom. kirjoitan postauksessa ”Tokyo” hotellin yhteydessä, koska se on osa hotellin nimeä). Täällä vieraillessamme sain toteuttaa kolme tavoitettani: yövyin tässä hotellissa (vieläpä yhteistyönä, joka oli minulle suuri saavutus), pääsin vihdoin maistamaan maailman parhaaksi kutsuttua kobe-nautaa ja kuljin lentokentälle Rolls-Roycen takapenkillä.

Ritz-Carlton, Tokyo sijaitsee Roppongissa (Minaton erillisalueella) Midtown-ostoskeskuksen huipulla, jonka kellarikerroksista löytyvät metroasemat helpottavat kaupungin sisällä matkustamista. Hotellilla on käytössään pari Midtown Towerin alinta kerrosta ja myös korkeimmat kerrokset (45. – 53.).

Ritz-Carlton, Tokyo ei ollut minulle mikään yksi hotelli muiden joukossa, sillä puolitoista vuotta sitten siellä vierailtuamme päätin, että sinne on päästävä yöpymään ensi kerralla. Hotellista tuli lähestulkoon pakkomielle, sillä koettuamme Ritz-Carlton, Okinawan vieraanvaraisuuden häämatkallamme oli selvää, että Tokiossa sijaitseva hotelli tarjoaisi jotain ennenkuulumatonta. Saavuttuamme Ritz-Carlton, Tokyoon taksilla meidät saatettiin välittömästi hisseille, jotka veivät meidät hotellin 45. kerrokseen, jossa varsinainen aula on. Emme kuitenkaan jääneet sinne, sillä huoneemme sijaitsi Club Levelillä, joten jatkoimme toisella hissillä hotellin ylimpään, 53. kerrokseen, sisäänkirjautumista varten.

Valtakunnan avain (ja taustalla ikkunastamme näkyvä Tokyo Skytree)

Concierge (tai niin sanottu ”vieraskokemusasiantuntija”) otti meidät iloisesti vastaan kauniissa japanilaisessa kimonossaan, jonka ansiosta hän erottui selvästi muusta henkilökunnasta, joilla oli puvut päällä. Hän vei meidät pöytään istumaan, tarjosi meille matcha-teetä ja lämpimät oshibori-pyyhkeet, joiden avulla saimme hieman virkistäytyä matkanteon jälkeen. Loungessa vallitsi rauhallinen ilmapiiri, kun joimme teetä ja katselimme haltioituneina ulos valtavista ikkunoista. Hymy oli pakostikin herkässä. Jonkin ajan kuluttua conciergemme toi meille tarvittavat lomakkeet, jotta pystyimme hoitamaan sisäänkirjautumisen pöydässämme.

Concierge Sugimori-san oli niin valtavan ystävällinen, iloinen ja suorastaan pirskahteleva persoona, että tuntui välittömästi siltä, kuin olisimme tulleet kotiin. Yövyttyämme 4 tähden hotelleissa matkamme ensimmäisen viikon aikana huomasin kaipaavani sellaista luksusta, jota vain huippuhotellit voivat tarjota. Ritz-Carltoniin saavuttuamme tuntui heti, että kuulun sinne. Sisäänkirjautumisen jälkeen Sugimori-san saattoi meidät huoneeseemme ja näytti, miten kaikki toimii.

HUONEEMME

Club Deluxe –huonetta varatessamme olin pyytänyt korkeinta mahdollista kerrosta Tokyo Skytree –näkymällä. Näkymän valinta oli itse asiassa yllättävän vaikeaa, koska hyviä vaihtoehtoja oli niin monta. Aluksi olin pyytänyt näkymää Fuji-vuorelle, koska se on niin ikoninen ja kaunis ilmestys. Päädyin kuitenkin vaihtamaan sen paristakin syystä. Ensinnäkin minua oli varoitettu siitä, että erityisesti keväisin Fuji ei ole kovinkaan usein näkyvissä johtuen kaupungin sameammasta ilmasta (johtuu ilmeisesti kosteudesta, ei saasteista). Lisäksi koska Ritz-Carlton, Tokyo on Tokion korkein rakennus (jos torneja ei lasketa), Fujin-puoleinen näkymä olisi voinut olla tavallaan hieman tylsempi, koska niin ylhäältä katsottuna kaikki näyttää pieneltä, sillä kyseisellä puolella ei ole pahemmin muita pilvenpiirtäjiä. Tiesin, ettei noin korkealla mikään rakennus olisi näkymämme tiellä, joten halusin että niitä olisi kuitenkin näkyvissä. Sen takia valitsin Tokyo Skytreen puolen, koska sillä puolella on niin paljon nähtävää, ja Skytree on aina näkyvissä ympäri vuorokauden.

Näkymä huoneemme ikkunasta

Meillä oli tosiaan esteetön näkymä Tokyo Skytreelle, joka on yksi suosikkinähtävyyksistämme. Meillä on siitä jopa taulu ja ystävämme tekemä maalaus kotona. Ikkunastamme näki myös Ginzaan ja keisarilliselle palatsille, jonka rakennukset olivat kuitenkin puiden peitossa. Jos ikkunaa vasten nojasi ja katsoi oikealle, siellä näkyi myös ikoninen Tokyo Tower, joka sijaitsee todella lähellä hotellia.

Valitsemamme huonekategorian huoneet ovat aina vähintään 52-neliöisiä, mutta huoneyksilömme oli erityisen suuri, noin 60-neliön kokoinen. Huoneeseen astuessa saavutaan kookkaaseen käytävään, jonka toisessa päässä on varsinainen huone ja oikealla puolella on kylpyhuoneen pariovet. Käytävä oli niin suuri, että matkalaukut, kengät ja minibaarin sisältävä lipasto mahtuivat sinne vaivattomasti.

Huoneet ovat todella tilavia

Näkymä sängystä on upea päivin ja öin

Sänky on yksi hotellihuoneen tärkeimmistä ominaisuuksista, koska sillä on suurin vaikutus levon ja palautumisen laatuun. On siis selvää, että Ritz-Carlton, Tokyossa tähän on panostettu. Sänky on suuri, muttei kuitenkaan niin valtava, että sieltä olisi vaikea päästä pois (sellainenkin on nähty). Se on myös napakka, mutta mukavan pehmeä. Sänky on siis juuri sellainen, jonka Kultakutri varmasti valitsisi täällä yöpyessään. Juuri tällainen sänky on täydellinen pitkän kaupungilla vietetyn päivän jälkeen.

Kuvat otettuamme käänsimme nämä tuolit ikkunaa kohti ja pidimme ne siinä koko vierailumme ajan. Tuo näkymä voittaa telkkarin mennen tullen.

Ikkunalauta oli täydellinen paikka juoda samppanjaa ja nautiskella hotellin La Boutique -myymälän leivoksista

Huoneen puolelta löytyy kaksi suurta peilillistä komeroa, joissa on paljon säilytystilaa. Kassakaappi on sijoitettu toiseen komeroon ulosvedettävän lokeron sisään. Ritz-Carlton, Tokyo on yksi niistä harvoista hotelleista, joissa kaikki tavarat saa siististi pois tieltä ja näkyvistä, koska tilaa oli niin valtavasti.

Kuten näkyy, matkalaukuille on tilaa enemmän kuin tarpeeksi

Koko hotelli, kuten myös hotellihuoneet, ovat täynnä kiehtovia yksityiskohtia, joita useimmat eivät edes huomaa. Monien yksityiskohtien takaa löytyy kuitenkin mielenkiintoinen tarina ja syy, eli kaikki on erittäin harkittua. Esimerkiksi huoneen matto edustaa kimonovyötä, eli obia. Työpöydän takaa löytyvä tapetti on niin sanottua nishijin-oria, joka on tehty oikeasta kimonokankaasta. Tapetin hosage-kukkakuvio on fiktionaalinen kukka, joka on suunniteltu erityisesti Ritz-Carlton, Tokyota varten. Tämän taustalla on se uskomus, että hotelli on niin korkealla pilvien yläpuolella, että tällaisia kukkia löytyy ainoastaan Taivaasta.

Kimono-kangasta

Työpöydän työvalo sytytettiin heilauttamalla kättä valaisimen päällä

Huoneen ilmastointi toimii, kuten pitääkin, eli huone oikeasti viilenee ja lämpenee säätöjen mukaan. Yksi huoneen hienoimmista elektronisista yksityiskohdista on nappia painamalla toimivat verhot. Olen nähnyt vastaavia ainoastaan Ritz-Carlton, Okinawassa (tällaiset kelpaisivat kotonakin). Tällainen toiminto voi kuulostaa pieneltä, mutta luksus muodostuu usein juuri pienistä yksityiskohdista. Kun olet valmis käymään nukkumaan, voit vain painaa nappulaa ja laskea läpikuultavat verhot tai kokonaan pimentävät verhot alas. Tästä yöpöydän hallintapaneelista voi säädellä myös valoja. Paneelista löytyy myös ”huone kaipaa siivousta” ja ”ei saa häiritä” –nappulat.

Sängyn takana olevan puuseinän timanttikuviointi oli tehty käsityönä

Taivasteema jatkuu myös yöpöytien valaisimissa, joiden kumo-kuviointi edustaa pilviä.

Ritz-Carlton, Tokyon kylpyhuoneet ovat upeita. Pidän erityisesti kahdeksankulmio-pohjaratkaisusta, eli kylpyamme on kello kolmessa, lavuaarit kello 12:ssa ja 9:ssä ja suihku kello 11:ssä. Jos saisin päättää, lisäisin vielä Ritz-Carltonin majesteettisen leijonalogon keskelle lattiaa. Pidin suuren kylpyammeen hienosti kaartuvasta hanasta ja siitä, että kaikki kontrollit oli sijoitettu kätevästi ammeen laidalle.

Futuristinen japanilainen pönttö, joka sisältää kaikenmaailman lämmittimet ja vesisuihkut, on sijoitettu lasioven taakse. Japanista palatessa on aina ärsyttävää yrittää sopeutua tavalliseen suomalaiseen vessaan, kun on ehtinyt tottumaan lämmitettyyn renkaaseen ja itsensä vetävään pönttöön. Ainoa pieni miinus vessassa oli se, että lasiovi ei ollut kokonaan maitolasia, vaan siinä oli myös kirkkaita lasiraitoja, jotka vähensivät yksityisyyttä.

Japanin älyvessojen jälkeen tavalliset suomalaiset pöntöt tuntuvat suorastaan barbaarisilta

Myös suihku on sijoitettu lasioven taakse, mikä on aina parempi, koska suihkun vesi ei pääse pahemmin leviämään kylpyhuoneen puolelle. Vedenpaine ja lämpötilan säätelyt olivat hyviä niin käsisuihkussa kuin sadesuihkussakin. Pidin erityisesti siitä, että kylpyhuoneessa on kaksi toisistaan erotettua lavuaaria, jotka helpottavat aamutoimia yms. Tämä oli ensimmäinen kerta hotellissa, kun pystyin levittämään kaikki tavarani hyllylle ja pöydälle, koska tilaa oli niin paljon.

Ritz-Carlton, Tokyo käyttää ylellisiä Aspreyn tuotteita, jotka muistuttavat aina häämatkastamme Ritz-Carlton, Okinawalle. Kylpyhuoneessa on myös TV, mutta sille ei ollut käyttöä reissumme aikana. Pyyhkeet ja kylpytakit ovat tietysti isoja, muhkeita ja pehmeitä, kuten pitääkin. Tykkäsin siitä, että kylpytossut olivat tarpeeksi isot jopa minulle, koska yleensä minulla on ongelmia saada jalkani mahtumaan niihin. Kaikki tarvikkeet, kuten vanulaput, kammat ja sellaiset on sijoitettu vetolaatikoihin, mikä on aina siistimpää kuin niiden sijoittaminen pöydille, joissa ne keräävät pölyä ja vievät tilaa.

 

PALVELU

Ritz-Carltonia arvosteltaessa on pakko mainita hotellin asiakaspalvelun taso, sillä he ovat tunnettuja erityisesti siitä. Yleisellä tasolla asiakaspalvelu oli aivan mahtavaa, mutta eräässä asiassa heillä on vielä hieman hiottavaa. Oli nimittäin selvää, että palvelun taso nousi sitä mukaa, kun kipusimme kerroksia ylöspäin.

Hotellin pääsisäänkäynti sijaitsee pohjakerroksessa, jonne autot, taksit ja bussit saapuvat. Ulkona on pieni pöytä, jonka ääressä on aina yksi työntekijä. Sen vierestä mennään sisään tavallisista lasiovista ja sen jälkeen automaattisista liukuovista, jolloin vasemmalle puolelle jää toinen hieman isompi asiakaspalvelupiste. Tämän ohitettuaan pääsee hisseille, jotka vievät 45. kerrokseen, jossa varsinainen sisäänkirjautumistiski sijaitsee.

Pohjakerroksen asiakaspalvelun taso oli valitettavasti vaihtelevaa. Haluan mainita tässä, että olemme aina erittäin ystävällisiä kaikille hotellien (ja muiden paikkojen) työntekijöille. Hyviä tapoja pitää nimittäin vaalia kaikkialla, jokaisessa asemassa, olipa sitten asiakas tai asiakaspalvelija. Yleensä hotellin henkilökunta avasi ovet hymyillen ja tervehti meitä, mutta liiankin monta kertaa kävi niin, että meidän piti tervehtiä ensin, jotta meidät huomioitiin. Välillä ulkona olevan pöydän luona työskentelevä henkilö ei edes nostanut katsettaan, kun kuljimme hänen ohitseen. Tämä voi kuulostaa todella pikkumaiselta, mutta onhan se ongelmallista, jos luksushotellin työntekijä ei edes noteeraa meitä, kun kävelemme hänen ohitseen valmiina tervehtimään. Meille kävi myös niin, että lähtiessämme aikaisin viimeisenä aamuna hotellilta, ulkona odottanut työntekijä ei osannut odottaa, että ovien eteen tuotu Rolls-Royce oli juuri meitä varten (vaikka tuohon aikaan alhaalla ei edes ollut muita asiakkaita). Ehkä se johtuu siitä, että olemme sen verran nuoria ja tavallisiin vaatteisiin pukeutuneita, mutta tällaisessa hotellissa ei pitäisi tehdä liikaa arvioita ulkonäön perusteella.

Tämä oli onneksi ainoa hieman negatiivisempi asiakaspalvelukokemus koko vierailumme aikana, joten nyt on aika keskittyä positiivisempiin asioihin.

Ensinnäkään ei kannata aliarvioida sitä tunnetta, kun henkilökunta tervehtii nimellä. Heti siitä hetkestä asti, kun saavuimme hotellille ensimmäistä kertaa, meitä kohdeltiin yksilöinä, eikä pelkkinä  ”asiakkaina”. En tiedä, miten se hoidetaan Ritz-Carltoneissa, mutta jotenkin he tiesivät lähes aina keitä olemme jo ensimmäisellä tapaamiskerralla. Tällainen on toisaalta pieni asia, mutta siitä tulee aikamoinen VIP-fiilis, kun kaikki sanoivat joko ”Mister Savolainen” tai ”Mister Jerry”.

45. kerroksessa asiakaspalvelu paranee entisestään. Kaikki hymyilevät, kumartelevat ja kiirehtivät tilaamaan asiakkaille hissejä (Club-tasolle pitää kulkea erillisillä hisseillä 45. kerroksesta). Täällä kannattaa huomioida kuinka tarkkaa ja yksityiskohtaista palvelu onkaan. Esimerkiksi kun työntekijä tulee tilaamaan hissin asiakkaalle, hän päästää asiakkaat sisään ja kumartaa siihen asti, että ovet ovat sulkeutuneet ja hissi on lähtenyt liikkeelle.

Kun asiakas saavuttaa ylimmän, eli 53. kerroksen, jossa Club Lounge sijaitsee, asiakaspalvelun taso nousee huippuunsa. Kirjoitan tästä erikseen Club Lounge –osiossa.

Yksityiskohdat ja palvelu eivät kuitenkaan jää hotellihuoneiden kynnykselle. Huomasimme jo alkuvaiheessa, että siivoojat pitävät huoneet erittäin siisteinä, mutta sen lisäksi he tekevät kaikkensa varmistaakseen, että kaikki on täydellistä. Annetaanpa esimerkki. Kun lopetat kännykän lataamisen, jätätkö laturin johdon huolettomasti esimerkiksi yöpöydälle? Ei huolta, sillä kun palaat takaisin huoneeseesi, siivoojat ovat laittaneet sen siististi kerälle. Missä hotellissa oikeasti tehdään näin? Kun huomasin tämän, päätin tehdä pari pientä kokeilua nähdäkseni, mitä kaikkea he oikeasti tekevät.

Jätin esille pari laturia, käänsin yöpöydälläni olevan kirjakasan vinoon ja heitin pari paitaa epäsiistiin kasaan nojatuolille. Kun palasimme huoneeseen siivouksen jälkeen, laturit oli laitettu siististi kerälle (en edes osaisi laittaa niitä niin siististi), kirjat oli suoristettu ja vaatteeni oli viikattu pinoon. He jättivät jopa vienosti tuoksuvia japanilaisia kirjanmerkkejä esille kirjojani varten, koska minulla ei ollut yhtään mukana! Siis ihan oikeasti, missä muualla tehdään näin? Tällaiset pienet eleet ja yksityiskohdat tekivät minuun suuren vaikutuksen kerta toisensa jälkeen.

Ennen ja jälkeen

 

Ennen ja jälkeen

 

Ritz-Carlton Tokio

Ennen ja jälkeen

 

Jopa vaatteet on viikattu!

 

Ritz-Carlton, Tokyossa on tietysti myös perinteinen turn-down–palvelu, eli kylpyammeen, suihkun ja sängyn viereen on laitettu pienet matot ja kylpytossut on otettu esille sängyn molemmille puolille. Yöpöydille tuodaan pari suklaata ja vesipullot, minkä jälkeen valaistusta himmennetään, jotta huone on valmis nukkumista varten.

En tiedä, oletko kuullut ”Ritz-Carltonin 2 000 dollarin säännöstä” (tai enemmänkin ohjenuorasta). Jos et ole, voit lukea siitä aiemmasta postauksestani, joka käsittelee Ritz-Carlton, Okinawaa. Kun vierailen hotellissa yhteistyönä, haluan tutustua siihen mahdollisimman laajasti, joten joskus teen erilaisia kokeiluita, kuten esimerkiksi aiemmin mainitsemani siivoustestin. Tällä kertaa päätin pyytää hotellilta jotain erityistä. Samppanjan  lisäksi tykkään juoda myös erilaisia limppareita, erityisesti sellaisia, joita tehdään vain rajoitettu erä, joten lähetin hotellille viestiä persikka Coca-Colasta, joka oli tämän kevään kausimaku. En tiennyt, olisiko sitä enää saatavilla, kun saavuimme Japaniin, joten pyysin Ritz-Carlton, Tokyota ostamaan meille valmiiksi kaksi pullollista. Yleensä tällaisen pyynnön tekeminen hotellille saattaisi tuntua hieman hassulta ja se voisi olla myös hyvin kallista, mutta päätin ottaa kuitenkin pienen riskin.

Sain pian erittäin asiallisen myöntävän vastauksen hotellin conciergelta. Hän ei maininnut mitään palvelun hinnasta, joten oletin, että saisin sen ”ilmaiseksi” tai sitten pahimmassa tapauksessa maksaisin pari sataa euroa parista Cokiksesta. Kun saavuimme huoneeseemme, valtavien ikkunoiden edessä sijaitsevalle pöydälle oli aseteltu erilaisia vesiä, suloisia japanilaisia mochi-makeisia ja kaksi pulloa persikka Coca-Colaa, minkä lisäksi saimme vielä kaksi Premium persikka Fantaa, joita emme edes nähneet kertaakaan muualla koko reissumme aikana. Tietysti mukana oli myös käsinkirjoitettu viesti conciergelta, joka oli mahdollistanut tämän kaiken (kiitokset Aoi-sanille!). Tällainen tervetulotoivotus osoitti välittömästi, miten he kohtelevat asiakkaitaan – ammattimaisesti, mutta samalla kuin perheenjäseniä. Ja mitä tulee maksupuoleen, en maksanut tästä yhtään mitään, kuten oletinkin. Pyyntöni ei ollut iso eikä kallis, mutta jonkun piti silti käyttää työaikaansa löytääkseen nämä pyytämäni tuotteet jostain (niitä ei todellakaan myydä jokaisessa ruokakaupassa). Siispä minulle se merkitsi paljon.

 

CLUB LOUNGE

Otin tämän kuvan pikaisesti heti, kun istuimme Loungeen sisäänkirjautumista varten

Kun valitsen hotellin, olen yleisesti ottaen lähes täysin varma siitä, että se tulee olemaan upea, koska minulla on oma tapani karsia huonot vaihtoehdot pois valintavaiheessa. Joten kun olemme menossa valitsemaani viiden tähden hotelliin, tiedän, että matkasta tulee hyvä. Mutta jos on mahdollista nostaa tasoa entisestään yöpymällä hotellissa, jossa on tarjolla eksklusiivinen Club-taso, valitsen aina sen. Olimme tätä ennen yöpyneet Ritz-Carlton, Okinawassa noin puolitoista vuotta aiemmin, joten tiesin, että Ritz-Carltonien taso on huikea. Okinawan hotelli ei kuitenkaan tarjonnut mahdollisuutta Club-tasoon, koska kyseessä on pienempi ja intiimimpi hotelli, jossa ei sellaista ole. Joten kun sain tietää, että yövymme Japanin matkallamme Ritz-Carlton, Tokyossa, josta löytyy Club-taso, olin äärimmäisen innoissani.

Ritz-Carltonin Club-tasoa kutsutaan ”hotelliksi hotellin sisällä”, joka on täydellinen tapa kuvailla sitä. Tämän ”eksklusiivisen hotellin” sydämenä sykkii Club Lounge, jonne pääsevät vain Club-tasolla yöpyvät asiakkaat. Huoneemme sijaitsi onneksemme 53. kerroksessa, joka takasi upeat maisemat, mutta se mahdollisti myös Club Loungeen menemisen ilman hisseillä suhailua, mikä oli todella kätevää.

Club Loungeen saapuessa sisäänkirjautumistiskin luona olevat henkilökunnan jäsenet tervehtivät iloisesti, minkä lisäksi niin sanotut ”asiakaskokemusasiantuntijat”, jotka ovat pukeutuneet kauniisiin kimonoihin, saattavat asiakkaat pöytiin. Heidän tehtävänsä on varmistaa, että asiakkaat nauttivat vierailustaan niin paljon kuin mahdollista. He auttavat tekemällä erilaisia varauksia, kertomalla lähiympäristöstä, suosittelemalla paikkoja ja täyttämällä nekin toiveet, joita asiakas ei välttämättä sano ääneen. Club Loungeen saapuminen oli aina upeaa, koska kaikki olivat niin lämpimän ystävällisiä ja hymyileviä. En ole koskaan kokenut näin hyvää asiakaspalvelun tasoa missään päin maailmaa. Haluan kiittää erityisesti Sugimori-sania ja Fukushima-sania heidän vieraanvaraisuudestaan ja siitä, että he tekivät olomme niin tervetulleeksi päivästä toiseen.

Informaatiopakettini

Hyvä esimerkki Club Loungen henkilökunnan toiminnasta on tämä paketti, jonka sain, kun pyysin Fukushima-sanilta suosituksia hyvistä teekaupoista ja parista jazz-klubista. Sain kirjekuoren, joka sisälsi tulostettuja karttoja, joissa oli tarkat ohjeet, aukioloajat ja jopa taksikuskille annettava kortti, jossa kerrottiin japaniksi, minne haluamme mennä. Kävimme monessa hänen suosittelemassaan teekaupassa ja löysimme kaiken, mitä olimme lähteneet etsimään, joten he selvästikin osaavat hommansa.

Club Lounge on yksi yhtenäinen tila, joka on jaettu pienemmiksi alueiksi, kuten intiimiksi päätykirjastoksi ja avarammaksi yleistilaksi. Näkymät ovat tietenkin henkeäsalpaavat valtavien ikkunoiden ansiosta.

Pilvikuviot näkyvät myös Loungessa

Halutessaan täällä voisi syödä aamusta iltaan, koska Club Loungessa on tarjolla erilaisia ruokakattauksia koko päivän.

Päivällä tarjolla oli jopa karkkibuffet

Meille kerrottiin, että Loungen aamiainen ei ole yhtä kattava kuin 45. kerroksen ravintolan aamiainen, mutta täytyy myöntää, että pidimme Loungen aamiaisesta paljon enemmän. Kattavampi valikoima ei nimittäin korvaa henkilökohtaisempaa asiakaspalvelua, parempia näkymiä ja rauhallisuutta.

Tyypillinen aamiaiseni – aina samppanjan kera

Vaimoni aamiainen on aina hieman terveellisempi kuin minun

Pidin erityisesti Kanae-sanin valmistamista herkullisista omeleteista, joita söin lähes joka aamu. Kanae-san valmisti omelettien lisäksi muita kananmuna-annoksia, mutta myös parhaita vohveleita, joita olen syönyt missään! Ne olivat todella kuohkeita, pehmeitä ja mielettömän maukkaita, joten ahdoin sellaisen naamaani joka aamu, vaikka olisin ollut kuinka täynnä. En vain voinut jättää niitä väliin. Lauantaisin Loungessa sai kaiken lisäksi hummeriomeletteja! Hummeria aamiaiseksi? Kyllä kiitos!

Hummeriomeletti!

Maistuisiko vohveli?

Kaikki aamiaisella tarjolla olleet ruoat olivat laadukkaita ja maukkaita, joten minulla ei ole yhtään parannusehdotuksia tähän. Aamiaisella ja koko päivän mittaan Loungessa oli tarjolla myös erityisjuomia, jotka alati hymyilevä Sawada-san oli luonut asiakkaita varten. Tykästyin jo ensimmäisenä päivänä sakurajääteehen, jota kittasin joka päivä monta lasillista. Aamu taas lähti kivasti käyntiin sakura cappuchinoilla. En malta odottaa, mitä kaikkia kausijuomia hän onkaan keksinyt seuraavalle visiitillemme (toivottavasti jo ensi syksynä).

Club Loungessa on tarjolla muitakin ruokia päivän mittaan, kuten myös limppareita, olutta ja loputtomasti samppanjaa, josta tykkäsin erityisen paljon. Loungessa järjestetään erityisiltoja, joten niitä kannattaa pitää silmällä. Joinain päivinä paikalla oli jazz-bändi parin tunnin ajan, mitä kuunnellessa ilta vierähti erittäin leppoisasti. Iltapäivätee, jollaisesta pitäisi yleensä maksaa ainakin 50 euroa tällaisessa viiden tähden hotellissa, on saatavilla ilmaiseksi joka päivä. Lauantaisin, sunnuntaisin ja maanantaisin iltapäiväteetä säestää harpunsoittaja, joten jos haluat viettää rauhallisen ja ylellisen iltapäivän, suosittelen tätä erittäin lämpimästi.

Ritz-Carlton Tokio

Japanin Ritzeille on tehty oma samppanjansa

Juhlimme vaimoni syntymäpäivää, joten hän sai tällaisen ensimmäisellä iltapäiväteellä

He piirsivät lautaseen kaiken lisäksi lentokoneen päällä istuvat muumit, koska he tietävät, että vaimoni rakastaa näitä hahmoja ja minä olen matkabloggaaja

Itse asiassa, kun tulimme Club Loungeen iltapäiväteelle hetki sen jälkeen, kun olimme saapuneet hotellille ensimmäisenä päivänä, meidät vietiin istumaan Loungen rauhallisempaan kirjastopäätyyn. Lounge oli vielä tyhjillään siinä vaiheessa, mutta kun istuimme pöytään ja meille kaadettiin lasilliset samppanjaa, harpunsoittaja alkoi soittaa kaunista melodiaa vain meille. Tuota hetkeä on vaikea kuvailla sanoin, mutta tunsin aivan äärimmäistä iloa sillä hetkellä. Olin odottanut Japanin kevään näkemistä ja kyseiseen hotelliin pääsemistä niin kauan, mutta nyt se olikin yhtäkkiä toteutunut. En häpeä myöntää, että silmäni hieman vetistyivät onnesta, kun sain nauttia elämästä täysillä vaimoni kanssa ja elää hetkessä. Meinaan herkistyä vieläkin joka kerta, kun ajattelen tuota, sillä siinä oli jotain niin erityistä.

 

Yhteenveto

Ritz-Carlton, Tokyo on todellinen ultraluksushotelli, joka tarjosi meille yhden unohtumattomimmista vierailuistamme missään päin maailmaa. Olen varma, että myös hotellin ”normaali” taso on upea kokemus, mutta suosittelen silti yöpymään Club-tasolla, jos mahdollista, koska se nostaa kokemuksen aivan omalle tasolleen. On harvinaista, että minulla on näin vähän kehitysehdotuksia hotellille, mutta ainoat ”negatiiviset” asiat olivat pohjakerroksen asiakaspalvelun vaihteleva taso ja se, että välillä Loungessa tarjoiltu ilmainen samppanja olisi voinut olla hieman kylmempää. Jos yksi harvoista kritiikeistäni on oikeasti se, että samppanja ei ollut ihan tarpeeksi kylmää, silloin asiat taitavat olla aika hemmetin hyvin, eikö vain? Ritz-Carlton, Tokyo on siis uskomattoman upea hotelli, joka kannattaa ehdottomasti kokea, jos luksushotellit ovat lähellä sydäntä.

Sen lisäksi, että kyseessä on Tokion korkein hotelli, joka on yksi maailman ylellisimmistä, Ritz-Carlton, Tokyo sisältää myös sen kaikkein tärkeimmän asian, eli sielun. Tässä hotellissa työskentelevä henkilökunta on omistautunut varmistamaan, että jokainen asiakas lähtee täältä ihanien muistojen ja upeiden kokemusten kera, jotka kulkevat mukana pitkän aikaa. Juuri tämä tekee Ritz-Carltonista enemmän kuin pelkän hotellin.

Koska tästä postauksesta tuli valtava jo tällaisenaan, kirjoitan yleistiloista ja ravintoloista erillisessä postauksessa, joten pitäkää sitä silmällä (postauksessa kerrotaan mm. maailman arvostetuimmasta kobe-lihasta ja Rolls-Royceista).

Haluan kiittää erityisesti Rie-sania unelmamme toteuttamisen mahdollistamisesta ja siitä, että pääsimme viettämään vaimoni syntymäpäiviä näin mahtavaan paikkaan. Arigatou gozaimasu! Suuret kiitokset myös koko Ritz-Carlton, Tokyon henkilökunnalle siitä, että teitte vierailustamme niin mieleenpainuvan. Palaamme ehdottomasti tänne seuraavallakin matkallamme suosikkikaupunkiimme!

Ihana vaimoni Tiia otti taas kerran suurimman osan tämän postauksen kuvista, joten jos haluat seurata häntä Instagramissa, löydät hänet nimimerkillä @blackpluswhiteisgrey .

Blogia voi seurata näiden linkkien takaa Facebookissa, Instagramissa ja nykyään myös YouTubessa, jonne olen alkanut tekemään videoita.

Kanpai, Tokio!

You Might Also Like

6 Comments

  • Reply Ry 12.7.2018 at 09:14

    Huomasitko, että Japanissa ja E-Korea on wc peilit lämpimät niin eivät mene huurteeseen.

    Japani, jätät tippiä on paha loukkaus, kuin eivät osaisi työtään.

    • Reply Jerry / Pako Arjesta 12.7.2018 at 13:13

      Kiitos kommentistasi!

      Itse asiassa en ole koskaan ajatellut tuota peiliasiaa, mutta voit hyvinkin olla oikeassa. Nyt kun mietin sitä, en muista kertaakaan nähneeni huurustuneita peilejä vessoissa. Nerokasta :).

      Japanissa ei tosiaan saa jättää tippiä kuin harvoissa tilanteissa (esimerkiksi taksikuskille), mutta lahjat, kuten pienet tuliaiset omasta kotimaasta, ovat sitäkin arvostetumpia. Viemmekin aina hotelleihin jotain pientä mukanamme.

  • Reply Viiden tähden illallisia - Ritz-Carlton Tokyo 19.8.2018 at 21:21

    […] Kirjoitin aiemmassa blogipostauksessani Ritz-Carlton, Tokyon huoneista, palvelusta ja Club Loungesta, mutta koska kyseinen hotelli oli niin täynnä yksityiskohtia, joista haluan kertoa, minun oli pakko omistaa erillinen postaus hotellin ruoalle ja yleisalueille. Kuten edellinen postaus, myös tämä on tehty yhteistyössä Ritz-Carlton, Tokyon kanssa. […]

  • Reply Nora 23.10.2018 at 14:18

    Aivan ihana! Me oltiin kesällä Japanissa ja tutustuttiin moneen upeaan hotelliin reissumme aikana. Tämä jäi eksplooraamatta, mutta pitää laittaa to see -listalle. Noi näkymät on upeat ja huonekin näyttää erittäin tilavalta ja viihtyisältä!

    • Reply Jerry / Pako Arjesta 23.10.2018 at 14:31

      Tosi kiva kuulla, että tykkäsit :)! Japani on jo itsessään ihan huippu maa, mutta siellä on lisäksi upeita hotelleja valtava määrä, joten testattavaa riittää pitkäksi aikaa. Suosittelen erittäin lämpimästi täällä vierailua, koska ainakin Club-tason asiakkaana hotellikokemus oli parhaimpia tähän mennessä. En ole ihan varma, muistanko oikein, mutta käsittääkseni Tokion Ritzissä on Japanin suurimmat ”perushuoneet”, eli tuolta ei löydy yhtäkään pientä huonetta. Tilaa siis riittää ja kaikki on todella laadukasta. Oletko kirjoittanut blogiisi noista teidän hotellivierailuista? Lukisin mielelläni vinkkejä :). Kiitos kommentistasi!

  • Reply Hotellin valinta ja muut vinkit Tokioon - Pako Arjesta 4.6.2019 at 18:39

    […] ei ole Park Hyattin lisäksi yhtään luksushotellia. Luksuspuolelta meillä on kokemusta vain Ritz-Carlton, Tokyosta, jota suosittelen tietysti erittäin mielelläni, sillä kyseessä on paras hotellikokemus, jonka […]

  • Vastaa käyttäjälle Nora Cancel Reply