Ajatuksia Kaupungin esittely Kokemuksia Pako Arjesta

Pilvenpiirtäjien Shinjuku – Tokio osa 1

25.2.2014
Shinjukun pilvenpiirtäjiä

Shinjukun pilvenpiirtäjiä

Ensiksi hieman taustatietoja:

Tokio on väkiluvultaan maailman suurin kaupunki eikä sen pinta-alakaan ole siitä pienimmästä päästä. Tästä syystä jaottelen Tokion tarinani kaupunginosien mukaan. Tarkkaan ottaen Tokio muodostuu 23 ”erillisalueesta”, mutta kaupunginosa on helpompi ymmärtää :). Shinjuku on yksi suurimmista ja tunnetuimista Tokion alueista. Shinjukun asukasluku on vaivaiset 324 000 (2014), joista 232 000 on iältään 15-64 vuotta. Nämä luvut eivät kuitenkaan ole mitään verrattuna tähän: 3,64 miljoonaa. Tuo kertoo Shinjukun juna-aseman keskimääräisen matkustajamäärän… päivässä! Kaiken lisäksi tämä luku on vuodelta 2007, joten uskon määrän vain kasvaneen. Olen aina pitänyt haasteista, joten päätin, että tämä on sopiva paikka opetella ensimmäistä kertaa elämässäni käyttämään juna-/metrojärjestelmää. Fiksu veto. Tähän mennessä olen vain kulkenut muiden mukana, jos joskus harvoin olen ollut Pariisin metrossa tai kulkenut Helsingin lähijunilla yms.

Shinjukun juna-aseman länsipuolella otettu kuva

Shinjukun juna-aseman länsipuolella otettu kuva

Kaupungin valtavan koon vuoksi oli tärkeää valita hotelli oikealta alueelta. Yritin valita Shinjukun ja Shibuyan väliltä, mutta lopulta vaaka kallistui Shinjukun puoleen, kun löysin erinomaisen hotellitarjouksen Hiltonilta (hotellista lisää omassa postauksessaan). Shinjuku on pääasiassa liike-elämän keskus, mutta alue tarjoaa turistille laajat shoppailumahdollisuudet ja valtavasti ravintoloita. Varsinaisia nähtävyyksiä ei ole kamalasti, mutta ne ovat melko harvassa koko kaupungissa. Baarielämäkin on hyvin edustettuna, mutta suosittelen välttämään Kabukichon aluetta, joka on Shinjukun aseman itäpuolella. Shinjukun hyvä puoli on se, että ihmisiä on valtavasti (niin kuin kaikkialla Tokiossa), muttei kuitenkaan liikaa, kuten Shibuyassa. Kaikki on järjestäytynyttä eikä väenpaljous kertaakaan alkanut ahdistaa. Shinjuku ei myöskään ole yhtä täynnä turisteja kuin Shibuya ja esimerkiksi Roppongi.

Suureen kaupunkiin mahtuu myös pieniä kujia

Suureen kaupunkiin mahtuu myös pieniä kujia

Hoidetaan inhottavin ensiksi pois alta. Suosittelen välttelemään mainitsemaani Kabukichon aluetta varsinkin iltaisin. Kabukicho on tunnettu punaisten lyhtyjen ja ”hierontapaikkojen” alue, jossa myös sijaitsee monta baaria. Alue on pääasiassa Japanin mafian eli Yakuzan hallinnassa, joka kertoo itsessään melko paljon. Erehdyimme parina iltana kävelemään alueelle ja saimme katua sitä välittömästi. Tummaihoiset (enimmäkseen amerikkalaiset) sisäänheittäjät tulivat aivan liian lähelle ja tarjosivat kaikenlaisia seksipalveluita ja fantasioiden toteuttamista aasialaisten naisten toimesta. Kiitos ei. Vihaan kaikkein eniten juuri sisäänheittäjiä, jotka parveilevat turistialueilla. Et menetä mitään, jos jätät tämän paikan väliin, mutta jos ehdottomasti haluat nähdä Kabukichon, käy siellä päiväsaikaan.

Shinjukun rakennukset ovat täynnä mainoskylttejä

Shinjukun rakennukset ovat täynnä mainoskylttejä

Aivan ensimmäiseksi uuteen kaupunkiin saapuessani haluan kartoittaa aluetta. Tämä onnistuu yleensä parhaiten menemällä esimerkiksi näköalatorniin. Shinjuku on täynnä pilvenpiirtäjiä, mutta paras paikka turistille on Metropolitan Government Building, jonka ilmaisilta näköalatasanteilta avautuu upea näkymä Shinjukuun ja Tokioon. Täältä löytyy myös turisti-info, josta kannattaa hakea Tokion ilmainen opaslehtinen. Tällä opaslehtisellä saa alennuksia monista paikoista, kuten museoista ja eläintarhasta. Lehtinen sisältää myös erinomaisia karttoja, tietoja junista ja metroista, ja matkailuvinkkejä. Käytin omaani niin paljon, että matkan puolivälissä kannet pääsivät irtoamaan :P.

Näköalatasanteelle mennessämme pääsimme ensimmäistä kertaa kokemaan tokiolaisten hissikäyttäytymistä. Menimme jonossa näköalatasanteelle vievän hissin ovien eteen. Hissillä oli oma hissityöntekijänsä, joka kutsui hissin alas, kävi painamassa oikeaa kerrosnappia, piti ovia auki ja jäi hissin ulkopuolelle kumartaen syvään kunnes ovet sulkeutuivat. Sama toistui yläkerrassa. Enpä muista saaneeni samanlaista kohtelua muualla. Tämä ei kuitenkaan ollut poikkeustapaus Tokiossa. Yllätyimme käydessämme suuressa Kinokuniya-kirjakaupassa Shinjukussa, jonka pikkuriikkisessä hississä oli oma hissityttö, joka paineli kerrosnappuloita päivät pitkät. Hienoa asiakaspalvelua, mutta onko tällainen oikeasti tarpeellista kirjakaupassa? Hassuahan se silti oli :).

Cocoon-rakennus Metropolitan Government Buildingista nähtynä

Cocoon-rakennus Metropolitan Government Buildingista nähtynä

Jättimäinen Yoyogi-puisto Government Buildingista nähtynä

Jättimäinen Yoyogi-puisto Government Buildingista nähtynä

Shinjukun juna-aseman alue on täynnä suuria tavarataloja, kuten Takashimaya Times Square, Keio ja Odakyu. Näissä kaikissa asiakaspalvelu oli aivan mielettömän upeaa. Jokainen työntekijä hymyili ja kumarsi, kun heidän ohitseen käveli käytävillä. Tuotteiden pakkaaminen kasseihin, rahan ojentaminen ja asiakkaan hyvästely tehdään tarkan kaavan mukaisesti ja erittäin kunnioittavasti. Suomi voisi ottaa hieman mallia tästä. Tavaratalot ovat usein melko kalliita paikkoja shoppailla, joten en itse ostellut niistä mitään, mutta innostuin kuitenkin yhdestä osastosta. Lähes jokainen tavaratalo on omistanut kellarikerroksen herkullisille leivoksille, suklaalle, alkoholille, bento-bokseille, sushille ja muille herkuille. Tuoksut olivat huumaavia. En voinut olla hymyilemättä koko kerroskierrokseni ajan, kun ihailin upeaa asiakaspalvelua, väentungosta ja upeita luomuksia. Yleensä näissä kerroksissa tarjoillaan myös kaikenlaisia maistiaisia suklaasta leivoksiin ja juustoista viineihin. Eräässä tavaratalossa pääsin maistelemaan erinomaisia paikallisia viinejä. Se oli hauska kokemus :).

Shinjukun valoloistetta

Shinjukun valoloistetta

Voisi luulla, että maailman suurin kaupunki olisi aina täynnä ihmistungosta ja melua. Totuus on kuitenkin se, että Tokio on täynnä rauhallisia pikkukatuja, jotka kulkevat käsi kädessä pääkatujen vierellä. Tällaiselle kadulle poikkeaminen tuo tullessaan täydellisen hiljaisuuden. Nämä kadut pudottavat kulkijansa aivan toiseen maailmaan, jossa muita ihmisiä ei ole olemassakaan. Pidän sellaisesta hiljaisuudesta, jossa kuiskauksetkin kuuluvat pitkän matkan päähän. Kävelimme juuri tällaisia katuja pitkin erityisesti Shinjukun keskustan ja sen eteläpuolella olevan Yoyogi-puiston välillä.

Pikkukatu Shinjukussa. Tämän kadun fiilis oli jotenkin taianomainen.

Pikkukatu Shinjukussa. Tämän kadun fiilis oli jotenkin taianomainen.

Betoniviidakon keskellä kasvaa aito viidakko :)

Betoniviidakon keskellä kasvaa aito viidakko 🙂

Shinjuku 10 - pikkukatu päivälläTokio on täynnä Don Quijote (DONKI) -liikkeen ketjuja. Nämä liikkeet ovat kuuluisia siitä, että niistä voi löytää aivan mitä tahansa. Kävimme yhdessä Shinjukun liikkeistä, jossa saimme kokea todella klaustrofobiset käytävät. Hyllyt olivat täynnä tavaraa lattiasta kattoon, ja vain yksi ihminen mahtui juuri ja juuri kulkemaan käytävällä osumatta mihinkään. Kaverini Onni ilmaisi hyvin, että kyseisessä liikkeessä ”moottorisahat ja kalapuikot ovat samalla hyllyllä”. Tuo ei ole laisinkaan liioiteltua. DONKista löytyy naamiaisasuja, ruokaa, juomaa, CD-soittimia, meikkejä, telkkareita, dildoja ja pörröisiä rintaliivejä.

Rintaliivit... check!

Pörröiset rintaliivit… check!

Ihmeelliset vesikaiuttimet... check!

Ihmeelliset vesikaiuttimet… check!

Suosittelen ehdottomasti käymään Don Quijoten liikkeessä ihan pelkän hauskan kokemuksen vuoksi. Löysin toisesta kaupunginosasta paljon selkeämmän DONKI-liikkeen, josta tuli ostettua mm. iPhoneen uusi ”kotinäppäin”, karkkia ja juotavaa. Näistä liikkeistä löytyy aivan varmasti ihan mielettömiä tuliaisia :P.

Tokio oli täynnä erikoista arkkitehtuuria

Tokio oli täynnä erikoista arkkitehtuuria

Useimmat matkaoppaat eivät kerro tätä, mutta kohtuuhintaisia, erinomaisia ravintoloita löytää yllättävistä paikoista. Nimittäin pilvenpiirtäjistä. Pilvenpiirtäjät näyttävät pelkiltä toimistorakennuksilta, mutta niiden sisältä löytyy kaikenlaista yllättävää. Ruokakauppoja, kirjakauppoja, kahviloita, pikaruokaloita ja korkeissa kerroksissa olevia baareja. Pilvenpiirtäjät ovat melkein omia pieniä kaupunkejaan. Hotellimme Executive Loungen erittäin mukava johtaja suositteli meille viereisen pilvenpiirtäjän 44. kerroksen izakaya-ravintolaa nimeltä Hokkaido. Saimme oman ikkunan vieressä olevan ”loossin”, josta avautui esteetön näkymä öisen Tokion ylle. Näimme jopa upean Tokyo Skytreen, jossa kävimme matkamme aikana. Kaiken lisäksi ruoka oli erinomaista. Paljonko tämä lysti maksoi? Tämän kaltainen ruokailu maksaisi Suomessa satoja euroja, mutta Japanissa… 4 000 jeniä (n. 28 euroa) kahdelta henkilöltä juomineen ja ruokineen. Tokio muka kallis?

Näkymä Hokkaido-ravintolasta. Pahoittelen huonoa kuvanlaatua.

Näkymä Hokkaido-ravintolasta. Pahoittelen huonoa kuvanlaatua.

Kuten jo aiemmin mainitsin, päätin opetella kuinka metrolla ja junalla kuljetaan kaupungin sisällä. Se näyttää mahdottomalta, kun katsoo Tokion lukuisia junalinjoja, mutta järjestelmä toimii moitteettomasti. Loppujen lopuksi oli todella yksinkertaista käyttää tätä kattavaa juna- ja metroverkostoa kunhan asiasta teki hieman helpompaa.

Näyttääkö helpolta?

Näyttääkö helpolta? (kuva otettu internetistä)

Tuossa yllä on yleinen kartta, jota turisti saattaa käyttää matkansa aikana. Olisiko kuitenkin helpompaa käyttää alla olevaa opastetta?

Juna- ja metrolinjoja

Juna- ja metrolinjoja

Kaikki kävi selvemmäksi heti, kun tajusimme käyttää tätä yksinkertaistettua tapaa löytää sopiva junalinja. Jokaisen vähänkin enemmän junia ja metroja käyttävän kannattaa ostaa itselleen Suica-kortti. Uudelleenladattava Suica-kortti maksaa 2 000 jeniä ja sisältää 500 jenin pantin. Tällä kortilla on erittäin helppo liikkua porteista sisään ja ulos. Näin ei tarvitse selvittää kuinka paljon lippu maksaa ja minne asemalle haluaa mennä. Kortti laskee itsestään kuinka pitkän matkan olet kulkenut ja vähentää sopivan summan. Kortin lataaminen on helppoa englanninkielisten koneiden avulla, joita löytyy kaikilta asemilta. En raaskinut palauttaa korttia poistuessani maasta, joten se odottaa laatikossani seuraavaa matkaa :).

My trusty little pinguin Suica

My trusty little pinguin Suica

Shinjukun juna-aseman ihmismassaa. Tämä oli vielä pieni määrä.

Shinjukun juna-aseman ihmismassaa. Tämä oli vielä pieni määrä.

Shinjuku on upea osa Tokiota, joka soveltuu erinomaiseksi tukikohdaksi matkan ajaksi. Olen kertonut paljon, mutta jättänyt sitäkin enemmän kertomatta, joten kysy ihmeessä, jos haluat tietää jotain lisää. Neuvon mielelläni kaikkia Japaniin lähtijöitä :).

Tähän loppuun vielä kuvapommitus.

Metropolitan Government Building päivällä

Metropolitan Government Building päivällä

Metropolitan Government Building illalla

Metropolitan Government Building illalla

Tuntuu, että pilvenpiirtäjien sisälläkin on pilvenpiirtäjiä

Tuntuu, että pilvenpiirtäjien sisälläkin on pilvenpiirtäjiä

Tämä jättimäinen mekaaninen kello heilui suurieleisesti pilvenpiirtäjän sisällä

Tämä jättimäinen mekaaninen kello heilui suurieleisesti pilvenpiirtäjän sisällä

Shinjukusta löytyy myös "Lost in Translation"-elokuvasta tuttu Park Hyatt -hotelli

Shinjukusta löytyy myös ”Lost in Translation”-elokuvasta tuttu Park Hyatt -hotelli

Shinjuku Park Hyatt 2Kiitos, jos jaksoit lukea blogin loppuun asti, vaikka tässä onkin paljon sulateltavaa :). Tulen käyttämään kaikissa Tokiossa kertovissa postauksissani myös avovaimoni Tiian (Black + White = Grey) ottamia kuvia, joten suuri kiitos kuuluu myös hänelle :). Seuraava jättipostaus tulee käsittelemään Yoyogi-puistoa, Shibuyaa ja Harajukua. Pysy siis kuulolla. Sillä välin voit kommentoida ja laittaa kysymyksiä :).

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

You Might Also Like

4 Comments

  • Reply Veera Bianca 26.2.2014 at 22:08

    Olipa mielenkiintoinen postaus! Näitä on kiva lukea kun oma Tokion matka siintää edessä päin! 🙂

    • Reply Jerry / Pako Arjesta 27.2.2014 at 08:46

      Kiitos :)! Tokiosta kertovia postauksia ehtii tulla vielä aika monta ennen matkaasi, joten kannattaa käydä välillä vilkaisemassa ;).
      On jo tietenkin tullut selväksi, mutta Tokio on aivan mielettömän upea kaupunki. Siitä ei voi saada tarpeekseen.
      Vaikka olenkin käynyt siellä vasta yhden kerran, autan mielelläni, jos haluat kysyä jotain tai tarvitset neuvoja.

      • Reply Patrik Kindstedt 14.3.2015 at 12:28

        Hauska lukea muidenkin ajatuksia Tokyosta. Olemme aikalailla samalla aaltopituudella siitä että Tokyoon voi luultavasti matkustaa loputtomasti koska se tuntuu joka kerta uudelta mutta samalla tutulta. Olen nyt parin viikon kuluttua menossa Tokyoon kolmatta kertaa ja innostuin tuosta Hokkaido izakayasta minkä mainitsit. Olisin vain kysynyt vinkkiä miten löytäisin tämän Izakayan? Mainitsit että se oli hotellin viereisessä pilvenpiirtäjässä? Jos sinulla on muita omia vinkkejä missä kannattaa käydä niin kerro ihmeessä. Jaan oikein mielelläni myös jakaa vähän omia vinkkejäni sinulle seuraavaa matkaasi varten jos haluat. 🙂 Ainakin Shinjukussa tiedän pari hyvää sivukuja-baaria ja izakayaa mihin tutustuin kun ystävystyin parin paikallisen kanssa..

        • Reply Jerry / Pako Arjesta 14.3.2015 at 19:45

          Hei Patrik! Hieno juttu, että näistä Tokio-postauksistani on jotain hyötyä :).

          Autan tietysti tämän asian kanssa! Hokkaido-izakayan TripAdvisor sivut ovat tässä (toivottavasti katsoin nyt oikean):

          http://www.tripadvisor.fi/Restaurant_Review-g1066457-d1677940-Reviews-Hokkaido_Shinjyuku_Islandtower_branch-Shinjuku_Tokyo_Tokyo_Prefecture_Kanto.html

          Eli se on Shinjuku I Land Towerissa (Tokyo Hiltonin vieressä): http://en.wikipedia.org/wiki/Shinjuku_I-Land_Tower

          Taitaa olla 44. kerros :). Ruoat olivat viime kerralla (marraskuussa) hieman muuttuneet, mutta edelleenkin valikoima on melko laaja ja laadukas. Tietysti tämähän on todella suhteellista siihen, mihin on tottunut. Jos olet yksin tai kahdestaan, suosittelen pyytämään ikkunapöytää (tiskin kaltainen), jos haluatte hyvän näköalan.

          Nyt on tietysti mahdotonta tietää, mitä kaikkea olet ehtinyt nähdä ja kokea Tokiossa, mutta heitän tähän sellaiset yleiset vinkkini oikein mielellään (ja voit kysyä tarkemmin, jos haluat jotain tietynlaista):

          – Odaiba, shoppailua varten
          – Shibuyan risteys tietysti. Hachikon patsas löytyy myös alueelta kuin myös Love Hotel Hill.
          – Harajuku ehdottomasti ja erityisesti Takeshita-doori kävelykatu. Harajukun vierailulla kävisin suosikkikaupassani B-Side Labelissa, jossa myydään periaatteessa ainoastaan pinssejä ja tarroja ( http://harajuku.press.jpn.com.e.kc.hp.transer.com/spot/detail/000711.html )
          – Shinjukussa kannattaa käydä Tokyo Metropolitan Buildingissa ilmaisessa näköalatornissa (torneja on kaksi, joissa molemmissa on erilaiset näköalat ja yleensä toinen ei ole yhtä ruuhkainen… tämän huomaa hissien jonoista nopeasti)
          – Tokyo Skytree on upea ilmestys, jossa kannattaa käydä, mutta siihen pitää ehdottomasti varata joitain tunteja aikaa
          – Shinjuku Gyoen -puisto on todella kaunis. Tämän lisäksi kannattaa käydä Yoyogi-puistossa myös siellä maksullisella alueella, joka on keskellä puistoa sen suuren pyhättöalueen eteläpuolella. Maksu on pieni, mutta todellakin sen arvoinen.

          Tuossa on nyt ainakin aluksi jotain. Toivottavasti noista on hyötyä ja toivotaan, että ainakin jokin oli uusi tieto :). Kysy ihmeessä lisää, jos kiinnostaa, koska vastaan erittäin mielelläni.

          On upeaa, että pääset taas Tokioon! Hyvällä tuurilla näet sakura-kukat täydessä loistossaan :D.
          Kuulisin tietysti oikein mielelläni vastapainoksi sinun vinkkejäsi (mitä tahansa sellaisia), koska noin valtavasta kaupungista ei ole koskaan liikaa tietoja. Erityisesti tuo Shinjukun alue kiinnostaa tietysti!

    Leave a Reply