Lähiluksusta Seinäjoella: Hotelli Almasta sviitti poreammeella

*Yöpymisen ja aamiaiset tarjosi Hotelli Alma*

Me löydettiin helmi. Kerkesin jo edellisessä postauksessa manata miten hankalaa on Suomesta löytää majoituskohteiden piilotettuja helmiä. Tässä on nyt esittelyssä juuri sellainen. Mulla oli tiedossa juhannusviikoksi lähtö Sodankylään ja sopivasti samalle reissulle saatiin sovittua matkan varrelle melkoisen makia yhteistyö!

Hotelli Alma sijaitsee Seinäjoella ihan rautatieasemalla, käytännössä ykköslaiturilla. En ollut paikasta ennen intensiivistä kesälomakohteiden googlettelua kuullutkaan, mutta nyt haluan jakaa ilosanomaa. Tästä todellakin kannattaa kuulla! Päädyin löytämään Alman pelkästään googlettamalla maagisen yhdistelmän:

”sviitti poreammeella Suomesta”

Kerrankin googlettelu tuotti toivottuja tuloksia.

Me oltiin ihan myytyjä. Arvattiin toki, että sviitti on hieno, mutta että NÄIN hieno. Sitä ollaan ennenkin käyty aika melkoisissa hotelleissa ja huoneissa, mutta en ollut kyllä arvannut pääseväni tällaiseen sviittiin Seinäjoella.

SEINÄJOELLA.

Alman uusi, vasta tämän vuoden alussa avattu torni kätkee huipulleen kaksi upeaa sviittiä. Sviittejä löytyy hotellista myös toisesta tornista ja hotellin päärakennuksesta. Meitä kiinnosti nimenomaan se poreammeen tarjoama luksus.

Sviitti nimeltä Kristiinankaupunki, numero 711

Merellinen tunnelma otti vastaan heti ovella. Vastaanoton Ulla kertoi yrittäjäpariskunnan olevan kotoisin Kristiinankaupungista, joten siksi toinen hienoimmista sviiteistä on saanut oikeutuksen kantaa kaupungin nimeä. Olihan se pieteetillä ja rakkaudella sisustettu. Lasitetulla parvekkeella oli kaukoputki poikineen, veneen keulaa jäljittelevä elementti, ja olohuoneen kaapissa oli jopa piilossa ruori! Meriaiheisia yksityiskohtia oli ripoteltu hyvällä maulla ympäri tilaa. Sviitti oli kaunis ja valoisa. Melkein kuin olisi ollut laivassa!

Jos Kristiinankaupungissa on meri, se Seinäjoelta puuttuu. Maisemista meillä ei kuitenkaan ollut puutetta. Näkymiä oli kahteen suuntaan isoista ikkunoista. Makkarista näkyi keskustaan ja ratapihalle, parvekkeelta keskustaan ja asuinalueelle.

Huoneen helmi oli ehdottomasti ihastuttava makuuhuone. Aurinko osui kauniisti sisälle ja sänky oli tosi kutsuva. Illalla huoneilma oli mukavan viileää ja me nukahdettiin aivan samantien kun päät osui tyynyyn. Valaistuksella olisi voinut myös pelata tunnelmaa, mutta juhannusta edeltävällä viikolla oli valoisaa tosi myöhään, joten emme tarvinneet valaistusta.

Jos makkari olikin se sviitin helmi, kylppäri on kruununjalokivi. Tai ”kylppäri” on ehkä vähättelyä tilalle jossa on sauna, kahden hengen poreamme ja kaksi suihkua. Ehkä minispa olisi osuvampi!

Kyllä meillä oli juhlallinen hetki täyttää sitä ammetta. Lasinen ”ikkuna” toi ammeeseen hauskan uima-allasmaisen ulottuvuuden ja tarjosi mahdollisuuden ottaa hienoja kuvia. Mehän otettiin.

Meillä oli hymyt herkässä kun sinne ammeeseen sitten päästiin ja älynäytöltä saatiin hauskat poreet pyörimään. Oli ihan semmonen fiilis, kuin olis lomalla jossakin aivan muualla kuin Suomessa. Ammeesta oli näköalaikkuna partsin kautta ulos. Keli oli hieno ja me lojuttiin ammeessa vaikka kuinka kauan. Vesi pysyi sopivana kokoajan ja testattiin näytön kautta valaistuksia, erilaisia poreita ja radiota. Saunaa ei edes arvattu kokeilla kun oli ollut niin kuuma päivä. Ammeessa oli meille tarpeeksi sitä paljon kaivattua luksusta, joten sinne oli aivan oikea vaihtoehto jäädä. Se oli just sopiva kahdelle hengelle. Molemmissa päissä oli myös niskatuki, eikä tavallisessa ammeessa olevaa ongelmaa hanan osumisesta toisen niskaan ollut lainkaan.

Voisin hyvinkin kuvitella tämän sviitin täyttävän vaativammankin matkailijan tarpeet!

Havahduttiin vasta yhdentoista kieppeillä hämärtymiseen ja pukeuduttiin äkkiä kylpytakkeihin. Ulos auringonlaskua kattomaan, ja joko me korkataan se skumppa?!

Meidän partsilta oli esteetön näkymä auringonlaskuun.

Oli kyllä aivan naurettavan täydellistä.

Aamiainen tarjoiltiin päärakennuksen hurmaavassa salissa. Tuli aivan mieleen Tampereen Grand Hotel Tammer, mutta tämä oli jollain omalaatuisella tavallaan vielä viehättävämpi. Buffetista on toistaiseksi luovuttu, joten kaikki paitsi kahvit, teet ja mehut tarjoiltiin pöytiin. Saimme tilata listalta.

Vaihtoehdot olivat lihapainotteisia: pekonia, kananmunia, munakokkelia, ja nakkeja, mutta onneksi myös puuroa marjoilla. Sain puuroni myös pyynnöstä gluteenittomana. Tilatun lämpimän ruuan lisäksi pöytään tuotiin leipälautanen, jossa oli lisäksi levitteitä, juustoa, leikkelettä, hedelmiä, jugurttia ja kasviksia. Tiedustelin erikseen kasvisvaihtoehdoista ja vegaanivaihtoehdoista, ja niitä pyritään aina toteuttamaan, kunhan erikoisruokavalioista ilmoitetaan etukäteen varauksen yhteydessä. Tämä siis tiedoksi jo toisella sormella varausta tekeville erikoisruokavalioisille : )

Sonja ilmoitti munakokkelin olevan priimaa. Maistoin, ja vakuutan väitteen todeksi. Muutenkin ruoka oli tosi hyvää. On aina erityisen kivaa syödä vartavasten itselle valmistettua aamiaista, kuin lapata buffetista monta lautasellista. Minusta, aamiaisbuffetmonsterista, on tullut myös ala carte-aamiaisten ystävä. Ihan jo kohtuullisuuden, mutta myös ekologisuuden vuoksi. 

Pakko mainita kaiken päälle pihalla olevasta maan kuulusta Alman jäätelökiskasta. Minun oli pakko päästä sitäkin testaamaan. Respassa Ulla kertoi jonon monesti kiemurtelevan pitkälle, koska kiskalle tullaan kauempaakin valtavien jätskipallojen perässä. Ei ollut liioittelua. Jonoa oli, ja ne jätskipallot oli  v a l t a v i a.

Supertiikeri-geisha, huh huh. Siitä olisi riittänyt neljälle! Mutta ainakin riitti sokerienergiaa pitkälle.

Koska kuitenkin joku kysyy, että eikö muka mitään negatiivista sanottavaa koko paikasta ole, niin vastataan tähänkin siis heti: Ei negoja. Yhden kehittämisehdotuksen voin jättää, ja se olisi sellainen perus huonekansio. Niistä on varmasti monissa kohteissa luovuttu, koska kaikki löytyy netistä. Itse olisin kaivannut mm. jotain ohjeita huoneen älynäytöille ja ehkä hotellin ravintolan alacarte-listaa. Tämä olisi kuitenkin pientä, eikä ainakaan meillä vaikuttanut viihtyvyyteen miinustavasti. Ehkä sellainen kansiokin on jo olemassa.

On se kyllä jännä, että tällainenkin paikka on, enkä mie tiennyt mitään! Seinäjoki on kuitenkin suhteellisen naapurissa Tampereelta katsottuna (lappilaisen näkökulmasta), joten voidaan aivan hyvin sanoa nauttineemme lähiluksuksesta. Koska sitä se oli. En muista koska olisin saanut niin paljon ihastuneita reaktioita ja kyselyitä instastoryssa kuin tämän yöpymisen aikana. Näköjään poreammeet ja sviitit kiinnostaa muitakin! Ja tännehän on helppo tulla. Junalla Helsingistäkin vaikka vain näitä sviittejä varten. Junasta noustessa ei tarvitse montaa askelta kävellä respaan ja kaupungin keskustakin on heti tien toisella puolella.

Almasta löytää historiaa ja modernia varmasti ihan kaikenlaiseen makuun. Päärakennus on hauska keltainen rakennus, jossa on huoneiden lisäksi ravintolasali. Erikoisimmat junior sviitit sijaitsevat 1920-luvulla rakennetussa höyryvetureiden vesitornissa, ja kaikista uusimmat huoneet Kristiinankaupunki sviitti mukaan lukien vasta alkuvuodesta 2020 valmistuneessa tornissa. Huoneet ovat yksilöllisiä, sisustettu modernisti mutta historiaa mukaillen ja tyylikkäästi!

Meillä oli niiiin kivaa.

Suuret kiitokset Hotelli Almalle hyvästä palvelusta, ihanista poreista, ja koko elämyksestä!

Me tullaan kyllä takaisin. Varmasti.

>Tästä tutustumaan sviitteihin<

Seuraa blogia facebookissa, bloglovinissa ja instagramissa!