Suomen suurin matkablogiyhteisö
Yleinen

Islantilainen neuloosi

maanantai, helmikuu 17, 2020

En muista aikaa, jolloin olisin osannut paremmin rentoutua tekemällä jotain. Ainakaan jotain muuta tekemällä kuin lukemalla tai ulkoilemalla.

Syksyllä sain kiukun puuskan. Kesken jäänyt islantilainen villapaita – lopapeysa – oli odottanut viimeistelyä puolitoista vuotta. Se oli selvinnyt kahdesta muutosta luonnoksena, mutta sen keskeneräisyys raivostutti minua. Olin jättänyt sen tekemättä, koska aavistelin ettei minulla ole siihen tarpeeksi lankaa. Päätin tehdä niin pitkälle kuin lankaa riittää ja sitten tilata lisää. Sain paidan valmiiksi ja tärkeintä kontrastiväriä jäi jäljelle puolitoista metriä. Äiti sai siitä joululahjan ja mie taas kipinän tehdä.

Ystäväni halusi itselleen lopapeysan ja mie lupasin tehdä. Tilasin langat ja tekaisin paidan kuukaudessa.

Myöhemmin hän tahtoi paidan myös lapselleen. Aloitin homman junamatkalla Rovaniemeltä Tampereelle. En tiedä onko matka mennyt ikinä niin nopeasti. Paita valmistui kahdessa viikossa.

Ylpistyin ja ilmoitin instastoryssa ottavani vastaan tilauksia. Niitä tuli!

Seuraava paita syntyi kahdeksassa päivässä. KAHDEKSASSA!! Mulla meni ekaan paitaan vissiin kaheksan kuukautta!

On tämä hullua. Tuntuu ettei malta lopettaa. Vauhti on kiihtynyt ja mieli automatisoitunut. Mie vain neulon ja rakastan sitä. Töiden jälkeen parasta rentoutumista on istua sohvalle ja alkaa nakuttaa. Pari jaksoa The Crownia, You’ta tai pelkkää Netflix-takkaa ja siinä saa valmiiksi jo yhden M-kokoisen paidan hihan tai vaaksan verran suoraa neuletta. Langat muutamaan tilauspaitaan odottaa vielä boksissa aloittamista, eikä mulla ole mikään kiire. Kaikki neulonta-aiheiset storyt ja instakuvat on saaneet tosi kivan vastaanoton ja oon ihan häkeltynyt.

Tätä voisi vain jatkaa ja jatkaa. Parempaa mindfullnessia ei ole. Mie tein itelleni ”sivutoimipisteen” Sonjan taiteilija-ateljeen ikkunalaudalle Pyynikin Trikoolle, että voidaan työskennellä yhdessä. En usko että Trikoon ateljeetiloissa on aikaisemmin neulottu kovinkaan paljon lopapeysoja 😀 

Siellä se mieki väkerrän. On niin huippua innostua jostain ja pystyä antautumaan tekemiselle.

Niinkin erinomaisia ajatuksia on käynyt mielessä, että kehitteliskö muutaman oman kuviomallin ja laittaisko sitä firman pystyyn. Saapa nähä. En piä tänä päivänä ees mahottomana!

Seuraa blogia facebookissa, bloglovinissa ja instagramissa!

 

You Might Also Like

6 Comments

  • Reply Suvi tiistai, helmikuu 18, 2020 at 16:20

    Kerrassaan ihastuttavia paitoja ja kauniita väriyhdistelmiä! Neulovana ihmisenä varovaisesti tiedustelen, mikä mahtaa olla tuon punaisen langan värisävy? 🙂

    • Reply Maarit Johanna keskiviikko, helmikuu 19, 2020 at 18:06

      Kiitos Suvi! 😍 Mieki tykkään kamalasti tästä punaisesta. Taisi olla iltaruskon punainen ja muistaakseni álafosslopin värikoodi oli 1238.

      • Reply Suvi maanantai, helmikuu 24, 2020 at 22:56

        Kiitos paljon vastauksesta! Voisin alkaa itsekin suunnitella lopapeysan neulontaa, osittain punaisena tietenkin. 🙂

        • Reply Maarit Johanna torstai, helmikuu 27, 2020 at 08:15

          Suosittelen 🙂 Tästä paidasta tuli oikein kivan värinen!

  • Reply Veera keskiviikko, helmikuu 19, 2020 at 12:23

    Ihana, että sun inspiraatio on palannut, koska neulominen on kuitenkin tosi kiva ja rentouttava harrastus! En ole itse vieläkään päässyt itse villapaitatasolle, kun sukat kuitenkin valmistuu sen verran nopeammin, mutta toisten töitä on aina kiva katsoa.

    • Reply Maarit Johanna keskiviikko, helmikuu 19, 2020 at 18:09

      Kiitos Veera! 😀 Minusta villasukat on hankalampia kun nämä paidat. Tuskailen edelleen silloin tällöin kantapäiden kanssa ja sisuunnun muutaman parin verran. Sen jälkeen palaan taas paitoihin kun ne on niin ”helppoja” 😄

    Leave a Reply