Yleinen

Treffit Meripaviljongissa

maanantai, toukokuu 6, 2019

”Juntit lähtee kala- ja äyriäisravintolaan syömään poroa.”

Voitin Tasty Travelissimo-blogin synttäriarvonnasta viime vuonna lahjakortin Ravintola Meripaviljonkiin. Siitä saakka mietittiin sitä parasta hetkeä lähteä Helsinkiin herkuttelemaan. Oikea heti tuli, kun lähdimme viettämään pitkästä aikaa taideterapeuttista viikonloppua. Siihen sai luvan kuulua illan hämärtyminen Meripaviljongin lasiseinien sisäpuolella. Museoissa ja gallerioissa ravaamisen jälkeen Meripaviljonki oli just oikea tapa rauhoittua.

Pitkästä aikaa oli fiilis, että mehän ollaan treffeillä! Käydään verrattain useasti ulkona syömässä, mutta jo tutuksi tulleita Ikean lihapullia ja sushibuffetteja ei ”ihan” voi laskea treffikategoriaan. Eihän niissä saa pöytiin edes kynttilöitä!

Meripaviljonki sijaitsee Säästöpankinrannassa Hakaniemessä ja ”kelluu” merivedessä. Töölönlahden komiat talot kehystää maisemaa ja tietenkin joka puolelle näkyy vesi.

Meille oli katettu kahden hengen pikku pöytä ihan ikkunan ääreen. Sonja oli ainakin maisemista ihan fiiliksissään. Näkymät vain paranivat kun ilta sinistyi.

Lahjakorttiin kuului pääruuat ja pullo talon viiniä. Etukäteen listoja tutkailleena oltiin molemmat jo päätetty ottaa poroa. Meripaviljonki on profiloitunut enemmän kala- ja äyriäisruokaan, joten mie aloin tietenkin heti empimään, kun sain listan käteen. Äyriäislistalta kuulemma sai myös ottaa pääruokansa, joten minun oli ihan pakko päästä maistamaan hummeria. Ei ihan joka päivä ole sellaista vaihtoehtoa listalla. Viiniksi oltiin jo valkattu valkoista, joten sekin tuli passaamaan.

Hummeri oli niin kuin mietoa, mutta suolaista lohen ja katkaravun välimuotoa. Herkkua! Kävi ilmi, ettei puolikkaassa hummerissa itseasiassa ole erityisen paljon syötävää. Onneksi lisukkeena ollut spagetti piti huolen ettei nälkä jäänyt. Olisin ehdottomasti voinut syödä kokonaisen. Yksin. 😄

Sonja otti poroa ja miekin maistoin. Annoksessa oli menty aika lailla riistan maku edellä. Liha oli mureaa ja hyvin kypsynyttä. Kastikkeessa oli ainakin listan mukaan tummaa suklaata, mutta siitä ei kyllä löytynyt häivähdystä edes hyvällä mielenkiinnolla.

Ainoa annos mistä maksoin, oli jälkkäri. Se suoraan sanottuna oli mitä täydellisin.

Laitoin suuhun ensin aivan hitusen kaikkea ja rupes naurattamaan miten järkyttävän hyvä kombo sieltä tuli. Olin juuri paria viikkoa aikaisemmin maistanut ruskistettua ja vatkattua voita, ja tässä sitä oli yhdistetty kekseliäästi jäätelön ja maitosuklaaganachen kanssa. Aivan järjettömän täydellistä. Tajusin vasta syötyäni, että niin, tarjoilija sanoi annosta tuodessaan tyrnisorbetin korvatun vaniljajäätelöllä. Toimi aivan todella hyvin.

Jälkkäri oli illan ihan ehdoton kruunu.

Voisin tulla uudelleen ihan vain jälkkärille ja viinille.

Meillä oli ihana ilta. Aika kului nopeasti ja ei ollut mikään kiire. Etukäteisjännitys pönöttävästä meiningistä haihtui heti ovesta sisälle astuessa. Huh, ei täältä pois käännytetä, vaikkei ole pukua päällä! Palvelu oli mukavan mutkatonta. Ei turhan koreilevaa, vaan pikemminkin suoraa, nopeaa ja ystävällistä. Pakko mainita, että vaikka oli lauantai-ilta ja paikalla oli useita seurueita, ruoka tuli todella nopeasti. Me oltais kyllä voitu odottaa kauemminkin! Vai saako niin edes sanoa.

Täällä lähti kyllä nälkä. Rentouduttiin piiitkän taidepäivän jälkeen silminnähden, koska illallisen jälkeen jaksettiin jopa vaihtaa ratikka-ajatus jalkapatikkaan takaisin hotellille.

Kyllä kelepas! Tämmösiä palkintoja ei haittais voittaa lisääkin 😀

Meripaviljongin palvelulle ja atmosfäärille iso suositus! Pöytävaraus kannattaa tehdä, mikäli mielii istumaan ikkunalle.

Seuraa blogia facebookissa, bloglovinissa ja instagramissa!

You Might Also Like

No Comments

Leave a Reply