Yleinen

Tästähän tuli keikkamatka!

sunnuntai, tammikuu 27, 2019

Terkkuja Lontoosta!

Mie oon vieläki innoissaan eilisestä ja haluan kertoa minun kokemuksen heti heti!

Paitsi että palataan ensin vähän taaksepäin.

Oli 13. lokakuuta 2018. Mie istuin junassa ja annoin pitkästä aikaa Spotifyn päättää mitä soitetaan. Vaivuin horrokseen vain herätäkseni sellaiseen musiikkionnellisuuteen, etten pitkään aikaan. Minulle suositellulla listalla oli islantilaisorkesteri Árstíđirin kappale Himinhvel. En ollut kyseisestä yhtyeestä koskaan kuullutkaan, mutta vaikutuin välittömästi – sekä Árstíđirista, että Spotifyn taidosta suositella mulle oikeanlaista musiikkia.

Ajattelin ettei pientä yhtyettä ole varmasti koskaan tilaisuutta nähdä livenä ilman Islantiin lähtemistä. Se ei tietenkään minua olisi varsinaisesti haitannut, mutta tilanne näytti vähän toivottomalta. Unohdin koko jutun. Ei mennyt kolmea viikkoakaan, kun Facessa tuli vastaan ilmoitus loppuunmyydystä keikasta Tampereella yhdessä Sólstafirin kanssa. WHAT! Alkoi armoton lippujen metsästys, ja keikkapäivän aattona onnisti. Juoksin hakemaan ja pääsin illalla Klubille.

Taisin olla koko yleisöstä se toinen, joka viittasi kysyttäessä kuka on koskaan heistä kuullutkaan. Mutta hyvän setin vetivät!

Parempaa oli vielä luvassa. Tyypit vetää nimittäin todella ahkerasti rundia Euroopassa ja mulla sattui älytön tuuri. Se ainoa kokonainen päivä Lontoossa sattui olemaan myös heidän Lontoon keikkapäivä. Ei jäänyt muuta vaihtoehtoa kuin tehdä pyhiinvaellus Hoxtonin sivukujille The Macbethiin.

Melkoinen autenttinen Lontoo-elämys koko paikka. Edellisen kerran ollaan Tarun kanssa oltu katsomassa Adelea Mercedes Benz Arenalla Berliinissä. Tänne tultiin melkein kuin jonkun paikallisen vähän erikoisesti sisustettuun olohuoneeseen. Baarista ei saanut edes siideriä ja käteisellä piti maksaa.

Mutta se keikka. Nivalis-albumin julkkarikiertueella soitettiin kaikki ne biisit joita mie rakastan ja joita kuuntelen junamatkoilla ja taidejuttuja värkätessä. Himinhvel ja Things you said oli USKOMATTOMIA.

Jousilla saa ihmeitä aikaan ja yhtyeen ydinkolmikon akustiset vedot oli myös niin kaunista kuultavaa. Tätä lissää.

Encorejakin tuli kaksi, kunhan ensin muistuttivat että niitä saa pyytää. ” Tiiättehän tyypit että miten encoret toimii? Taputatte vain, niin saatte lisää musiikkia?”

Viimeinen encore oli keskellä yleisöä jammailtu islantilainen lets party-biisi. Sen jälkeen meinas meillä kummallaki pettää jalat alta. Ei muuten, mutta 20 000 askelta yhtenä päivänä ja siihen päälle vielä pari tuntia keikkaseisoskelua. Olishan sitä toki voinu jäädä selvittämään osaanko ees mie lausua oikein islanniksi ”Friðþægingin” (hyvin todennäköisesti), odottamaan vuoroaan selfieen. Veikkaan, että tilaisuuksia ehkä jatkossakin tulee.

Oli huippua! Keikkamatkat on ihan parhaita. Oli ne sitten areenakeikkoja, klubikiertueita tai jotain siltä väliltä.

Palataan seuraavaksi taas muihin reissujuttuihin. Illalla suuntaamme Kanaalisaarille. En malta oottaa!

Seuraa blogia facebookissa, bloglovinissa ja instagramissa!

You Might Also Like

No Comments

Leave a Reply