Yleinen

Eckerö Line kuljetti Tallinnan joulutunnelmaan

perjantai, joulukuu 7, 2018

*kaupallisessa yhteistyössä Eckerö Line* Matkustimme Eckerö Linen kyydillä Tallinnaan ilmaiseksi. Laivamatkan yhteydessä ruoat ja hytti kuuluivat yhteistyöhön. Kaiken muun olen maksanut itse, mukaan lukien majoituksen Tallinnassa.

Joulutorit ovat vain yksi, mutta oikein hyvä syy käydä Tallinnassa joulukuussa.

Jos esim. tälle viikonlopulle on tekeminen vielä keksimättä, lähe Tallinnaan!

Koko marraskuun tuntui lähinnä oudolta ajatukselta, että pian on taas vuoden pimein aika ja joululaulut alkaa pian soimaan radiossa ja kauppakeskuksissa. Tänä vuonna läväytettiin joulumieli naamalle heti kuukauden ensimmäinen päivä. Matkustettiin Tallinnaan aamuyhteydellä ja nähtiin auringon nousevan kauniisti Suomenlahdelle. Tuli mieleen toivottaa tänä vuonna kaikille ”Aurinkoista joulua!” Absurdi ajatus lappilaisen näkökulmasta. Mutta aurinko nousi ja lauantai oli kaunis.

Me suunnattiin Vanhaan kaupunkiin vasta kun jouluvaloista sai kaiken irti. Minun joulutunnelma alkaa ja loppuu jouluvaloihin. En tiedä joulussa mitään parempaa kuin valot. No ehkä ruoka ja glögi, mutta valot tuo fiiliksen. Vanhan kaupungin porteilta alkaen oli tunnelmaa.

Päivä hämärtyi meidän ollessa glögillä Raatihuoneentorin liepeillä eräässä kellaribaarissa. Joululaulut soi joka kulmalla, ja mie olin ihan valmis sesongille! Me ollaan kotonakin jo kuunneltu spotifystä jouluisia pianomusiikkilistoja. Ah. Tunnelmointi jatkui ulkona, josta saa muunmuassa kaikkea mitä joulutorilta voi vain kuvitella.

Raatihuoneentori oli täynnä pikku kojuja.

Joulupalloja, koristeita ja kuuseen ripustettavia elementtejä.

Käsitöitä. Villasukkia, lapasia, karvahattuja, nahkahanskoja, nahkahattuja, pipoja, villapaitoja, ja muuta neulottua.

Kauden kuviomuoti oli hyvin selkeästi seuraavaa: poroja, muumeja, lumihiutaleita tai kissoja. Paljon kissoja!

Ruokaa! Pelmeneitä, makkaraa, herkkuja ja juustoja.

Joka kulmalta sai myös glögiä, tai kuumaa viiniä.

Torilla oli lava, jossa lupailtiin olevan iltaisin erilaisia esityksiä.

Olisimpa etukäteen tiennyt millaisia! Sain kirjaimellisesti kokea varhaisimmat lapsuusmuistoni uudestaan. Minun lapsuuden äänimaisemiin kuuluu venäläisen Nadezda Kadushevan ääni ja hänen kappaleensa sieltä ainakin parinkymmenen vuoden takaa. En tiedä miten edes kuvailisin niitä! Hilpeitä, melodisia venäläisiä kansanlaulujen tyyppisiä rallatuksia. Ihan erilaisia kuin vaikka suomalaiset iskelmät. Ei ole koskaan ollut kunnolla hajua mistä laulut kertovat, mutta ne saavat mulla jalan aina vipattamaan. Samanlainen äänimaisema siivitti lauantai-iltaa torilla. Välillä kävin katsomassa lavan läheisyydessä laulajia, mutta ääni kuului kyllä hyvin matkan päähänkin. Kun oltiin jo lähdössä ja Sonja kuvasi minua Raatihuoneen pylväikössä mulla loksahti leuka. Se minun lempparikappale esitettiin! Mie ja ympärillä pyörinyt venäläinen perhe sitä hoilattiin onnellisena yhteen ääneen.

Oli päivän, ja ehkä koko reissun hienoin hetki.

Kädet jäätyi, mutta mieli oli lämmin.

Me hengailtiin Tallinnassa yön yli, joten kerettiin ottaa ilo irti niistä muistakin hyvistä syistä tulla Tallinnaan.

Piipahdettiin kahdesti lempparikahvilassani Cafe Gustavissa Viru-keskuksen kolmannessa kerroksessa maistamassa mansikkabasilikasmoothieta (joka Sonjan mielestä näytti ihan lihakeitolta), ylettömän herkullisia konvehteja (jöulutryhvel ja mojitokonvehti!) ja kokeilemassa porkkana-gorgonzola-valkosuklaarisottoa, omg.

Sunnuntain missio oli katsastaa taidemuseo Kumu Kadriorgissa.

Sinne oli suunniteltu reissua jo viime vuoden Tallinnan matkasta lähtien, joten nyt oli aika. Perinteikkäästä ympäristöstään poikkeava hiukan Kiasmaa ja Tromssan Clarion Edgeä muistuttava avaruuslaiva kätki sisälleen viisi kerrosta taidetta, museokaupan ja hauskan kahvilan. Sonjan mielestä Kumu pääsee hänen listallaan top3 taidemuseoiden joukkoon. Olihan se kokemus! Nykytaiteen ystäville voi suositella. Tuolla saa helposti kulumaan puoli päivää, ja välillä voi käydä kahvilassa levähtämässä. Sonjan blogiteksti Kumusta löytyy: tästä.

M/S Finlandia kaikilla herkuilla

Alle kahdessa ja puolessa tunnissa pääsee meritunnelmaan ja Helsingistä Tallinnaan.

Me matkustimme Eckerö Linen M/S Finlandialla. Kyseessä on mulle jo monelta reissulta tuttu laiva, mutta koin sen nyt uudella tavalla. 

Finlandian lounge on tullut tutuksi aikaisemmilla reissuilla ja hyväksi havaittu, mutta tällä kertaa saimme hytin mennen tullen. Se tuli tilanteeseen nähden todella tarpeeseen. Me nimittäin käveltiin lauantaiaamuna kahdeksaksi Ruoholahdesta Länsiterminaaliin huonosti nukutun yön jälkeen ihan järkyttävän kylmässä viimassa. Oli ihana kaivautua hytissä aamiaisen jälkeen peiton alle vielä lyhyille aamupäiväunille. Takaisin tullessa laitettiin valot pois ja omat keijuvalot ikkunalle illallisen jälkeen. Kerkesi levähtää kunnolla ennen junamatkaa kotiin.

Ulkohyttien ikkunat on muuten aika perfect, jos haluaa hyviä instakuvia!

Mutta se ruoka.

Menomatkan aamiainen oli aivan verrannollinen keskitasoisen hotellin aamiaiseen ja söimme itsemme täyteen.

Mutta saisinko vain nyt pikkuisen ylistää sitä paluumatkan juhlabuffettia?

Me kasattiin eka pöytään jälkkärit,

sitten kylmästä pöydästä kaikki mahdollinen,

ja lopuksi lämpimät.

Kaikille kaikkea. Tarpeeksi, ja ehkä jopa vähän liikaa.

Juhlapöydässä oli joulun henkeä sesongin kunniaksi.

Lämpimältä puolelta löytyi kinkut, paistit ja laatikot, sekä aivan jumalaista lehtikaalipaistosta ja pähkinöitä.

Kaiken sai huuhtoa alas viinillä tai oluella. Meille maistui talon valkkari suoraan hanasta.

Huomasin ilokseni, että vegaaneille oli ihan oma valikoima!

Kaikki oli ihan t ä y d e l l i s t ä. Voisi ajatella, ettei laivabuffetit ole mitään mairittelevia esityksiä, mutta sellaisten aika on ohi. Laivoille voi tulla ihan syömään. Voin oikeastaan sanoa, että tämä ruoka oli koko reissun parasta antia.

Istahdettiin kaikkine herkkuinemme viimein alas.

Harrastettiin tietoista syömistä, koska siitä oltiin puhuttu jo menomatkalla aamiaisbuffetissa.

Keskityttiin makuihin haarukallinen kerrallaan.

Kattokaa nyt tätä överiyttä!

Kyseltiin toisiltamme lopuksi parhaat palat.

Sonjasta parasta oli käpykakku, sienisalaatti ja lanttulaatikko. Minusta hienointa oli sekoittaa lehtikaali, porkkanalaatikko sekä hasselpähkinät yhteen haarukalliseen ja maistaa kaikkea kerralla. En ole koskaan tajunnut ideaa, että syödään ensin perunat, sitten liha, ja lopuksi salaatti. Mitä enemmän makuja suussa yhtä aikaa, sen parempi! Islannissa opin syömään silliä, ja sitäkin oli montaa sorttia.

Tyrnipannacotta oli ihanaa, mutta jouluisista jälkiruuista voiton vie silti aina ohuiden piparkakkujen päälle kasattu sinihomejuusto viikunahillolla.

Siinä fiilistellessä oltiinkin kohta jo puolivälissä matkalla kohti Helsinkiä. Kun pakolliset santsit oli haettu, viinit juotu ja kahvit hörpitty, me vietettiin loppumatka hytin hiljaisuudessa ja nukuttiin.

Kiitos Eckerö Line, meillä oli ihana reissu!

Joulutoritunnelma löytyy Tallinnasta aina 5.1.2019 saakka Raatihuoneen torilta, mikäli fiilikseen haluaa päästä vaikka vielä joulun jälkeenkin.

(Juhlabuffet ennakkoon ostettuna maksaa 28 euroa per naama. Harkitse, koska en usko että petyt!)

*Puolet kuvista (eli ne parhaat) otti Sonja.

Seuraa blogia facebookissa, bloglovinissa ja instagramissa!

You Might Also Like

2 Comments

  • Reply Katja perjantai, joulukuu 7, 2018 at 18:17

    Joulutorit ja jouluvalot kyllä tuo joulun tunnelman tännekin! Tuo Tallinna on kyllä niin ihana helmi ja niin lähellä. Vaikka kaukanahan se täältä pohjolasta on.
    Itse kävin viime viikonloppuna ihastumassa joulun tunnelmaan Wienissä, mutta Tallinnassakin vois kyllä aivan hyvin vaikka ensi joulun alla pistäytyä.

    • Reply Maarit Johanna lauantai, joulukuu 8, 2018 at 08:35

      Wien kuulostaa myös ihanalta! Mulle Tallinna on onneksi jo Tampereelta melkein naapurissa :p ja niin ihanan helposti ja halavalla sinne pääsee. En ole taas hetkeen lentänyt, joten laivailu on ollut tervetullutta vaihtelua matkailuun. Kun ei tartte pelätä sitä lentämistä 😁

    Leave a Reply