Yleinen

Klaus K ”Sky Sweet” – sviittikokemus

maanantai, tammikuu 29, 2018

Kun Kämp Collection Hotels juhlistaa Suomi 100-juhlavuotta laittamalla myyntiin sata sviittiä sadan euron yöhintaan, en voi päivittämättä varaussivua oikealla hetkellä saadakseni haluamani. Laadukkaiden hotellien valikoimasta minua oli kiinnostanut pitkään Klaus K, sillä Sky Lofteja oli kehuttu jopa liiankin ylitsevuotavasti useiden niissä vierailleiden kaiffareideni toimesta. Halusin sieltä sviitin, eli Sky Suiten. Kämp olisi muuten kiinnostanut minua, mutta siellä olen jo käynyt. Mulla ei ollut tiedossa mitään erityistä matkaa Helsinkiin, mutta päättelin olevani pääkaupungissa vuoden vaihteessa joka tapauksessa. Uuden vuoden yöksi varaus ei ollut mahdollinen, mutta edeltävälle päivälle onnistuin nappaamaan tarjouksessa olleen sviitin.

Totta kai olin vastaanottamassa uutta vuotta Helsingissä!

Kerrankin jopa niin, että sain olla koko oleskelun ihan vapaalla. Harvinaista herkkua, koska ihan liian monesti olen vain rampannut etätöissä toimistolla. Siksi iltaisin ei ole jaksanut nauttia kovinkaan täysillä Helsingistä. Nyt oli aikaa vain olla. Sonja oli matkassa jo Rovaniemeltä saakka. Jätimme 30.12. isot laukkumme residenssille ja suuntasimme keskustaan ja Bulevardille.

Ei oltu ehkä parhaimmillamme hotellille saapuessa. Mieli muuttui molemmilla saman tien, kun saatiin sviitin ovi auki.

Huimaava kattokorkeus, kahdessa tasossa oleva valoisa huone upeilla valotaiteellisilla yksityiskohdilla ja taustalla soiva loungejazz teki suuren vaikutuksen. Jos minuun, niin myös Sonjaan, joka seisoi nurkassa ulkovaatteet päällä ainakin vartin käsi suun edessä hämmennyksen vallassa. Minun piti kehottaa sitä ottamaan takki pois päältä, ja tulemaan peremmälle. Samalla piti vakuuttaa, ettei kukaan ole tulossa häätämään meitä sieltä pois. Ensimmäinen sviittikokemus vei melkein jalat alta.

Ihan vähääkään valehtelematta sviitti 635 on yksi upeimmista, jossa olen itsekään yöpynyt. Moderni, yksityiskohtainen ja viimeistelty.

Kahdessa tasossa se on tosi näyttävä. Ovelta näkee koko sviitin kylpyhuonetta lukuun ottamatta. Jälkimmäinen on helmi ihan itsessään. Makuutaso on eristetty lasikaiteella ja valaistulla portaikolla. ”Alakerrassa” on sohvaryhmä vaikka isolle porukalle, Marshallin vahvistin ja akustinen kitara. Osatapa vielä soittaa.

Minibaari oli täysin meidän. Varaushetkellä sviittihintaan oli kuulunut minibaarin rajaton käyttö, mikä ei enää tällä hetkellä päde hotellin varauksissa. No otettiin (tietenkin!) suodusta mahdollisuudesta ilo irti ja juotiin samppanjat ja valkoviinit pois kuleksimasta uuden vuoden ja ihan minkä tahansa syyn vuoksi.

Kylpyhuone oli kaunis ja tilava. Design-valaisimet peilin vieressä kelpais vaikka omaan uuteen kylppäriin. Samoin sadevesisuihku meni haavelistalle tulevaisuuteen. Kylpynurkkaus oli suunniteltu ylelliseksi getaway-koloksi ledivaloineen ja kylpysuoloineen. Harmi ettei valaistusta voinut, tai me ei ainakaan osattu säätää. Kylvyssä olisi ollut ihana olla vain sen oman valaistuksen rauhassa. Koloon olisi ollut tilaa suunnitella isompikin amme. Sviittiin kelpaisi amme tai vaikka poreamme kahden hengen istuttavaksi, kun nyt siihen mahtui juuri ja juuri yksin. Mutta oli se ihana.

Malin + Goetzin kylpytuotteille pisteet kotiin sekä tuoksusta, että hoitavuudesta pitkään tukkaan. Kerrankin sai urakalla hölvätä sitä hoitoainettakin reilun puoli desiä, kun oli mahdollisuus.

Klaus K:lla on Green Key-sertifikaatti, joten vihreisiin valintoihin kiinnitetään erityistä huomiota. Tässä huoneessa se näkyi lähinnä niin, että kylpytuotteet olivat esillä isoissa (tai siis tavallisen kokoisissa) pakkauksissa miniatyyripullojen sijasta. Mulle ei välttämättä kertapesuun edes riitä ne minit, joten tämä on aina hyvä juttu. Tästä huoneesta ei siis lähtenyt minishampoita edes matkamuistoiksi.

Kylppäri oli illan hengailupaikka number one. Me mihinkään ulos jaksettu lähteä. Huljuteltiin jalkoja, juotiin shampanjaa ja luettiin ääneen kirjaa sohvalta viedyillä tyynyillä. Pari tuntia katosi hetkessä.

Sellaista hypetystä kuin sviittielämä saikin meiltä osakseen, on silti sananen sanottavana puutteista, ihan vaikka kehitysehdotuksina. Valaistus tulisi saattaa toimivammaksi. Huone on ihanan valoisa, mutta valoja pitäisi voida himmentää tai edes asteittain vähentää. Nyt vaihtoehtoina on vain kaikki päällä, kaikki paitsi yölamput kiinni, ja kolmantena kaikki ihan pimeänä. Sama juttu kylpyhuoneessa, johon olisi toivonut tunnelmavalaistuksen mahdollisuutta. Siis, voihan olla, että tällaiset säätimet jossain oli. Kumpikaan meistä vaan ei löytänyt sellaisia mistään, joten päättelimme ettei niitä ole.

Sohva oli tehty paloista, jotka irtoilivat toisistaan. Oli välillä hankala tehdä olonsa mukavaksi.

Kahvikone ei toiminut, tai en vain osannut sitä käyttää. Käyttöohjeet olisi hyvä olla olemassa Nescafenoviisille.

Nukahdettiin puolilta öin samalla kun sade rummutti kattoikkunaa. Vedettiin verhot pikkuikkunan edestä pois tarkoituksella jo illalla. Heräsin kirkkaanpunaiseen taivaaseen kun aurinko nousi.

Keli kutsui heti kuvaamaan Sky Terracelle, johon meillä sviittiasiakkaina oli Sky Loft-asiakkaiden lisäksi käyttöoikeus. Lasitetulla terdellä oli oma kahvikone, vesipiste, lautapelejä ja päivän lehdet Hesarista Höbläriin sekä New York Timesiin. Aamurutiineihimme on kuulunut jo hetken Hesari, joten se oli pakko käydä terassilla pläräämässä. Olisi luullut olevan niin kauniina ja vuodenaikaaan nähden harvinaislaatuisena aamuna ruuhkaa näköaloja ihastelemassa, mutta saatiinkin olla aivan rauhassa. Luksusta.

Jos täällä joskus viettäisi useammankin yön, Sky Terracella tulisi varmasti vietettyä enemmänkin aikaa.

Ja aamiainen. Olihan se kiva, mutta niin paljon erilaisia hotelliaamiaisina testanneena ei saa minulta tässä tapauksessa täysiä pisteitä. Tarjolla olevat tuotteet olivat laadukkaita, mutta suuremmasta valikoimasta erikoisuuksia ei kannata haaveilla. Tykästyin taimeneen ja muikkuihin, valmiina annoksina tarjoiltuun chiapuuroon ja raparperimehuun. Seisovat pöydät oli jaoteltu eripuolille tilaa, joten ruuhkat eivät keskittyneet tiettyihin solmukohtiin. Koska ruuhkaa todellakin pienessä tilassa oli. Tarjoilija jakoi smoothieita pöytiin, mutta ei ilmeisesti kaikille. Me istuttiin vähän syrjemmässä pakkautuneena yhden hengen pöydän ääreen, mutta ei missään erityisessä katveessa. Tämän tason hotellissa olisin odottanut pöytiin tarjoiltua kahvia ja teetä.

Voisin tulla hotelliin majoittumaan vielä monta kertaa, mutta en tekisi asiaa erikseen aamiaiselle. Helsingissä on onneksi paljon loistavia aamiaiskohteita, joista valita.

Yhteiseen karkumatkakirjaan piti kirjoittaa stooria sviitistä ja uudesta vuodesta.

Sonjan fiilikset näki heti, kun otsikko kuului: ”Klaus K Sky Sweet”. Kai se sviitin voi noinkin enkuksi kääntää. 😀 Varsinkin jos oli niinkin makia sviitti ku meillä!

Kyllä meän kelpas. Myönnetään, että tarjoushaukkailu on saanut tämän reissun jälkeen ihan uusia sfäärejä. Jos satasella voi päästä tällaiseen sviittiin vaikka puolen vuoden päähän, en mie vois muuta ko varata! Kunhan vain tulisi ensin lisää niitä hauskoja kampanjoita. 🙂

Onko täällä Klaus K-konkareita? Onko edes olemassa mitään Sky Loftien ja sviittien voittanutta?

Seuraa blogia facebookissa, bloglovinissa ja instagramissa!

You Might Also Like

9 Comments

  • Reply Kthetraveller maanantai, tammikuu 29, 2018 at 21:06

    Klaus K ei ole mulle vielä tuttu kuin alakerran bileiden kautta. Ihanan iso huone ja mukava kylppäri, mutta kyllä valoja pitää saada säätää paremman tason huoneissa ainakin. Irtoilevat sohvapalat öh ja kattoterde mukava. Kyllä tuo sitten kaikkinensa sellainen satasen juttu tosiaan on. Hyvä hinta huoneen kokoon nähden, mutta arviosi myötä en nyt oikein isommalla hinnalla ehkä tuonne varta vasten menisi. Kiitti rehellisestä arviosta.

    • Reply Maarit Johanna maanantai, tammikuu 29, 2018 at 21:14

      Joo olihan tässä miinuksensa, mutta muuten satasen kokemuksena vähän liiankin bueno. Ja olihan tuo huone hieno! Sitä on tullut niin tietoiseksi mitä huoneessa pitäisi olla ja sellaiset hassut toimimattomuuden muuten hyvässä huoneessa oudoksuttaa. Tässä olisi ollut ehdottomasti ainesta täydellisyyteen.

  • Reply Jerry / Pako Arjesta tiistai, tammikuu 30, 2018 at 08:44

    Tuo näyttää itse asiassa kivemmalta kuin se Sky Suite, jonka olen nähnyt ylimmässä kerroksessa. Tykkään mieluummin nimittäin noista korkeista huoneista kuin ylimmästä kerroksesta :). Kaikki Sky Loftit ovat todella kivasti tehtyjä, joten ilman sviittiäkin pärjää hienosti, mutta onhan tietysti sviitti aina sviitti ;). En ole yöpynyt Klaus K:ssa varmaankaan yli 4 vuoteen, joten en tiedä, millaista siellä nykyään on, mutta hyvältähän tämä kuulosti edelleen.

    • Reply Maarit Johanna tiistai, tammikuu 30, 2018 at 20:06

      Siis joo! Eikö totta, että huonekorkeus tekee jotenkin ihmeitä? 🙂 Mua kyllä kiinnostais paljon ne Sky Loftit. Pakko päästä testaamaan nekin ennen pitkää.

      • Reply Jerry / Pako Arjesta perjantai, helmikuu 2, 2018 at 07:58

        Ehkä huonekorkeus on jotenkin tärkeä esteetikkojen kohdalla :). Sillä on todella iso vaikutus. Ne Loftit on oikeastaan tosi samanlaisia, mutta vaan pienempiä :).

        • Reply Maarit Johanna perjantai, helmikuu 2, 2018 at 10:28

          Mun on pakko päästä niihin! Mutta minusta se toimii tässä niin hyvin juuri siksi, että huone on kahdessa tasossa.

          • Jerry / Pako Arjesta sunnuntai, helmikuu 4, 2018 at 20:44

            Totta. Se tuo huoneeseen sen oman jujunsa, joka erottaa sen kaikista tavishuoneista 🙂

  • Reply Venla / Breezes from my Atlas sunnuntai, helmikuu 18, 2018 at 13:00

    Täysin aiheeseen kuulumatonta, mutta sinunlaiselta Lappi-asiantuntijalta haluaisin kuulla vinkkejä suunnitteilla olevalle Lapin reissulle, lähinnä että missä paikoissa Länsi-Lapissa kannattaa käydä ja majoittua. Ollaan siis Tampereelta suuntaamassa Suomen läntistä osaa pitkin Lappiin, mieluusti läntisellä puolella maata saisi myös Pohjois-Suomen kohteet olla. Paikalle ajellaan siis autolla ja aikaa kulutettavaksi on 3-4 päivää ja matka starttaa viikon päästä. Budjettimatkalla ollaan ja toiveissa on kauniin, kunnon talven näkeminen ja mahdollisesti Kittilän Snow Village. Juuri muuta en oo ehtinyt miettiä. :’D Rovaniemi on nähty jo, joten toiveena on suunnata vielä siitä vähän matkaa ylös, mutta muuten reittiä ei oo suunniteltu kummemmin. Ihan mitkä vaan vinkit talviseen (ilmaiseen/edulliseen) tekemiseen ja näkemiseen on tervetulleita!

    • Reply Maarit Johanna perjantai, helmikuu 23, 2018 at 18:10

      Helou! Sorry tästä myöhäisestä vastauksesta 😀 Mutta ehdottomasti mulla olis teille muutama kohde ainakin: Luppioberget Torniojokilaaksossa, Särkitunturi lähellä Kittilää, Pallastunturin kansallispuisto siellä päin myös ja mikäli menette vielä pohjoisempaan, ei muuta kuin Kilpisjärvelle saakka! Särkitunturi on ainakin sellainen jota ei kannata missään tapauksessa ohittaa. Saanan blogissa Live now dream later on ainakin tosi hyvä juttu sieltä. Puoli päivää menee siihen matkaan ja puolessa välissä on laavu, ylhäällä uskomattomat näkymät. Levi itsessään ei ole kovin erityinen näkymien puolesta, mutta ympäröivät tunturit kannattaa ehottomasti tsekata! Lapland Hotel Pallas on myös tosi kiva paikka olla yötä. Voi olla jopa halvempaa yöpyä kuin Kittilässä tai Levillä. Toivottavasti saitte tästä vähän irti vaikka lähdette jo pian!

    Leave a Reply