Yleinen

Lamaannuttava matkajännitys

tiistai, huhtikuu 4, 2017

Se voi alkaa hammassärkynä, outona tuntemuksena jaloissa, rytmihäiriöinä, herkkävatsaisuutena tai vanhojen vaivojen uusimisen hiipivänä tuntemuksena. Päänsäryllä, lievällä kuumeella, huonovointisuudella, unettomuudella. Aamuisin huomaa miten on yön taas narskutellut hampaita ja nukkunut muutenkin huonosti ja kieriskellen. Muutaman kerran on ollut pakko käydä lääkärissä niin pahojen tuntemusten vuoksi. Ei ollut munuaistulehdusta eikä verisuonissani ollut juuri silloin ongelmaa. Toissa vuonna joulupäivänä maksoin pelkästä mielenrauhan varmistamisesta 510€ Helsingin Mehiläisessä paria päivää ennen Lontooseen lähtöä.

Tämä on minua useasti, mutta ei onneksi ihan aina rasittava asia. Kyseessä on paha matkajännitys joka aiheuttaa minulle toisinaan pahojakin lumevaivoja, toisinaan myös oikeita, kuten viime kerralla Guernseyssä. Vasta hiljattain olen sen tajunnut olevan epänormaalia eikä sen todellakaan pitäisi kuulua tavallisen matkaajan reissua edeltäviin päiviin. En ole hirveästi kehdannut täällä siitä kertoa. Lentopelko on jotenkin niin ”normaalia”, jotta siitä uskaltaa jakaa omia kokemuksiaan. Mutta tästä en ole oikeastaan uskaltanut, ennen kuin halusin jakaa kokemuksia lentoyhtiö Aurignyllä. Paniikkikohtaus terveydellisistä syistä oli jotain, jota ei voi noin vain sivuuttaa. Koko pelko ja lamaannuttava jännitys kulminoitui siihen lentoon. Tuollaisia hetkiä pelkään kaikista eniten. Ja sekin tilanne laukesi heti, kun päästiin maihin.

Se voi liittyä hiukan lentopelkoon ja lentämisen jännittämiseen, mutta sitä on esiintynyt myös silloin kun pelko lentämisestä on ollut viimeisenä mielessä. Jotenkin lähteminen vaikka pariksikin päiväksi saa kehoni vähän sekaisin jopa viikkoa ennen lähtöä. En ymmärrä mistä se johtuu. Ei minua kotona ahdista ajatus hammaslääkäriin tai terveyskeskukseen menosta jos se on tarpeellista, mutta ajatus siitä, PITÄISIKÖ reissu jopa perua saa minut aivan tolaltani. Mitä jos, olisikohan reissun päällä pakko käydä sairaalassa, mitä jos mulla nyt oikeasti onkin joku vakava juttu, joka estää lähtemisen ja siitä tietämättä lähden kuitenkin? Yhdistän nämä fiilikset matkailuun, koska muuten en tällaisista asioista kärsi. Ehkä rakas harrastus aiheuttaa pään sisäisesti jotain erikoista henkistä painetta? Mene ja tiedä. Ehkä rytmihäiriönikin oli johdetta koko päivän kestäneestä stressistä keretä lentokentälle sellaisena päivänä, jolloin lentokenttäjunat kulkevat muutenkin harvennettua aikataulua ja silloin oli vielä lakko, tai ainakin sen uhka.20140831_115356

Yhteistä näille kaikille tuntemuksille on se, että ne alkavat jopa viikkoa ennen matkalle lähtöä ja lopulta kaikki oireet ovat yleensä tipotiessään kun lentokone koskettaa perillä matkakohteessa kiitorataa, juna saapuu määränpäähän tai auto on komotellut oikeaan kohteeseen. Perillä olo on hyvä ja aurinkoinen.

Monesti edeltä suunnitellut rutiinit helpottavat lentämistä ja lähtemiseen suhtautumista, mutta aina nekään eivät auta. Kirjoitin nyt tästä, koska jännitin marraskuista Islantiin lähtöä ihan tajuttomasti. Ylimpänä olevat fiilikset on kirjoitettu päivää ennen lähtöä. Kentällä kulminoitui koko jännitysahdistus ja kaikki mahdollinen paha pienellä kuumeella. En voi käsittää miten se paha olo sitten vain voi kadota kun pääsee perille. Sitä vain ei enää ole. Kai se on sitten taas sitä lentopelkoa. Sen verran pahana vain, että keho reagoi siihen ihan fyysisesti, mutta että uskallan vielä kuitenkin kävellä koneeseen. Tällä kerralla, eli marraskuisella Islannin reissulla tosin ihan oikeasti ahdisti ajatus Heklan mahdollisesta purkautumisesta reissun aikana. Tunnustan katsoneeni etukäteen Smyril Linen Fäärien kautta Tanskaan kulkevan laivan aikataulut Seydisfjördurista jos pahin olisi tapahtunut, eli ilmatila suljettu. Jos olisin kerennyt laivaan, olisin kerennyt myös ensimmäiseksi päiväksi töihin. Onneksi maa ei vavahdellut, ja Heklakin pysyi kuosissaan toistaiseksi. Mie pääsin töihin oikeaan aikaan, ja reissulla ”parannuin” heti saavuttuani Reykjavikiin. Ihmeellisiä voivat olla ihmisen tiedostamattomat stressitilat. Ehkä diagnosoidaan se pahaksi vasta sitten kun se tila oikeasti estää minua lentämästä. Ja jännä hommahan on se, että lentojen varausvaiheessa mulla ei koskaan pelota mikään. Ei, vaikka olisin edellisen kerran lentänyt edellisenä päivänä.

Onko mulla silti kohtalotovereita? Vai olenko ihan täysi masokisti kun reissaan, vaikka jännitän useasti näin paljon? Ja toisinaan taas en yhtään.

Seuraa blogia facebookissa, bloglovinissa ja instagramissa!

You Might Also Like

17 Comments

  • Reply Sonja | FIFTYFIFTY keskiviikko, huhtikuu 5, 2017 at 18:50

    Hui, kuulostaa tosi ikävältä! Mutta en usko, että oot ainoa, joka potee suurta matkajnnitystä. Itseäni stressaa enimmäkseen vain lennot, jotka lähtevät todella aikaisin. Silloin nukkumisesta ei tule mitään ja muutenkin vatsa on ihan herkkänä. Toivottavasti pääset jossain vaiheessa yli pahimmasta reissujännityksestä, paniikkikohtaukset ei ole mikään pikku juttu. :/ Mutta myös rohkeaa, ettet oo alkanut vältellä reissuja tästä syystä! Tsemppiä Maarit! 🙂

    • Reply Maarit Johanna keskiviikko, huhtikuu 5, 2017 at 20:42

      Kiitokset tsempeistä! 🙂 Ei tulisi mieleenkään vältellä reissuja, vaikka muutaman kerran on käynyt kyllä mielen vieressä tosi turbulentin lennon jälkeen. Aamulennot ei muuten ole minunkaan lemppareita. Parhaimmat olis sellaiset, jotka lähtis nukkumaan menon aikaan, niin vois edes yrittää torkahtaa Postafenin voimalla. Ei kai tähän auta muuta kuin ahkera lentäminen! Vuonna 2015 lensin oman ennätykseni ja olin muistaakseni keskimäärin joka toinen viikko lennolla. Silloin siihen jotenkuten jo tottui! Nyt on jäänyt sentään hiukan harvemmalle, niin se tuo aina oman lisäjännityksen pintaan.

  • Reply Johanna @ Out of Office keskiviikko, huhtikuu 5, 2017 at 19:51

    Mun mieheni väittää että mulla on lentopelko, mutta oikeasti en vain pidä lentämisestä 😀

    Se ilmenee niin, että yleensä matkaa edeltävän yön pakkaan rauhallisessa tahdissa niin kauan, että nukkumisaikaa jää pari hassua tuntia. Ja kentällä on pakko olla mieluummin reilusti etuajassa kuin viime tipassa. Ja juu, ja sitten lentokentällä yksi rentouttava valkoviini ennen.

    Tuo on kyllä aika paha, jos aiheuttaa noin hankalia fyysisiä oireita. Hienoa että uskalsit kertoa siitä!

    • Reply Maarit Johanna keskiviikko, huhtikuu 5, 2017 at 20:57

      Oi vitsi kun mulla tuo valkkari auttais varmasti kans! Mutta koska matkapahoinvointilääke Postafen on samalla kolmiolääke, niin kaikki reissua edeltävät skumpat ja viinilasit on kyllä ihan pannassa.

      Ihan hyvä varmasti nuo omat rutiinit, että saa sen ajatuksen pidettyä kurissa. Minun on kans pakko olla kentällä reilusti etuajassa ainakin Helsingissä. Rovaniemellä onneksi riittää tunti ennen take offia. 🙂

  • Reply Scenic Road Hunters / Miika keskiviikko, huhtikuu 5, 2017 at 20:41

    No ohhoh, kyllä muakin aina jännittää ja vatsakivut saattaa olla ikäviä mut ei nyt ihan tuollaista. Hienoa, että et kuitenkaan peru matkustamista sen takia.

    Jaksamista sulle ja monia hyviä reissuja. Toivottavasti se joskus tulisi helpommaksi mut jos ei niin eiköhän niitä jotain helpottavia lääkkeitä löydy nyt kun tiedät mistä ne oireet johtuu.

    • Reply Maarit Johanna torstai, huhtikuu 6, 2017 at 20:02

      Kiitos 🙂 Lääke onneksi on ja se nyt pahimpaan auttaa. Voi kun vain lähtis pään sisältä pois tuo jännäily aina ennen reissuja.

  • Reply Reissusiiri keskiviikko, huhtikuu 5, 2017 at 21:07

    Hei, et ole yksin matkajännityksinesi, vaikka jännityksestä kuulostaa hieman normaalia pahemmalta. Uskon että koska olet jo tiedostanut että fyysiset oireesi johtuu matkajännityksestä ja lentopelosta oireilu lievenee aikaa myöten.
    Itselläni nuo rytmihäiriöt jostakin aina ilmestyy viikkoa ennen reissua. Luulen että se johtuu siitä , että olen kerran joutunut perumaan matkan kolme päivää ennen lähtöä, lähipiirissä tapahtuneen kuolemantapauksen vuoksi. Pelkään että jotakin pahaa ehtii tapahtumaan ennen matkaa. Olen myös joutunut kerran käymään lääkärissä kun oli varma että jalassa on veritulppa. Jalkaa alkoi särkeä pohkeen takaa , oli jotain haamusärkyä. Olen pari kertaa joutunut otta antibiootteja virtsatulehdukseen… Että tällaista pientä. Lentopelko iskee lievänä juuri kun astun putkeen ja manaan mielessäni ,että taas olen laittanut itteni tähän 12h piinaan. Kumma kyllä jatkuvasti kuitenkin suunnittelen uusia matkoja? Olen kyllä kova varautumaan kaikenlaisiin terveysongelmiin matkan aikana, olenkin sanonut joskus että mitä mun matka-apteekista ei löydy sitä ei ole keksitty?
    Rennompia matkanaloituksia sinulle Maarit Johanna ?

    • Reply Maarit Johanna torstai, huhtikuu 6, 2017 at 20:05

      Voi miten kuulostaa ikävältä 🙁 Mulla ei ole tapahtunut mitään tuollaista, mutta tuollaisetkin mahdollisuudet toki aina pelottaa lähtiessä. Mitä jos, entä jos? Veritulpan pelossa siellä Mehiläisessä minäkin kävin. On alttiutta siihen ja silloin oli vielä suuremmin. Onneksi oli vain pinnallisia tukoksia, mutta kyllä ne nekin pelottaa. Piti ostaa sitten kalleimmat tukisukat mitä Helsingistä sai, että sain edes jotain mielenrauhaa! Sinun oireet kuulostaa kyllä just kuin omiltani! Ja silti minäkään en melkein muuta tee kuin suunnittelen uutta reissua toisen perään 😀
      Kiitos kommentista ja tsempit sullekin tuleville matkoille! 🙂

  • Reply sari/ matkalla lähelle tai kauas keskiviikko, huhtikuu 5, 2017 at 22:00

    Miehelläni sekoaa vatsa, Sitten usein lomilla ollut jos minkälaisia mystisiä vaivoja. Itsellä ei tapahdu muutakuin edellisenä päivänä tulee tunne, ettei haluakaan lähteä. Näin esim NYCiin lähtiessä. Pohdin miten voisimme perua matkan edellisenä iltana. Mutta se menee sitten ohi.

    • Reply Maarit Johanna torstai, huhtikuu 6, 2017 at 20:07

      Voi itku! Mulla on onneksi vain kerran tullut fiilis että olisin missä vain mieluummin paitsi lentokentällä lähdössä. Mutta onneksi lähdin! Ja onneksi nuo tuntemukset YLEENSÄ on ohimeneviä 🙂

  • Reply Arja / Haavematkoja keskiviikko, huhtikuu 5, 2017 at 22:48

    Tuttua on! Mua auttoi se Take off simulationsin simulaattorilento Salmisaaressa – en tiedä auttaisiko sinun pelkoon, mutta itselläni se jelppi tosi paljon! Siellä ymmärsin, miksi lentokoneen moottorien äänet muuttuvat yms. Lisäksi pidemmille lennoille, joskus lyhyemmillekin nappaan opamoxin…ihan olen siihen tarkoitukseen niitä pyytänyt ja saanut lääkäriltä. Jonkinlainen, vaikka sitten kemiallinenkin pelon hallinta voisi ehkä auttaa oppimaan uusia tapoja suhtautua matkustamiseen . Kun tottuu, että johonkin tilanteeseen liittyy paniikki, paniikin saattaa kehittää osittain tottumuksesta, ja siitä on myös mahdollista oppia pois jos tilanteeseen liittyy rentoutunut tunne. Itselleni on ollut tosi iso apu siitä, kun tiedän ettei lentokoneessa tarvitse pelätä paniikkikohtausta.

    • Reply Maarit Johanna torstai, huhtikuu 6, 2017 at 20:11

      Hei tuota kyllä olen haaveillutkin päästä testaamaan! Miehän lensin silloin kerran Rovaniemeltä Helsinkiin Airbusin ohjaamossa lentäjien takana ja he kyllä osasivat selittää kans kaiken mitä tapahtuu ja miksi ja miksi minun ei missään tapauksessa kannata pelätä. Se auttoi kyllä sellaiseen henkiseen ahdistukseen tosi paljon ja edelleenki ajattelen sitä lentoa paljon tosi opettavaisena kokemuksena. Silti pakko napata se postafen ja siltikin joskus panikoi, että miksi ihmeessä kuulosti siltä kuin moottorit olis just sammuneet tai muuta vastaavaa. Onneksi normaalisti en panikoi edes turbulenssissa. Voi kun kaikista fiiliksistä vois vain oppia pois! Kiitos kun jaoit 🙂

  • Reply Marjukka Katariina torstai, huhtikuu 6, 2017 at 08:32

    Hui, kuulostaa kyllä aika hurjalta! Itselläni ei ole noin pahoja oireita, mutta sen sijaan usein lähtöpäivänä maha on kipeä ja turvonnut eikä ruokahalukaan ole välttämättä ihan normaali. Tunnistan myös sen, että välillä pelkään sairastuvani pahasti juuri ennen matkaa tai sen aikana.

    • Reply Maarit Johanna torstai, huhtikuu 6, 2017 at 20:14

      Kuulostaa kyllä tutulta. Ei puhettakaan, että ennen lentoa viittis esim. syödä ainakaan kymmeneen tuntiin!

  • Reply Julia - Villi lapsi lauantai, huhtikuu 8, 2017 at 20:44

    Oli kyllä mielenkiintoista tekstiä, itsellä on meinaa taipumusta samaan. Tavallaan sitä ihmettelee, että miksi täytyykin yhdistyä nämä kaksi asiaa, rakkaus matkusteluun ja pelko lentämistä kohtaan, huoh! Mulla siis myös fyysisiä oireita (täysin stressiperäisiä) ja tekisi mieli suudella lattiaa kun koneesta pääsee pois. Pitkät lennot ovat tavallaan helpompia kun siinä ehtii jo vähän tottua ja rauhoittua. Mä olen yrittänyt opetella siihen, että jonkin stressaavan ajatuksen pulpahtaessa mieleen, tietoisesti siirrän ajatuksen toisaalle enkä päästä mielikuvitusta valoilleen. Välillä onnistun, välillä en. Lohduttavaa kuulla, että muilla on samoja tuntemuksia!

    • Reply Maarit Johanna lauantai, huhtikuu 8, 2017 at 20:50

      Kuulostaa ihan JUSTIINSA samoille fiiliksille kuin mulla! Ja rakkaus reissailuun ja pelko lentoon on kyllä ärsyttävin yhistelmä ikinä. Varsinkin kun junalla ei oikeasti pääse joka paikkaan… Mulla noihin ajatusten harhailuun auttaa toisinaan asmr-videot, joita kuuntelen mp3-muodossa pitkillä lennoilla. Ne toimii omanlaisenaan meditaationa. 🙂

  • Reply Dirp tiistai, kesäkuu 27, 2017 at 09:36

    Matkustan laivalla ekaa kertaa huomenna. En saanut yöllä unta. Nyt oksettaa.

  • Leave a Reply