Yleinen

Lautalla halki Englannin kanaalin

tiistai, lokakuu 25, 2016

Kanaalissa kulkee vilkas liikenne Englannin, Ranskan ja Kanaalisaarten välillä. (Siis muuallakin kuin kanaalitunnelissa!) Condor Ferries ja Brittany Ferries ovat isoja operoijia välimatkoilla. Condor kuljettaa porukkaa Kanaalisaarille molemmista maista, ja kyseiseltä lafkalta mekin varasimme merimatkamme Guernseyhin. Lueskelin huvikseni juttuja netistä ja Guernsey Pressistä aiheella Kanaalisaarten saavutettavuus ja sehän oli lappilaiselle ihan samaistuttavaa luettavaa. Blogini kaikkien aikojen suosituin teksti on edelleen Helsinkikeskeisyys ärsyttää lappilaista matkustajaa, mutta näemmä saarelaisiakin ahdistaa. Guernseyhin operoi vuoden ympäri vain yksi lentoyhtiö, joten lauttaliikenteen kautta kulkee valtaosa sekä turisteista, että paikallisista. Condorin aikataulut eivät sovi kaikille, ja monia ärsyttää reitin alku- tai päätepisteet Englannissa. Olin minäkin kieltämättä vähän ihmeissäni miksi pikayhteydellä pääsee vain Poolen satamaan Bournemouthin kylkeen, joka on tuntien ajo- tai junamatkan päässä esimerkiksi Lontoosta.

Aikataulujen lisäksi laivayhtiö on saanut lokaa niskaansa myös laivastostaan. Päivää ennen kuin meidän piti lähteä takaisin rannikolle, oli Guernsey Pressissä juttua Condor Liberationin aiheuttamasta ”kaaoksesta”, kun moottorit olivat temppuilleet ja trimaraani ei ollut liikennöinyt reiluun vuorokauteen jumahdettuaan St Peter Portin satamaan. Asiakkaita oli siirretty puolet hitaamman Commodore Clipperin kyytiin. Kyseessä ei ole ensimmäinen kerta kun Liberationille on käynyt huonosti. Jo heti kun se otettiin käyttöön se kärsi vahinkoja kovassa tuulessa Guernseyn edustalla viime maaliskuussa. Onneksi tämänkertainen vika saatiin korjattua ennen paluutamme rannikolle. Tai olisin minä mielelläni jäänyt Guernseyhinkin, mutta näin pääsimme vähemmällä stressillä! Kaikenkaikkiaan meidän reissumme sujui mallikkaasti omaa merisairauttani lukuunottamatta. Condor Ferriesistäkään ei ole pahaa sanottavaa. Heidän facebook-sivuiltaankin sain todella hyvää palvelua ennen reissua. Hidas matkustaminen nyt vain muutenkin on joskus mukavampaa, kuin ilmestyä kohteeseen suoraan lentokoneella. Ehkä osa Guernseyn ihastuksestakin tuli nimenomaan siitä odotuksesta ja horisontissa aluksi niin pienenä häämöttävästä vihreästä saaresta, joka alkoi pikkuhiljaa lähestyä ja saada kauniita muotoja. Saapuminen satama-alueille on aina oma juttunsa.

20160808_161616
Portsmouth – Guernsey klo 8:30-16:30, maanantai 8.8.2016 Commodore Clipper,

Koko reissun tarkoitus oli päästä käymään Guernseyssä ja se suunniteltiin siten, miten lomaviikolla on helpoin ja halvin päästä Englannin rannikolta saarelle ja takaisin. Sunnuntaina lensimme Gatwickiin ja maanantaiaamuna olimme Portsmouthin kansainvälisessä satamassa odottamassa lauttamme lähtöä. Edessä oli 7,5h merellä ja olin lievästi kauhuissani.

20160808_07220520160808_163610
Onneksi Portsmouthin ja Isle of Wightin välinen merikäytävä The Solent oli suhteellisen tyyni. Jalkaisin liikkeessä olevat matkustajat saivat autokyydin laivaan ihan sisälle asti, joten satamassa jäi kuvat ottamatta. Tallinnan laivalta tuttu fiilis oli tiessään, kun astuimme sisään. Porukkaa ei ollut kuin nimeksi. Olimme varanneet kymmenen punnan lisämaksusta Quiet Loungesta lepotuolipaikat. Siinä puolessa välissä matkaa, kun porukka nukkui lattioilla olin oikein tyytyväinen paikasta. Nukuin yli puolet matkasta ja puolet hereillä olostani voin huonosti. Merenkäynti ei ollut voimakasta, ja olin ottanut myös pahoinvointilääkkeen. Laivat vain keinuvat liikaa minun aivoille. Yritys syödä lounasta Brasseriessa meni siihen, että istuin viisi minuuttia kalpeana pöydän ääressä ennenkuin päätin mennä takaisin oman tuolini turvaan. Ei todellakaan ollut ruokahalua.

20160808_09010520160808_092238

Ei muutaku uudestaan yrittämään nukkumista. Heräsin tuntia ennen kuin lautta oli perillä. Guernsey näkyi jo edellä ja vatsanpohjassa alkoi tuntumaan siltä, että kohta päästään satamaan. Sisääntulo St Peter Portiin oli mieleenpainuva. Aurinko oli korkealla ja satama alue ihan hurmaava. Otimme kannella selfieitä ja ennen pitkää menimme katsomaan sataman puoleistakin reunaa lautasta.

20160808_16185520160808_161219

Tiedättekö sen tunteen kun on joku jolle voi laivan kannelta vilkuttaa? Taru ja Callum olivat tulleet meitä vastaan ja seisoivat terminaalin katolla meille heiluttamassa. Niin siistiä! Me ollaan perillää! Heippaa!

20160808_162059.
Guernsey – Poole klo 16:25-19:30, torstai 11.8.2016 Condor Liberation

 Matkasimme kohti Poolea kolmessa tunnissa. Nukahdin taas ensimmäiseksi tunniksi ja sen jälkeen pahoinvointilääkekin alkoi kunnolla vaikuttamaan. Kannella kannatti käydä ihailemassa maisemia, sillä Dorsetin rannikko on kuuluisa kalkkikivijyrkänteistään, joista osa näkyi laivalle selvästi.

20160810_16060820160811_19145720160811_192307
Liberationin kyyti oli kuin olisi isossa jumbojetissä ollut. Matkustajakannella oli paikat yli 800 matkustajalle ja fiilis oli todellakin kuin lentokoneessa. Onneksi välillä jaksoi nousta jaloittelemaankin, eikä laiva ollut vissiinkään aivan täysi. Hyörinää siellä silti oli, sillä meidänkin takana istunut pariskunta kävi viereisestä kahvilasta hakemassa ja tuomassa jotain varmaan pari kymmentä kertaa. Lapsille laivamatka oli suuri elämys, sillä läheisten ikkunoiden edusta oli jätetty avoimiksi tuoleista ja voi miten onnellisia monet polven korkuiset siitä olivatkaan. Sai osoitella purjeveneitä ja poijuja ja pikkusaaria. 20160811_19172720160811_19164620160811_192218

Laivatytöksi tässä on vielä paljon matkaa, mutta tällä reissulla laivamatkat ja hidas matkustaminen oli just oikea vaihtoehto! Kesäreissuille voisin harkita laivamatkaa Guernseyhin toistekin. Haluaisin testata vielä yhteyksiä Ranskasta, sillä ne ovat pikaisempia. Loppuispa vain tämä matkapahoinvointi, tai keksittäisipä siihen joku hyvä patenttilääke. Pääsisin minäkin nauttimaan näistä matkoista. Vielä on matkaa siihen hetkeen, että uskallan nousta viikoksi risteilyalukseen, tai lähteä laivalla Fäärien kautta Islantiin! Seuraavaksi Guernseyhin matkaamme sillä tasan ainoalla lentoyhtiöllä joka saarelle lentää – Aurignylla.

Seuraa blogia facebookissa, bloglovinissa ja instagramissa!

You Might Also Like

10 Comments

  • Reply Katja tiistai, lokakuu 25, 2016 at 19:47

    Joo ei ole hyvät yhteydet tuollakaan, tuli todettua myös Cornwalliin mennessä, että Britit on ihan niin kuin Suomi. Lontoo on ainoa paikka johon pääsee hyvin ja edullisesti. 😀 Harmi, että kärsit niin pahasta matkapahoinvoinnista, koska tuo laivamatka muuten on itsessään varmasti jo elämys.

    • Reply Maarit Johanna tiistai, lokakuu 25, 2016 at 19:49

      Ai niin tosiaan ei ollut Cornwalliakaan siunattu kovin hyvillä yhteyksillä! Paitsi että Lontooseen pääsee nähtävästi kaikkialta. Toisaalta nopeammin ja toisaalta vähän hitaammin 😀
      Olihan se omanlaisensa elämys, mutta monen tunnin keinumisen jälkeen oli sellainen olo ettei enää koskaan!

  • Reply Noora | Kerran poistuin kotoa tiistai, lokakuu 25, 2016 at 19:53

    Ootko koskaan kokeillut matkapahoinvointirannekkeita? Mä vannon nykyään niiden nimeen, jopa niin paljon että kirjoittelin niistä taannoin postauksen: https://www.rantapallo.fi/kerranpoistuinkotoa/2016/04/05/matkapahoinvointiranneke-huonovointisen-matkaajan-pelastus/ Eikä tuo todellakaan ole mikään maksettu mainos, vaan juttu joka toimii mulle ihan oikeasti 🙂 Mulla matkapahoinvointia esiintyy eniten busseissa ja laivoilla, ja se välillä äityy niin pahaksi, etten pysty kuin olemaan silmät kiinni paikallani, joten osaan sympata sua. Mutta noi vie multa pahoinvoinnin oikeastaan kokonaan pois. Eikä niistä tule mitään sivuoireita ja riittää että ne pistää ranteisiin juuri ennen matkan alkua. Tai vaikka sen aikanakin, jos yhtäkkiä alkaa liikaa keikuttaa. Sen verran pieni pakkauskin noilla on, että se kulkee mulla aina meikkipussissa, just in case. Tulipas hehkutettua 😀

    • Reply Maarit Johanna tiistai, lokakuu 25, 2016 at 19:56

      Hei hyvä kun muistutit!! Oon joskus kuullut jostain tuollaisista. Ehkä jopa blogeista? Toimiikohan tuo magneetilla? Pitääkin käyä tutkaamassa tuo sinun postaus ihan ajan kanssa. Tuo matkapahoinvointi on himomatkaajalle kyllä ihan vihoviimeinen riesa. Haluttais haaveilla risteilyistä, mutta Tallinnan matkoistakin on joskus tullut niin suuria selviytymisseikkailuja, ettei ole tosikaan.
      Pitänee hommata tuollainen hetimiten 🙂

  • Reply Hanna tiistai, lokakuu 25, 2016 at 21:40

    Suomen yhteydet alkaa tuntua ihan mukiinmeneviltä, kun kuuntelee juttuja paikoista, joihin on vielä vaikeampi päästä. Kämppikseni on Färsaarilta ja hän tuskailee kanssa, miten aikaavievää ja kallista sinne on matkustaa täältä Euroopasta käsin. Onhan se aika hurjaa, että jos he haluavat matkustaa saarilta johonkin Eurooppaankin, niin lipuista joutuu pahimmillaan pulittamaan yli tonnin!

    Matkapahoinvointi on täälläkin tuttu matkaseuralainen, itsellä se on onneksi paljon helpottanut näin ikää myöten ja esimerkiksi bussissa voin enää harvoin pahoin. Mutta laivat on kyllä pahimpia, muutama merimatka on mennyt tiiviisti horisonttiin tuijotellessa. Mulla auttaa se, että menee ulos haukkaamaan raitista ilmaa ja tosiaan tuijottaa kaukaisuuteen. Australiassa käytiin parin päivän purjehdusretkellä ja kyllä siinä taas jossain kohtaa iski epätoivo, että miksi ihmeessä merisairas ihminen on lähtenyt tällaiselle retkelle. Silloin tosin jonkin verran auttoivat inkivääritabletit, joko olet niitä koittanut? 🙂

    • Reply Maarit Johanna perjantai, lokakuu 28, 2016 at 16:13

      No todellakin! Fäärit ja muutkin saarivaltiot on tosi hankalia paikkoja, varsinkin jos sijaitsevat kaukana eikä väestöä ole paljon. Muutaman kerran olen Fääreille haikaillut lentäväni ja viimeistään lentohinnat ovat pyörtäneet pääni. Huh mitä hintoja!
      Mulla oli kans tällä reissulla menomatkalla sellainen paikka, josta vain tuijottelin horisonttia koko matkan. Se vain ei auttanut aina kun laiva keinui just siinä suunnassa, että horisonttikin näytti heiluvan! 😀 Inkiväärikarkkeja mulla on ollut pari kertaa, niitä sellaisia mitä Punnitse & Säästästä saa. Ihan ok, mutta en uskaltais käyttää pelkästään niitä.

  • Reply Johanna Hulda torstai, lokakuu 27, 2016 at 02:54

    En juuri tule merisairaaksi, mutta keinuvat paatit pelottaa aina vähälläkin merenkäynnillä sen verran, että on täytynyt keksiä keinoja pitää hermot kasassa! Viimeisimmällä reissulla täällä Brasiliassa tuli istuttua yhdessä jos toisessakin pikkuveneessä, ja havaitsin parhaaksi keinoksi pitää katseen tiukasti takahorisontissa, siellä mistä oltiin tulossa. Kovin monta kertaa en uskaltanut katsoa eteenpäin niitä aaltoja, kun olisin varmasti saanut slaagin ennen pitkää. 😀 Pahoinvointiin tuo tuskin auttaa, mutta symppaan kyllä täysillä!

    • Reply Maarit Johanna perjantai, lokakuu 28, 2016 at 16:14

      Huh, minua ei varmaan tuollaiseen kyytiin saisi mistään hinnasta! Silti lentopelkoisena lennän ja matkapahoinvointisena tungen itseni jopa laivoille. Eräänlainen masokismin muoto tämä matkailukin 😀

  • Reply Susanna torstai, marraskuu 10, 2016 at 02:07

    Kivalta kuulostaa 🙂 vaikka aina voi olla jotain mutkia matkassa..
    kävin kesällä parilla Välimeren lautalla ja Grimaldi linesilla oli paremman näköiset ruuat, mutta kaikki wct suljettiin yöksi jostain syystä. Tirrenialla hissi suljettiin ja vastassa oli suuret raput, jotka ei oikeen sopineet matkalaukuille. Merisairaaksi en tullut lautoilla enkä Välimeren risteilyillä, laivat kulki oikein tasaisesti

    • Reply Maarit Johanna torstai, marraskuu 10, 2016 at 21:48

      Jep jep, eiköhän aina ole jotain mikä ei mene just niinkuin suunniteltu.

    Leave a Reply