Yleinen

Epäonnistunutkin retki voi olla ihana

tiistai, syyskuu 20, 2016

Meidän piti nukkua viikonloppuna yö ulkona niinkuin tuhansien muiden suomalaisten.

Teltta oli tallessa, makuupussit oli tallessa, trangia oli tallessa. Toinen makuualusta oli tallessa. Toista ei löytynyt mistään. Ehkä se oli hukkunut muutossa. Jokatapauksessa ei ollut rahaa hommata uutta lyhyellä varoitusajalla.

Vaihdoimme suunnitelmamme pelkkään päiväretkeen Saariselälle. Markku oli hehkuttanut Harripään Kulmakurua jo monta vuotta, joten pakkohan sinne oli vihdoin lähteä. Paitsi ettemme lopulta päässeet koko kurulle.

20160917_13284420160917_14232820160917_142344DSC09634

Kurulle päästäkseen olisi pitänyt ylittää Tolosjoki kahlaamolta. Näytti rannalta ja kuvissakin aivan lällyhelpolta. Markku oli sen tehnyt joskus aikoja sitten kuivana kesänä ja vakuutteli mulle sen olevan helppo homma. Siellä me sitten kahlasimme crocsit jalassa joen puolessa välissä olevalle saarelle ja kokeilimme ylitystä eri kohdista ja paikoista. Saarelle oli helppo päästä ja yllättäen minun jalat kestivätkin hyytävää vettä paremmin kuin Markun. Lopulta käännyimme takaisin. Kävin kokeilemassa pääväylän ylittämistä pariinkin otteeseen, mutta epäonnistuin. Pääväylässä veden virtaus oli liikaa minulle, enkä olisi selvinnyt toiselle puolelle kaatumatta veteen maastokengät toisessa kainalossa. Syvenikin reilusti enkä nähnyt parempaa kahlaamoa. Pohja oli täynnä liukkaita kiviä, joille ei olisi edes uskaltanut jalkaani muutenkaan laskea. Yrittäessään vaihtaa jalkaa, virtaus olisi halunnut kaataa toisen jalan, eikä minulla ollut tasapainotteluun kuin yksi käsi. Lämmittelimme varpaitamme rannalla koettelemuksen jälkeen ja laitoimme sukat ja lämpimät kengät jalkaan. Kummallakin lähinnä nauratti. Markulla kipristeli makiasti. Oli yksi upeimmista päivistä koko syksynä.

20160917_125916

DSC09649

Tässä vaiheessa näytti vielä melkein liian helpolta.

DSC09636DSC_0824

Tolosjoen varsi oli kaunis. Jos olisi vain ollut se teltta, niin tuohon joen varteen olisi voinut ihan hyvin laittaa yöksi asumuksen vaikka ihan autonkin viereen. Se olisi riittänyt retkeksi.20160917_13353020160917_134753Me jäätiin ottamaan vielä aurinkoa, jakamaan termarillinen kuumaa juomaa ja pussillinen korvapuusteja. Ei päästy yöksi luontoon eikä Kulmakurulle, mutta ei haitannut tippaakaan. Meillä oli ihanaa! Joskus ei tarvitse kuin lähteä ja se riittää.

Retkeilylle ei koskaan kannata laittaa liian suuria tavoitteita tai saattaa tulla liika stressi ja suorituspaineet. Mekin ajoimme melkein 300km päivässä, mutta emme lannistuneet joen ylityksen jäätyä puolitiehen. Luonnosta voi nauttia vaikka ihan siinä joenrannassa, vaikka auton olisi jättänyt parkkiin kymmenen metrin päähän. 🙂

Seuraa blogia facebookissa, bloglovinissa ja instagramissa!

You Might Also Like

8 Comments

  • Reply Meri / Syö Matkusta Rakasta tiistai, syyskuu 20, 2016 at 21:11

    Ihana viimeinen pullakuva. <3 Lähteminen on aina tärkeintä! Matka on tärkein, ei määränpää, eikö niin. 😉 Mulla on vielä viimeisiä silauksia vaille, että varmistuu, pääsenkö ensi kuussa viikonlopuksi Lappiin päin. 🙂 Toivottavasti!

    • Reply Maarit Johanna keskiviikko, syyskuu 21, 2016 at 18:31

      Retkipullat on parhaita pullia <3
      Ja elä muuta sano! Roadtripit ja vaellukset on siksikin parhaita reissuja olemassa, kun matkalla olo on siinä pääosassa. Toivottavasti se teidän Lapin reissu onnistuu, vaikka sitten sieltä Kiirunan kautta! Mie oon lentänyt Tukholman kautta Kiirunaan töihin muutama vuosi sitten ja minua varten suomalainen miehistön jäsen teki kuulutuksetkin suomeksi 😛

  • Reply Anna | Muuttolintu.com keskiviikko, syyskuu 21, 2016 at 00:43

    Totta, nuo on pieniä vastoinkäymisiä siihen nähden että oli upea päivä ja upeat maisemat siitä nauttia 🙂 Meidänkin pitäisi useammin lähteä luonnon helmaan kaupunkia pakoon, tekee niin hyvää! Viikonloppuna kyllä käytiinkin telttailemassa, ei kyllä mennyt putkeen meilläkään kun satoi vettä ja joki oli tulvinut niin ettei rantaan edes päässyt…

    • Reply Maarit Johanna keskiviikko, syyskuu 21, 2016 at 18:33

      Vaikka ne periaatteessa olikin vastoinkäymisiä, niin silti oli huippumukavaa viettää aikaa noissa maisemissa! Ja onhan tuollainenkin kokemuksena ihan seikkailu 😀 Harvemmin meille on käynyt huonoa tuuria retkien suhteen, ettei oltais päästy kohteeseen jonkun ylivoimaisen esteen vuoksi. Onneksi nyt kelit oli meidän puolella jokatapauksessa. Muutenkin tuossa joessa varpaiden uittaminen vaikka tihkusateella olis saattanu olla astetta ilikiämpää, kuin auringossa.

      Buu! Ihan surkiaa kyllä telttailla sadesäässä. Ei muuta kuin uutta yritystä putkeen ja toivomusta paremmista ilmoista 🙂

  • Reply Saana | Live now – dream later keskiviikko, syyskuu 21, 2016 at 19:34

    Ihanasta kelistä, kauniista maisemista ja raittiista ilmasta pääsitte nauttimaan joka tapauksessa! Voiton puolella siis! 🙂
    Mullakin jäi tekniikan tuomien paineiden vuoksi telttayö väliin, mutta ajattelin sen niin, että yövyn ulkona sitten kun siellä on vähemmän ruuhkaa! 😀 Ehkä tänä viikonloppuna!

    • Reply Maarit Johanna keskiviikko, syyskuu 21, 2016 at 19:39

      Tämä se oli pointtikin ^^ Ja eiköhän retken voi tehä nimenomaan noista asioista nauttiakseen? 🙂
      Joo tehään me tämä luontoyöpyminen sitten omaan tahtiimme! Markku sano että tänä viikonloppuna me levätään ja retkiä ei mietitäkkään. Paitsi ehkä mie houkuttelen sen iltapalalle jonnekin lähilaavulle 😉

  • Reply mosku keskiviikko, syyskuu 21, 2016 at 19:44

    Useamman kerran mennyt tuon joen yli ja hyvä merkki ylityksiin on kun näkee rannoilla keppejä mitä on käytetty ylityksissä

    • Reply Maarit Johanna keskiviikko, syyskuu 21, 2016 at 19:49

      Kiva että sulla on onnistunut! Mekin bongailtiin noita keppejä, mutta auttamattoman kova virta oli kyseisillä kohdilla. Yritettiin muistakin kohdista, mutta ei päästy joko liian syvyyden tai pahemman virtauksen vuoksi. Uusi yritys ensi kesänä! 🙂

    Leave a Reply