Tuntuipa vaihteeksi hankalalta alkaa kirjoittamaan postauksia matkapäiväkirjan muodossa, kuten vuoden vaihteen Lontoon reissun jälkeen. Jutut alkoi venymään niin superpitkiksi, että alkoi itselläkin haukotuttamaan. Mihin ihmeeseen mie saan mahdutettua kaikki ihanat ruokakuvat? Ei niitä kukaan jaksa katsoa, jos samassa postauksessa on jo sata kuvaa nähtävyyksistä ja muista. Kyllä kulinaristiset elämykset on sen verran lähellä minun sydäntä, että pitää näillekin saada ihan oma juttu. Vaikka vain siksi, että voin laittaa kaikki pubi-illalliskuvat yhteen pötköön ja kuolata fish&chipsejä iltaisin kotona kun jääkaapissa on pelkkää hummusta ja turkkilaista jugurttia. En myöskään ajatellut tehdä yksittäisistä ravintoloista omia postauksiaan. Tuntuu, ettei välttämättä yhden annoksen perustella saa paikasta sellaista käsitystä, että pystyisi. Lisäksi kaikki paikat oli niin hyviä, että melkein itkettää olla kotona. Ihan ekaksi haluaisin nyt lähteä ostamaan jostain Anttilan jäämistöstä sellaista kolme kerroksista tarjoiluastiaa, johon saisi kasattua iltapäiväteen. Ei vitsi se olis ihanaa. Tosin ei ne skonssitkaan kotona maistu yhtä hyvälle, kuin jossain makiassa englantilaisessa kuppilassa. MEH.
Portsmouth – Cafe Spinnaker
Niin järkyttävän täyttävä, sokerilla, suolalla ja rasvalla kyllästetty tarjotin iiihania herkkuja teen ja kahvin kanssa. Ensimmäiset brittiherkut koneen laskeutumisen jälkeen oli tässä. Mie olin myyty. Just tällaista sen pitikin olla. Olin taas ruokataivaassa!
Portsmouth – Brewhouse & Kitchen
Tälle hauskalle pikkupubille ja minipanimolle täydet 5/5. Fish & chips nyt vain toimii missä vaan. Paikan päältä sai omatekoista olutta, sekä islantilaista Einstökkiä! Sisustus oli peribritti sellaisella modernilla vivahteella. Minun aurinkolasit jäi vielä ruuan jälkeen pöydälle ja tarjoilija juoksi ne mulle 200metriä, kun oltiin jo lähdetty. Onneksi oltiin jätetty tippiä!
St. Peter Port, Guernsey – China Red
Yksi saaren parhaista ravintoloista oli pakko testata. Ravintola aukesi seiskalta ja puoli kasilta se oli jo aivan täynnä. Mainitsen erinomaiset cocktailit ja ehkä suussasulavimmat ribsit ikinä. Harmi vain, että ne ribsitkin oli Markun alkupaloista maisteltua. Niitä olisin voinut vetää lautasellisen! Tämä oli oikein laadukas kiinalainen hyvällä palvelulla.
Guernsey, Tarun anoppilan grillibileet
Meitä hemmoteltiin. Kattokaa vaikka! En muista koska olisin viimeksi ollut niin täynnä, kuin näiden herkkujen jälkeen. Tuolla ei todellakaan sanottu kieltävää vastausta kysymykseen: ”haluaako joku vielä vähän lisää?” 😀
St. Peter Port, Guernsey – Les Rocquettes
Erään illan pubi-illallinen, eli paikallisittain bar meal piti käydä paikallisessa vähän hienommassa hotellissa kokeilemassa. Scampia, kukkoa viinissä, valkosipulileipiä ja uunissa tehtyjä lihakastikkeita taikinakuorella. Voi kyl, ja tunnelmaa! Ei jäänyt jälkkärille tilaa.
Southampton – The Dancing Man Brewery
Ollessaan muuten melko tylsä kaupunki, tarjosi Tripadvisor meille tällaisen löydön ravintolan muodossa. Jo ulkona oli kauhea määrä iloista porukkaa. Tuollaisen ison mutta hauskan navetan näköisen puljun alakerta oli täynnä pubivieraista, kun parvi oli katettu ravintolaksi. Ja millaiseksi! Noin hauskassa paikassa ei kovin monesti puolivahingossa pääse käymään. Ikkunan vieressä istuessa näki merelle ja kyllä niitä sisätilojakin mielellään katseli. Meidän annokset oli valtavat ja juomat tosi hyviä. Ohralinssirisotto pähkinäpestolla ei kuulostanut mitenkään pubiruualta, mutta oli todella täyttävää ja kermaista. Pakko varastaa idea myös kotiin. Myönnän, että Markun lihapiirakalle olin vähän annoskateellinen!
Ja ne monet monituiset kolmioleivät <3
Munavoi-vesikrassi, pastrami-suolakurkku, BLT, ja rapusalaatti… Oi täydellisyys millaisia vaihtoehtoja briteissä on ihan jokaisessa pienessäkin Tesco expressissä myynnissä! Parhaat kolmioleivät tarjoilee Marks & Spencers ja niitä me hamstrattiin jo lentokoneesta tullessa heti. Ei mitään maailman terveellisimpiä välipaloja, mutta mie voisin oikiasti elää noilla. Ilmiantakaapa Briteissä paljon matkaavat lempparitäytteenne! Mie vannon ehkä eniten vielä BLT:n nimeen, mutta munavoi-vesikrassi on aamupalana paras.
Ja jäätelöt!
Kesä kun on, niin jätskiäkin kuluu. Jälkimmäinen kuva on Guernseyn omaa pehmistä saaren omasta maidosta. Kyseistä herkkua mainostetaan aivan erityisestä laadustaan ja kermaisuudestaan. Oli se kyllä hyvää. Ja täyttävää. Niin täyttävää, että mie sain syyä puolet tuosta Markun jätskistä 😀
Laitetaan kiellon päälle tähän vielä parit aamupalat!
Nämä kaikki me herkuteltiin ihanassa Ziggurat-hotellissa. Kattokaa nyt noita maisemiaki. En ehkä keksi parempaa paikkaa syödä aamiaista. Varsinkaan noin hauskoilta astoilta 🙂
Ja sovitaanko ettei koitetakaan laskea näiden ruokien kaloreita? En myöskään uskaltanut nousta reissun jälkeen heti vaa’alle. Ehkä minun täytyy käydä ensin muutamalla juoksulenkillä ja walltraining-tunnilla ja koittaa vältellä niitä fish & chipsejä jonkun aikaa. Kyllä reissussa vaan on ihana syyä.
Seuraa blogia facebookissa, bloglovinissa ja instagramissa!
12 Comments
Outoa kyllä, mutta mulle on AINA omien Brittireissujen jälkeenkin ollut päähän iskostuneena sellainen mielikuva, että brittiruoka on vähän pahaa ja että sieltä on vaikea löytää hyvää ruokaa! Näiden kuvien perusteella uskallan kyseenalaistaa tämän oman uskomukseni ja onhan noista omista matkoistakin kulunut jo aikas paljon sitä aikaa.. EN tiedä, mikä lienee ollut ongelmana 😀 Pitäisi varmaan tehdä ihan ruokamatka sinne suunnille, jotta saa väärät uskomukset oiottua. Ja okei, fish and chipsit mulle tietysti maistuisi koska tahansa!
Mitää!! Minusta se saattaa surkeimmillaan olla ehkä vähän tylsää, mutta ei se missään nimessä pahaa ole 😀 ja fish&chipsit on kyllä kaikista parasta herkkua!
Huh huh, mua alkoi pelkistä kuvista ottaa pumpusta tuo rasvan määrä :D. Onneksi lomilla saa herkutella. Erityisesti noi kotigrillaukset näyttivät hyviltä.
Siksi en varmaan pitkälle reissulle uskaltais ees lähtiä ettei käy liiaksi verisuonille 😀
Voi ei. Minen voi nyt kyllä antaa pojoja ollenkaan tuolle ruoalle. Anteeksi. Voit uskoa että tällaisen naisen, joka ei todellakaan tykkää rasvaisesta lilluruoasta, tirisevistä pihveistä ja mättöleivästä, on hyvin vaikeaa löytää itselleen syötävää maailmalla. Alpeilla suhatessani pyysin esim. salaatin ilman kastiketta ja minua katsottiin silmäkulmien alta hyvin hämillään. Kyllä tuli taas ahistus näitä kuvia katsellessa, kun tietää, miten rajoittunut ihminen sitä meikäläinen on 😉 Mut hei, muutamalle kuvassa vilahtavalle marjalle, omenasiivulle ja jätskille peukku.
Voi sinua raukkaa 🙂 Taru-siskoni on myös rajoitteinen ja kyllä se on välillä hankalaa löytää varteenotettavia paikkoja. Tuskin kuitenkaan postauksen klikatessasi odotit näkeväsi terveysherkkuja? 😉
Mulla on ollut sellainen mielikuva, että brittien ruoka ei ole hyvää, mutta nämä kuvat kertovat kyllä jotain ihan muuta! Ehdottomasti pitäisi päästä itsekin kokeilemaan 😛
Ei kai sullaki! Mie niiin lähtisin tuonne uuestaan ihan syömään <3 Tosin joo, ei voi verratakkaan Espanjan tai vaikka Italian ruokaelämyksiin. Myönnetään 😀
Haha, mun täytyy kyllä sanoa että me en ole myöskään perinteisen brittiruuan fani ja vaikka olen vuosia asunut täällä niin se ei edellenkään iske. Tosin tähän väliin täytyy todeta että mikään ei kyllä voita kunnon pubiruokaa mutta onneksi pubeistakin saa nykyään vaikka mitä hyviä vaihtoehtoja niiden perinteisimpien brittiruokien rinnalle.
Mutta ihana kuulla että joku oikeasti tykkää tämän maan ruuasta, niin monesti se yleisin mielipide taitaa olla sama kun muilla kommentoijilla että Brittien saaret eivät ole tunnettuja hyvästä ruuasta 🙂
Mie en voi kuin pyöritellä silmiäni täällä 😀 Ehkä mulle kaikki ulkomainen ruoka on niin eksoottista, että pää menee ihan pyörälle!
Mutta pubiruoka on kyllä nannaa <3 Ja minusta ainakin irkkuruokaa on kehuttu. Ainakin enemmän mitä varsin Englannin tai Britannian 😀
Gaah mitä ruokia!! (ja liputan tasan samalla tavalla myös vesikrassin puolesta)
Oiii hyvä mieki ! <3