Yleinen

Tuulen virettä metsästämässä Kaldoaivilla

sunnuntai, huhtikuu 10, 2016

Harvoin kuulee sanottavan, että on aivan liian hyvä sää. Meillä on Markun kanssa melkein aina käynyt hurjan hyvä tuuri reissuille sattuneiden kelien suhteen. Viimeksi Björklidenissä sinne luvatut paksut pilvet väistyivät juuri paripäiväisen reissumme ajaksi. Tällä kertaa matkasimme Suomen pohjoisimpaan kylään Nuorgamiin arktisia elämyksiä järjestävän Alma Arktika- yrityksen vieraiksi Kaldoaivin erämaa-alueelle. Olimme matkanneet jo etukäteen Rovaniemeltä Ivaloon ja suuntasimme auton keulan kohti Nuorgamia aikaisena huhtikuun lauantaina. Oli ihan täydellinen sää. Aurinko paistoi täydeltä taivaalta, eikä missään näkynyt pilvenhattaraakaan koko matkan aikana. Taisimme molemmat ajella ensimmäistä kertaa Ivalo-Nuorgam välistä reittiä, sillä istuimme koko 200km matkan melkein hiljaa radiota kuuntelematta. Maisemat olivat upeat ja niin erilaiset verrattuna Saariselältä etelään päin ajettavasta nelostien reunasta. Hiekkaharjuja koristivat upeat mäntymetsät ja olisi hyvinkin voinut kuvitella olevansa eteläisessä Suomessa järvialueella Salpausselkien tuntumassa.Alma Arktika Kaldoaivi Nuorgam (27)

Matkan varrelta löytyi myös upeita jääputouksia!

Matkan varrelta löytyi myös upeita jääputouksia!

Parkkeerasimme Tenojoen rantaan hauskan näköiselle Karetörmän mökille. Siinä oli meidän majapaikka seuraavaksi yöksi. Mökki oli vasta remontoitu ja yrittäjät Reetta ja Hannu esittelivätkin kättensä jälkiä meille sisällä ja ulkona. Suuret ikkunat antoivat Tenolle ja reilun sadan metrin päässä sijaitsevalle Norjan puolen törmälle. Majoitustilaa oli vaikka isommallekin kaveriporukalle, ja lisäksi ihan mahtava sauna ja ulkona vielä palju. Siinä vaiheessa jo ajattelin, että uudestaan täytyy tulla. Yksi viikonloppu sellaisessa paikassa on liian vähän! Alma Arktika Kaldoaivi Nuorgam (254)

Jos sohvalta jo on tällaiset maisemat, mihin tarvitaan edes televisiota?

Jos sohvalta jo on tällaiset maisemat, mihin tarvitaan edes televisiota?

Alma Arktika Kaldoaivi Nuorgam (224)

Nuorgamin voisi kuvitella olevan aivan liian kaukana. Meille se oli kuitenkin ihan perus viikonloppukohde. Ajelemme muutenkin usein tosi pitkiä matkoja lyhyessä ajassa. Viikonloppu Tromssassa, Kiirunassa, Helsingissä tai Vaasassa autolla ei ole outo juttu ollenkaan. Nuorgamin voisi etelästä saavuttaa helposti myös lentämällä Ivaloon ja jatkamalla vuokra-autolla. Lappilaiselle välimatkat eivät tunnu toki yhtään missään, tuhat kilsaa viikonlopussa sinne tänne on ihan fine. (Rovaniemeltä Nuorgamiin on suunnilleen sama matka yhteen suuntaan, kuin Kokkolasta Helsinkiin) Päämäärä kuitenkin palkitsee. Kaldoaivi oli tuntureita, järviä, kirkasta maisemaa, riekkoja, poroja ja paljaita rinteitä. Tietenkin Tenolla ne maailman parhaat kalavedet suoraan mökin rannasta alkaen. Kevät oli pohjoisessa melkeimpä pidemmällä kuin meillä Rollossa, toki sillä erotuksella, että järvet olivat vielä ihan kunnolla jäässä.

Kevät näkyi jo tuntureilla. Maa oli paikoitellen jo varpuineen näkyvissä.

Kevät näkyi jo tuntureilla. Maa oli paikoitellen jo varpuineen näkyvissä.

Alma Arktika Kaldoaivi Nuorgam (392)Alma Arktika Kaldoaivi Nuorgam (360)

Meillä oli Nuorgamin reissun tarkoituksena mennä kokeilemaan kummallekin ennestään tuntematonta talvilajia, leijahiihtoa. Kosketuspohjaa koko ideaan oli molemmilla todella vähän. Edellisenä keväänä olimme nähneet leijailijoita Pallaksen rinteillä ja tuijottaneet suu auki miten jotkut tekivät jopa kymmenien metrien lentoja leijaa käyttäen. Myöhemmin löysin netistä ihan sattumalta videon leijavaelluksesta Norjan Ifjordilla ja se näytti enemmän siltä mitä itsekin haluaisin kokeilla. Ne hypyt Pallaksella olivat nimittäin leijailua extremimmästä päästä. Kuin purjehiihtoa lumella. Lumouduin ja aloin haaveilemaan. Sitten tuli matkamessut ja yhtäkkiä edessä oli mahdollisuus lähteä kokeilemaan tuota hurjaa lajia! Kaldoaivin erämaa Nuorgamin kylästä etelään on ehkäpä Suomen paras paikka leijailla, sillä sanonta kuuluu: tuntureilla tuulee aina ja rauhassa saa olla.Alma Arktika Kaldoaivi Nuorgam (99)Alma Arktika Kaldoaivi Nuorgam (140)Alma Arktika Kaldoaivi Nuorgam (96)

Oppaamme ovat harrastaneet leijalautailua jo kuusi vuotta. Idea leijailusta kyti eräänä tuulisena talvena Ylläksellä. Keli harmitti, ja piti miettiä mitä voisi alkaa harrastamaan ilman, että tuuli haittaisi. Leijalautailussa tuulesta on ainoastaan hyötyä ja ilman sitä leija ei nouse. Tuulinen erämaa on ehkä paras paikka harrastaa, ja kaikenlisäksi siellä saa olla aika lailla rauhassa. Reetan mukaan juuri se vapauden tunne on lajissa parasta. Koko erämaa ”varattuna” vain muutamalle leijaharrastajalle kuulostaa aika ihanteelliselta tavalta viettää vaikka viikonloppua! Kevät-talvella on parhain aika leijailuun, sillä pohjoisessa päivät ovat pitkät ja valoa riittää mahdollisesti jopa vuorokauden ympäri.

(kuva: Alma Arktika)

Näyttää niin mielettömän siistiltä!! (kuva: Alma Arktika)

Tämä hauskuus jäi nyt ensi kertaan! (kuva: Alma Arktika)

Tämä hauskuus jäi nyt ensi kertaan. (kuva: Alma Arktika)

Luulen että tiedätte mistä puhun, kun mainitsen hyvän tuurini maagiset mittasuhteet. Tällä kertaa vierailumme pohjoisessa tarjosi meille paremmat säät kuin Rovaniemellä. Kevät oli jo pitkällä ja keli oli leuto, plussalla jopa. Leijahiihdolle siis aivan täydelliset puitteet. Paitsi ettei tuullut. Metriäkään sekunnissa. Koko sen kahden päivän aikana kun olimme pohjoisessa oli aivan tyyntä. Onnettareni ei ilmeisesti tajunnut, että uuden harrastuksen kokeileminen ei vaadikaan sitä kaikista täydellisintä ja vuoden epätodennäköisintä säätä. 😀 Kerkesimme porukalla jo vähän nurista asiasta. Vastaantuleva pilkkijä erehtyi kehaisemaan keliä vallan mainioksi ja jopa upeaksi, mutta sai meiltä kommentteja tuulettomuudesta. Leijailu jää siis meidän osaltamme ensi kertaan. Onneksi on nyt syy palata takaisin! Ja ei meillä tekeminen silti kesken loppunut. Nuorgam ja Kaldoaivi tarjosivat meille aivan mahtavat kelit muihin talvisiin aktiviteetteihin ja niistä saatte kuulla lisää myöhemmin!

Mutta ei meillä toki tekeminen loppunut kesken!

Alma Arktika Kaldoaivi Nuorgam (274)

Nuorgamin matkasta lisää juttuja tulossa pian :)

*Retket ja majoitukset tarjosi yhteistyössä Alma Arktika*

Seuraa blogia facebookissa, bloglovinissa ja instagramissa!

You Might Also Like

4 Comments

  • Reply Teija / Lähdetään taas sunnuntai, huhtikuu 10, 2016 at 17:22

    Minäkin haaveilen Nuorgamista ja Alma Arktikan vierailusta, tosin kesäkuulle. Alustavissa suunnitelmissa on ajella pohjoiseen asuntoautolla.

    Heh 😀 Tuo tuulten odottelu on kyllä tuttua puuhaa. En ole koskaan kokeillut leijasurffausta vedessä enkä hangella, mutta miehen harrastuksen perässä on surffikeskuksilla istuskeltu. Alma Arktikan kesäaktiviteetit kiinnostavat minua leijailua enemmän. Kalastus ja pyöräily ovat omissa kesälomahaaveissani.

    • Reply Maarit Johanna maanantai, huhtikuu 11, 2016 at 21:20

      Surffaaminen on jäänyt meiltä ihan kokonaan kokeilematta, mutta pitäis kyllä! Sekin on kiinnostaa, tosin mulle ehkä siinä rajoilla onko liian extremeä 😀

      Tuolla on ihan täydelliset pyöräilymaastot. <3 En voi kuin suositella niitä reittejä. Ei varmasti ole paljoa porukkaa! Kalastus tosin saattaa olla niin suosittu aktiviteetti tuolla suunnalla, että saattaa olla kavereita 🙂

  • Reply Saana | Live now – dream later lauantai, huhtikuu 16, 2016 at 14:43

    Aah, ihania maisemia! Mulla jäi leijasurffauskurssi Espanjassa niin pahasti kesken. Mun on pitänyt saattaa se Suomessa loppuun nimenomaan talvella, sillä 20 vuoden lumilautailukokemuksen jälkeen uskoisin, että leijan ja laudan yhteistyö sujuisi multa lumessa paremmin kuin vedessä. Mutta eihän täällä etelässä ole sellaista talvea ollut, että olisi päässyt tositoimiin. Pitää tulla ensi talvena Lappiin hoitamaan homma kotiin, ellen sitten tänä kesänä löydä jostakin hyvää leijalautailuopea! 🙂 Toisaalta nyt on wakeboarding-kokemusta kertynyt sen verran, että ehkä se alkaisi jo sujua vedessäkin. Alussa ison leijan käsittely ilman mitään aikaisempaa kokemusta tuntui ihan hurjan vaikealta. Tosin kurssin ensimmäisen osan kävin Tarifalla, missä tuuli oli vähän turhankin voimakas (ja lopulta niin voimakas, ettei aloittelijat saaneet enää jatkaa). Yritykset viedä kurssi loppuun Esteponassa päättyi aina rannalla istuskeluun tuulta odotellessa – eikä sitä sitten koskaan tullut. Leijalautailu on kyllä sellainen harrastus, mikä opettaa rakastamaan tuulta! 🙂

    • Reply Maarit Johanna lauantai, huhtikuu 16, 2016 at 15:20

      En muuten tiennytkään että sulla on wakeboarding-kokemusta! Voi vitsi sekin olis varmasti ihan megahauskaa kokeilla. Tuuli on siitä kyllä vähän ärsyttävä luonnonvoima kun se ei koskaan puhalla tasaisesti ja just silloin kun sitä tarvitsisi! Lähemmä yhessä kokeilemaan leijailua! Mie ainakin otan sukset, sillä laudalla en ole koskaan uskaltautunut edes rinteeseen. 🙂

    Leave a Reply