Yleinen

Laivaretki Longyearbyenistä Esmarkin jäätikölle

lauantai, syyskuu 5, 2015

Varasimme yhden ainoan retken etukäteen ennen lähtöä Huippuvuorille. Halusimme ehdottomasti nähdä muutakin kuin Longyearbyenin. Kohteeksi valikoitui Barentsburgin venäläisten ja ukrainalaisten asutuskeskus ja matkan varrella nähtävä Esmarkin jäätikkö. Samanlaiselle retkelle pääsee useiden eri matkanjärjestäjien toimesta ja me valitsimme Polar Charterin. Matkalle tultiin hakemaan hotelleilta linja-autolla ja MS Polargirl-laivamme lähti Longyearbyenin satamasta tasan yhdeksältä aamulla. Kyydissä oli ehkä kolmekymmentä innokasta matkustajaa miehistön ja oppaan lisäksi. Me kiivettiin heti ylös katsomaan maisemia kun laiva irtautui laiturista. Jämähdettiin ulos pitkiksi ajoiksi ja tuijoteltiin horisonttiin. Taas kerran ei ollut sanoja. Terävät huiput vuoret paistattelivat pilvien välistä kun me luovittiin niitä kohti. Luojan kiitos otin matkapahoinvointilääkkeen ja luojan kiitos sellaisia lääkkeitä on ja ne toimii. Laiva keinui välillä aika paljon, mutta ei onneksi tuntunut missään.

Oli upeaa olla merellä ja vain katsella. Kerrankin oli aikaa keskittyä näkymiin niin, ettei tarvinnut olla kameran kanssa valmiudessa kokoajan. Retki kesti vähän reilu yhdeksän tuntia, joten aikaa oli. Laivan ehti tutkia, ottaa torkkuja muiden matkalaisten kanssa, katsella jääkarhuista kertovaa ohjelmaa, tuijotella merelle ja tilata välillä kuumaa baileyskaakaota ja vohveleita lämmikkeeksi.

Esmarkin jäätikkö nähtiin läheltä. Sitä kuuluisaa jäätikön repeilystä syntyvää ”jäätikön laulua” emme kuulleet, mutta sinisenä hohtava jää oli uskomattoman vaikuttava siinä monen kymmenen metrin korkeana massana. Oppaan mukaan sininen jää on kaikista vanhinta ja siinä me katseltiin, kun suuria lohkareita oli juuri irtoamaisillaan. Voihan kaunis maailma. Voihan ilmastonmuutos.

Edes Islannissa en nähnyt jäätikköä noin läheltä kunnolla. Tuolla olin, näin ja tunsin!

Seuraa blogia: *facebook* *instagram*

You Might Also Like

62 Comments

  • Reply sarrrri lauantai, syyskuu 5, 2015 at 14:26

    Syvä huokaus. Joskus pakko päästä tuonne! Ihan mahtavan näköistä. <3

    • Reply Maarit Johanna lauantai, syyskuu 5, 2015 at 18:14

      Huokailuttavaa tuo onkin. Ei pysty sanoin kuvailemaan. <3

      • Reply sarrrri | La Vida Loca 2.0 torstai, heinäkuu 19, 2018 at 16:46

        Hahaa! Tulin lukemaan sun vanhoja juttuja ja kas, näin tämän oman vanhan kommenttini. Nyt voi kai todeta että CHECK! :—D

  • Reply Annika - Tarinoita Maailmalta lauantai, syyskuu 5, 2015 at 15:21

    Voi mieletön!! Ja huh, olipas tosiaan pitkä laivamatka, mutta varmasti sen arvoinen – upeat jäätikkömaisemat! Eipäs tosiaan ole tullut jäätikköä koskaan nähtyä läheltä vielä…Kaunista!

    • Reply Maarit Johanna lauantai, syyskuu 5, 2015 at 18:17

      Olis se muutaman tunnin voinut olla lyhyempi, mutta matkoissa kesti aikansa. Jäätiköltä Barentsburgiin taisi kaikki matkaajat olla torkuilla ainakin tunnin sisällä. Kutsuisin raitisilmamyrkytykseksi tuosta kaikesta uskomattomasta näkemisestä ja kokemisesta 🙂
      En silti kadu, että otettiin reissu vaikka kallis olikin. Lähtisin varmasti uudelleenkin. Maisemat on niin vaikuttavat!

  • Reply Noora lauantai, syyskuu 5, 2015 at 18:00

    Tuo sininen jää on kyllä niin mielettömän väristä! Islannissa siitä sai jo vähän esimakua, mutta tuo näyttää olevan potenssiin monta. Kyllä luonto osaa.

    • Reply Maarit Johanna lauantai, syyskuu 5, 2015 at 18:18

      Se on ihan hullua! Niinkuin ikivanhojen puiden vuosirenkaita! Potenssiin monta kuulostaa just oikealta jos osaisin sitä kuvailla. Ihmeellistä.

  • Reply Jenna / Journey Diary lauantai, syyskuu 5, 2015 at 18:42

    Upean näköistä! Sovit kyllä tuohon maisemaan kuin nenä päähän 🙂

    • Reply Maarit Johanna sunnuntai, syyskuu 6, 2015 at 11:13

      Tuo on ihanin kommentti pitkään aikaan 😀 Kiitos ^^

  • Reply Maria lauantai, syyskuu 5, 2015 at 18:51

    Wau, tuo näyttää niin upealta paikalta! Täytyy myöntää etten koskaan ole ajatellut, että pitäisi päästä pohjoisemmaksi matkalle, mutta kyllä nyt on sen verta huikeet maisemat että kannattaisi mennä 🙂

    • Reply Maarit Johanna sunnuntai, syyskuu 6, 2015 at 11:31

      Maisemien vuoksi kannattaa lähteä mihin vain 🙂
      Pakko myöntää, ettei Aussitkaan olleet minun unelmien kohde, mutta niin vain päädyin tänä vuonna sekä etelämmäs kuin koskaan ja pohjoisemmas kuin koskaan! Hassua 😀

  • Reply säppä lauantai, syyskuu 5, 2015 at 20:05

    Apua mitkä maisemat! Ihan kuin jostain eri maailmasta.. En ole koskaan ajatellutkaan reissua tuonne, mutta laitoit kyllä kuumeen nousemaan!

    • Reply Maarit Johanna sunnuntai, syyskuu 6, 2015 at 11:32

      En ole kyllä koskaan ollut samanlaisessa ympäristössä. Tuli hirveä hinku päästä tutkimaan muitakin paikkoja, joista ei ole oikein edes ennakko-odotuksia tai tietoja. Arktinen <3

  • Reply Sunna sunnuntai, syyskuu 6, 2015 at 18:23

    Piru siun kanssas! Ennen en ollut yhtään kiinnostunut pohjosista alueista, mutta ehkä tämä Barents-järjestöily ja sinun reissukuvat ja kaipuu kotiin muutenkin on tehneet sen, että kaikenlainen pohjonen ulottuvuus kiinnostaa. Mie, joka olen aina haaveillut Ausseista tai Väli-Amerikasta. Kumma juttu.

    Ihan uskomattoman näköistä! Innolla odotellen muita postauksia, etenkin sitä, millaisia otuksia näitte Svalbardissa.

    • Reply Maarit Johanna sunnuntai, syyskuu 6, 2015 at 18:29

      Miten minusta tuntuu, että joku muukin on ihmetellyt muutoksia haaveilun kohteissaan 😀 Huippikset tekee ihmeitä varsinkin paikan päällä!
      Mieki ajattelin aikaisemmin, että tottakai Australia on se minunkin unelmakohde, kun se on kaikkien muidenkin. No, käyty, ja olihan upea paikka. Ei Perth ollut silti MITÄÄN verrattuna Longyearbyeniin! Ei niitä sais edes verrata, mutta joskus on pakko. ^^
      Mie kirjoittelen, että sieki Sunna joskus pääset tuonne, kun kerran Islantiinkin asti olet jo ehtinyt 😀
      Sen verran pahoittelen jo valmiiksi, ettei nähty muuta kuin yksi tunturikettu ja siitäkään ei saatu kunnon kuvia. Nyyh!

  • Reply Anu sunnuntai, syyskuu 6, 2015 at 21:06

    Niin upean näköistä ja varmasti vielä upea reissu potenssiin 200! Ihania kuvia!

  • Reply Inka sunnuntai, syyskuu 6, 2015 at 21:11

    Tää on kyllä aivan uskomaton! Oon niin iloinen sun puolesta että pääsit toteuttamaan tuon unelman ja jakamaan siitä palasia myös meille. Voin vaan kuvitella, kuinka taianomainen tunnelma tuolla matkalla on vallinnut.

    • Reply Maarit Johanna maanantai, syyskuu 7, 2015 at 18:46

      Ihana Inka 🙂 Olen edelleen niin onnellinen tuosta matkasta. Ne tuntemukset oli ihan jotain erikoista ennenkokematonta…

  • Reply Sanna / From London sunnuntai, syyskuu 6, 2015 at 22:38

    Vautsi!! Voin kuvitella kuinka upealta on tuntunut olla paikan päällä kun tietokoneen näytöltäkin näyttää jo aivan uskomattomalta! 🙂

    • Reply Maarit Johanna maanantai, syyskuu 7, 2015 at 18:47

      Niimpä! Vitsi kun kuviin voisi vangita sen koko tilanteen ja fiiliksenkin 🙂

  • Reply Annika | Travelloverblogi sunnuntai, syyskuu 6, 2015 at 22:59

    Aivan huikeita maisemia! Grönlannissa taitaa päästä myös tosi lähelle jäätiköitä, mutta olimme vähän ennen varsinaista turistikautta, jos sellainen ylipäätän joskus on, eikä retkiä ollut joka päivä. Mutta kaikenlainen jylhyys ja karuus on näille saarille yhteistä – ja niin kaunista.

    • Reply Maarit Johanna maanantai, syyskuu 7, 2015 at 18:48

      Grönlantiin on pakko päästä joskus! Tulisipa sinne ensi kesäksi edullisia lentoja Reykjavikistä niin voisi vaikka harkita. 🙂
      Jylhät ja karut maisemat minua kovasti kiehtoo. Mikähän niissä on niin ihmeellistä ^^

  • Reply Jenna maanantai, syyskuu 7, 2015 at 09:37

    Siis apua, näitä maisemia. Oon ihan myyty! Baileyskaakao ja vohvelit, nams.

    • Reply Maarit Johanna maanantai, syyskuu 7, 2015 at 18:49

      No evääthän ne parhaat oli koko reissulla! Norjalaiset syö vohveleita jokapaikassa ja niitä myydäänkin melkein missä vain. 😀

  • Reply Elina | Vaihda vapaalle maanantai, syyskuu 7, 2015 at 11:03

    Jäätiköt on sitten upeita! Haluaisin kovasti tuonne, vaikka jo kuvien katselusta tulee pikkuisen kylmä 😀

    • Reply Maarit Johanna maanantai, syyskuu 7, 2015 at 18:50

      Ja minä haluaisin Alaskaan! Kai sielläkin oli vähän vilpoista? 🙂 Pukeutumiskysymys tuollakin. Kylmyyden kestän, mutta sateesta en hirveästi pidä 🙂

  • Reply Venla maanantai, syyskuu 7, 2015 at 11:53

    Olipas erikoinen reissu, ei itelle ekana tulis mieleen lähtee vastaavalle. 🙂 Upeelta näyttää kuitenkin, varsinkin toi sininen jäätikkö on jotenkin huumaavaa ja satumaista!

    • Reply Maarit Johanna maanantai, syyskuu 7, 2015 at 19:09

      Kai meillä on ihmisillä niin erilaisia intressejä matkakohteiden suhteen 😀 Mulle tämä oli unelmaa 🙂 Se sininen jää oli todellakin satumaista!

  • Reply Pirkko / Meriharakka maanantai, syyskuu 7, 2015 at 14:45

    Kuten jo jossain edellisessä jutussasi totesimme, puolin tai toisin, että samalla reissulla (joskin eri vuonna) olemme olleet – eli lienee aika klassikkoretki Huippuvuorilla 🙂

    Meidän retkellämme laskimme tuolla Esmerkissä myös osan porukkaa kanootteihin ja jätimme sinne! Taisivat paitsi liikkua jäätikön reunaa kanooteilla myös olla yötä jossain noilla main – meille hiukan liian extremeä, jotenkin ajattelin kanoottien jäädessä kauas taakse, että huh … sinne ne nyt jäivät!

    • Reply Maarit Johanna maanantai, syyskuu 7, 2015 at 19:15

      Klassikko taisi olla minustakin ja menisin vaikka uudelleen toiselle samantyyppiselle! Mua olisi se Pyramiden kiinnostanut myös, mutta kuulemma syksyn mittaan sinne saattaa kerääntyä jäätä niin paljon, ettei rantautuminen oli mahdollista. Onneksi Barentsburgiin päin ei ollut sitä ongelmaa.
      Mekin nähtiin niitä kanoottiretkeilijöitä ja täytyy sanoa, että siinä alkavassa tihkusateessa olin aivan tyytyväinen, että pääsi itse lämpimään sisälle turvaan kun tuli kylmä 😀

  • Reply Mikko Nurminen maanantai, syyskuu 7, 2015 at 14:57

    Upean näköistä! Itse olin toukokuussa Islannissa ja siellä tuli pohdittua myös juuri Huippuvuoria, Gröönlantia yms. Nämä on kaikki vielä nähtävä! 🙂

    • Reply Maarit Johanna maanantai, syyskuu 7, 2015 at 19:16

      Islannilla on ilmeisesti sellainen taipumus 😉 Se taisi olla osaltaan vaikuttamassa omiin kohdevalintoihini. Grönlanti olisi niin unelma. Samoin haaveilen vielä pitkästä Kanadan kiertomatkasta.

  • Reply Terhi / Muru Mou maanantai, syyskuu 7, 2015 at 16:30

    Voihan jäätikkö sentään! Tuonne haluisin itsekin, mutta poikaystävä ei suostu tulemaan edes Suomeen talvisaikaan, miten ihmeessä saisin sen Huippuvuorille! Pelkää kylmää, raukka 😀

    • Reply Maarit Johanna maanantai, syyskuu 7, 2015 at 19:17

      Mitää! Millainen pohjoismaalainen se sun poikaystäväsi oikein on kun ei kylmästä tykkää? 😀 Mun danske-ystäväni kulki koko talven takki auki Islannissa ja oli ihan tyytyväinen :p

  • Reply Elämää ja Matkoja maanantai, syyskuu 7, 2015 at 19:09

    Oi mitä kuvia! Tuo sininen jää ja lumihuippuiset vuoret saavat tälläisen kylmää inhoavankin huokailemaan ja haaveilemaan matkasta näihin maisemiin! 🙂

    • Reply Maarit Johanna maanantai, syyskuu 7, 2015 at 19:18

      Oi mukavaa! Sun täytyy tutkia vaihtoehtoja kesämatkalle kun ei ole niin kylmä 🙂

  • Reply Jenni / Unelmatrippi maanantai, syyskuu 7, 2015 at 20:44

    Näyttää vähän turhan kylmältä tuo sää meikäläisen makuun, mutta hienon näköistä toki! Todella lähelle tuolla risteilyllä näköjään pääsee tuota jäätikköä, hurjaa.

    • Reply Maarit Johanna perjantai, syyskuu 11, 2015 at 18:46

      Kylmääkin kestää kun on hyvät vaatteet ja nuo upeat maisemat mitä odottaa! Kaikki oli sen arvoista 🙂

  • Reply Heidi tiistai, syyskuu 8, 2015 at 09:11

    Olin ennen vain lämpimien paratiisikohteiden ystävä, mutta viime vuosina olen alkanut haaveilla kylmistäkin kohteista. Nämä ihanat jäätikkökuvat vakuuttavat: minäkin tahdon ihailemaan jäätiköitä :).

    • Reply Maarit Johanna perjantai, syyskuu 11, 2015 at 18:47

      Näin kävi minullekin! Ihana kuulla 🙂

  • Reply Stacy Siivonen tiistai, syyskuu 8, 2015 at 11:16

    Minulle Huippuvuoret on läheinen, koska moni tuttava on tehnyt matkan juuri sinne. Tämä nyt oli vähän erilainen kuvaus. Niistä muista henkivät tiiralokit, leveäpyrstökihut ja lyhytnokkahanhet ja joskus vieläpä jääkarhut. Ihan mielenkiintoista valottaa tätä toistakin puolta Huippuvuorten matkailusta.

    • Reply Maarit Johanna perjantai, syyskuu 11, 2015 at 18:48

      Mielenkiintoista kuulla! Minuakin olisi kiinnostanut bongailla enemmän eläimiä, mutta ehkä ajoituksemme ei ollut sitä ajatellen täydellinen. Lintuyhdyskuntia olisi kyllä ollut melko lähellä Longyearbyeniä, mutta emme lähteneet vesisateella katselemaan. Olisi mahtava mennä uudelle reissulle ja ”törmätä” juurikin jääkarhuihin ja lintuihin.

  • Reply Panu / Panun matkat torstai, syyskuu 10, 2015 at 23:55

    Palasin juuri Ruotsin Lapista… Ja kyllä vain pohjoinen luonto on niin upeaa! Ihastelen aina tällaisia laivareissuja – itsekin haluan vielä joskus.

    P.S. Pieni hyväntahtoinen ulkoasutoive blogiin: Mielestäni keskitettyä tekstiä on todella vaikea lukea. Toivoisin normaalia tasausta, siis tasausta vasemmalle. Se lisäisi lukukokemuksen miellyttävyyttä.

    • Reply Maarit Johanna perjantai, syyskuu 11, 2015 at 18:50

      Mie odotan suurella mielenkiinnolla juttuja Björklidenistä! Se on mieletön paikka.

      Panu – kiitos toiveesta, se on nyt huomioitu! Pelkkä vasemmalle tasaus näytti omaan silmään ihan pöljältä, mutta molempiin reunoihin paljon paremmalta kuin tämä. Tapoihin ei vissiin kannata jämähtää. 😉 Tulevat postaukset luet jo helpommin.

      • Reply Panu / Panun matkat perjantai, syyskuu 11, 2015 at 18:57

        Kiitos! Uusi postaus onkin paljon luettavampi. Mä niin kalkkis — kirjojen kasvatti – että keskitetty teksti on täysin vierasta mulle.

        • Reply Maarit Johanna perjantai, syyskuu 11, 2015 at 19:20

          Se oli keskitettyä vielä päivällä, mutta tein tutkimusta ja muutin sen 🙂
          Minusta jotenkin keskitettyä oli mukavampaa lukea, mutta nyt muitakin kokeilleina tajuan miksi sitä vierastit.

  • Reply Mirka/ Reason for a Season perjantai, syyskuu 11, 2015 at 12:41

    On kyllä mahtavia maisemia! Rakastan tällaista näkymää, mutta toisaalta inhoan kylmää yli kaiken. Olen tullut siihen tulokseen, että minun pitäisi hankkia parempia talvivarusteita, niin voisin nauttia luonnosta myös kylmään vuodenaikaan paljon enemmän. Joku päivä vielä uskaltaudun tuollaisille retkillekin sitten :D.

    • Reply Maarit Johanna perjantai, syyskuu 11, 2015 at 18:52

      Mieki vähän luulen, että varusteet vois olla vastaus sun ongelmaan! Mie kuljin paljon farkuissa ja tuulitakissa täällä Lapissa keskellä talvea ja kyllähän sellaisissa varusteissa on helppo vihata kylmää. Islannista kärräsin kauhean määrän villapaitoja, villamekkoja ja villahameita ja sen jälkeen en ainakaan ole palellut.
      Jotain teknisiä vaatteita voisin myös ostella jos eivät olisi niin kalliita.
      Eli eka hyvät vaatteet ja sitte mielettömille retkille? :p

  • Reply Kohteena maailma lauantai, syyskuu 12, 2015 at 01:30

    Huikeita maisemia! Voi vain kuvitella, millaisia nuo ovat silloin kun sattuu aurinko paistamaan ja on kirkas päivä…

    • Reply Maarit Johanna lauantai, syyskuu 12, 2015 at 17:07

      Sitä miekin jäin harmittelemaan! Toisella kerralla sitten 🙂

  • Reply Erja/ Andalusian auringossa- ruokamatkablogi lauantai, syyskuu 12, 2015 at 11:08

    on kyllä huikeat maisemat… joskin selkeästi hieman liian kylmää mulle 🙂

    • Reply Maarit Johanna lauantai, syyskuu 12, 2015 at 17:08

      Onneksi siinä tapauksessa maisemien taltioimiseen on kamera ja ihailuun toisten blogit :p

  • Reply Liza in London lauantai, syyskuu 12, 2015 at 15:34

    Taas kerran, ihan fantastisia maisemia! Nämä matkablogit ovat kyllä aika vaarallisia: Enpä olisi tuonnekaan osannut haluta, jos en olisi tätä lukenut… 🙂

    • Reply Maarit Johanna lauantai, syyskuu 12, 2015 at 17:09

      Niimpä! Mieki oon löytänyt blogien kautta ihan liikaa kohteita bucket-listalle! 😀

  • Reply lena lauantai, syyskuu 12, 2015 at 16:54

    Tää on ihan älyttömän mielenkiintoinen kohde! Eipä ole koskaan tullut mieleeni matkustaa tuonne – nyt polttelee mielessä. Etenkin tuo venäläinen historia on aika mielenkiintoinen juttu. Taisinkin viimeisimpään juttuusi kommentoida paikan panimosta, ehdottomasti bucket listalla nyt. Ei siis pelkästään panimon vuoksi, mutta siellä olisi hauska käydä jos tuonne eksyisi… 🙂

    • Reply Maarit Johanna lauantai, syyskuu 12, 2015 at 17:11

      Sun pitää tulla! Vähintään Norjaan seikkailemaan 🙂 Niitä maisemia ei voita mikään. Barentsburg oli tosi mielenkiintoinen paikka, ja olisi ollut hauska vierailla myös siellä panimossa. Yritettiin ostaa paikan olutta hotellin ravintolasta, mutta tarjoilija ei ollut paikalla! 😀

  • Reply Reetta sunnuntai, syyskuu 13, 2015 at 00:25

    Huippuvuorille oon halunnut jo usean vuoden ajan! Koskahan tulisi tilaisuus… Vaellukset ja jäätiköt kiinnostaisivat! Se (ilmeisesti pakollinen) aseen kantaminen jääkarhujen varalta tosin hiukan kauhistuttaa…

    • Reply Maarit Johanna sunnuntai, syyskuu 13, 2015 at 16:35

      Parempaa tilaisuutta kuin ensi kesä saa suomalaisena hakia kun on ne suorat Finskin lennot! Asetta ei ole pakollinen ottaa jos kulkee ryhmän matkassa. Sitä paitsi sellaista ei edes saa jos ei ole aseenkantolupaa. Eli sulla pitäis olla sellainen Suomessa olemassa ja siitä todistus englanniksi tai skandinaavisella kielellä matkassa, että pystyt sellaisen aseen edes vuokraamaan 🙂 Kannattaa siis harkita opastettuja retkiä niin saa muutenkin eniten irti reissusta!

  • Reply Anna Koskela sunnuntai, syyskuu 13, 2015 at 14:12

    ”Luojan kiitos otin matkapahoinvointilääkkeen ja luojan kiitos sellaisia lääkkeitä on ja ne toimii.” – Joo, sama vika. olen heti vihreä, kun laiva irtaantuu laiturista. Nauti nyt siinä sitten maisemista…

    Jäin miettimään Panun toivetta vasempaan reunaan tasaamisesta. Kyllä, luulisin, että sellainen teksti on luettavampaa. Keskitetty teksti tekee minulle tuntee, että sitä korostetaan. Tässä teemassa, nuo huikeat kuvat kun jäävät niin pieniksi. Mielellään niitä katsoisi isompina. Katsos, nyt saan kehitysehdotuksia oikein urakalla 😀

    • Reply Maarit Johanna sunnuntai, syyskuu 13, 2015 at 16:40

      Matkapahoinvointilääkkeet on pelastaneet niin monta reissua, että en vois lähteä enää mihinkään ilman niitä!

      Olen harkinnut sivupalkittomuutta ja isompia kuvia. Tekisi se lukemisesta kivempaa ja kuvatkin todella näyttäisi paljon paremmilta! Sivupalkki on kuitenkin ollut aina ja sen sisältämän informaation dumppaaminen jonnekin muualle tuntuu hankalalta. Tässä teemassa ärsyttää tuo muutaman sentin ”tyhjä tila” molemmilla reunoilla tämän valkoisen alueen jälkeen. Se pienentää tilaa itse asialle.

    Leave a Reply