Yleinen

Longyearbyen 78°13′N 15°33′E – Unelmat todeksi

lauantai, elokuu 29, 2015

Islannissa tuulee enemmän!

Coal Miners’ Cabin Nybyenissa aivan Longyearbyenin ulkopuolella on juuri samantyyppinen guesthouse kuin Fortitudessa on saattanut odottaa Huippuvuorilta. Kolmannen pilvikerroksen läpi laskeuduttua sai haukkoa henkeä kun näki vuoret. Suomenkielistä nimeä ei Huippuvuoret ole aivan turhasta saaneet! Me ollaan täällä, n. 1600km päässä Pohjoisnavalta. Tuntuu uskomattomalta. Mikään muu kohde ikinä ei ole aiheuttanut samanlaisia viboja ja jännitystä, ja lentolippujen osto hihkumista kuin tämä. Longyearbyen on kaikessa rumuudessaan ihastuttava. Nämä ihmeelliset vuoret ja meidän koti seuraavan kolmen päivän ajan.

En vieläkään oikein usko, että täällä ollaan. Huomenna noustaan jo paattiin ja retkelle. Saatetaan nähdä jääkarhuja. Jopa täällä kylillä. En ehkä kestä.

Palaan kun saan järkevää tekstiä kirjoitettua. Kunhan vuorihulluus taas hellittää. Täällä on ihan huikeaa!

Päivittelen blogia myös instagramiin ja facebookiin!

You Might Also Like

8 Comments

  • Reply Inka sunnuntai, elokuu 30, 2015 at 10:35

    Uskomatonta että ootte oikeesti siellä, huhhuh. Nauttikaa joka hetkestä ja sitten kunnon raporttia kehiin! 😀

    • Reply Maarit Johanna sunnuntai, elokuu 30, 2015 at 21:01

      Tuntuu vieläkin niin hassulta. Mulle tää on kokoajan ”melkein pohjoisnavalla”. Ihan outoa miten joillekin napapiiri voi olla niin iso juttu. TÄMÄ on iso juttu 😀 Raporttia tulee heti kun pää kerkeää käsittää 🙂

  • Reply Milla - Pingviinimatkat sunnuntai, elokuu 30, 2015 at 21:52

    Upeaa, että olette päässeet sinne! Voin kuvitella, että nyt on vaikea tuottaa ymmärrettävää tekstiä 😀 Nauti ja tuota sitten kun olet saanut kokea. Me keretään kyllä lueskelemaan myöhemminkin 🙂

    • Reply Maarit Johanna maanantai, elokuu 31, 2015 at 10:31

      Kiitos Milla 🙂 Tällä on kaikki ihan tavalliset jutut, kuten Islannissakin, mutta silti saa pyöritellä kokoajan päätään ihastuksissaan. 🙂

  • Reply Pirkko / Meriharakka maanantai, elokuu 31, 2015 at 09:48

    Me saavuimme lentoaikatauluista johtuen aamuyöstä ja oletimme tulevamme yöhiljaiseen pieneen kaupunkiin. Mutta (heinäkuussa) olikin ihan valoisaa ja kaikkialla ihmisiä liikenteessä (hotellin tienoilla ehkä osittain juuri noista lentoaikatauluista johtuen). Ja ehti matkalla lentokentältä hotellille (me asuimme siinä Radisson Bluessa) näimme lahdessa maitovalaita! On se huikea paikka. Jääkarhuja lienee kylillä kesällä aika harvaan, mutta jo marketin oven yläpuolella on täytetty, museossa toinen – niin tai se ensimmäinenhän oli jo tuloaulassa!

    • Reply Maarit Johanna maanantai, elokuu 31, 2015 at 10:33

      Valaita oikeastikko? 😮 Meidän opas sanoi eilen, ettei vuonossa ole enää valaita ollenkaan! Mielenkiintoinen juttu siis. Kesällä tämä varmasti elää vuorokauden ympäri aktiivisesti ja öisin järjestetään reissujakin.
      Jääkarhuja me tuskin ehditään nähdä, mutta noita ”kesytettyjä” pehmoeläimiä sitäkin enemmän. Ompahan syy tulla takaisin!
      Ehkä mekin päästään ensi kerralla Radisson Blu’hun, vaikka ei Coal Miners’ Cabinissa ole mitään valittamista ^^

  • Reply Pirkko / Meriharakka keskiviikko, syyskuu 2, 2015 at 10:31

    Juu, valkoisia maitovalaita oli, kesällä 2014 ainakin vielä!
    Valasta oli myös tarjolla risteilyllä, jolla kävimme Barentsburgissa – ja paljon muita ruokavaihtoehtoja ei ollutkaan, joten tuli sitten syötyä valasta.
    Opas yritti vakuuttaa, että lahtivalaita on nykyisin jo taas niin paljon, että ne kestävät niiden pyynninkin.

    • Reply Maarit Johanna keskiviikko, syyskuu 2, 2015 at 18:49

      Ihan mahtavaa! Me ei nimittäin nähty mitään eläimiä meidän reissulla. Tehtiin sama matka kuin te 🙂 Ilmeisesti kuitenkin eri yhtiöllä, sillä meille tarjoiltiin lohta ja uuniperunoita. Kyllä mekin valasta ehdittiin maistaa, mutta sai omasta puolesta jäädä viimeiseksi kerraksi. Ei ollut kovin mun makuun.

    Leave a Reply