Yleinen

Muistan öisen Saanatunturin

keskiviikko, tammikuu 7, 2015

Vaikka siitä onkin jo hetki, muistan kun lähdettiin ensi kertaa yhdessä ulkomaille Norjaan. Töistä olisi toki viikonloppu vapaata joten auton keula osoitti heti perjantaina pohjoiseen.

Yötön yö, hyttyset ja pitkä matka. Monta tuntia ajettiin jo Sodankylästäkin ja Shakiran levy kuunneltiin puhki. Oli jo myöhä kun saavuttiin majapaikkaan Kilpisjärvellä. Syötiin illallinen kymmeneltä. Melkein missä tahansa muualla tämän jälkeen olisi tyhmyyttä lähteä ulos luontoon seikkailemaan, mutta ei täällä. Aurinko paistaisi selkään koko yön näillä leveysasteilla. Tuhdit pihvit sulivat vatsoissamme, kun viimein pääsimme Saanan portaille. Vesi hupeni juomapulloista kun hengästyttiin, mutta onneksi meillä ei ollut kiire. Muita matkalaisia ei hulppeista keleistä huolimatta näkynyt. Liekö kaikki keskellä yötä jo nukkumassa?

Saanan huippu saavutettiin yön pimeimpinä tunteina. En edes minä, ikäni Lapissa asunut, tiennyt kesän sinisistä hetkistä. Aurinko kävi piilossa ja vain kuu paistoi. Löydettiin kivistä tehtyjä maagisia renkaita, kirkkaita tunturilampia ja koimme miten pieni pilvi lensi lävitsemme. Oli melkein aavemaista, eikä mikään liikkunut. Edes hyttyset. Se aurinkokin jonka piti paistaa, oli mennyt tunturien taakse piiloon. Korkkasimme eväänä olleen viskipullon eikä minullakaan sitten enää pelottanut.

Lisää tarinoita feediinsä saa seuraamalla blogia facebookissa.

You Might Also Like

8 Comments

  • Reply Journey Diary / Jenna keskiviikko, tammikuu 7, 2015 at 12:16

    Viskin voimalla vaikka kiven läpi 😀 No ei vaan, järjettömät maisemat! Kyllä ens kesänä on pakko toteuttaa ajelu Norjan puolelle, viime kesänä kun ei jaksanutkaan ajaa loppuun asti…. Teltta vaan mukaan ja viettämään kunnon eräelämää muutamaks päiväks!

    • Reply Maarit Johanna keskiviikko, tammikuu 7, 2015 at 15:34

      Tosiaanki 😀 Siis sekä viski että maisemat ! Norjassa vois käydä vaikka joka kesä, se on niin mieletön paikka. Teltta pitänee raahata meidänki matkaan ens kerralla, hotelleihin uppos pieni omaisuus.

  • Reply Maria keskiviikko, tammikuu 7, 2015 at 12:48

    Ihani maisemia! Varsinkin nuo kivirenkaat näyttävät maagisilta 😀 Hävettää myöntää etten koskaan ole käynyt Vaasa – Kuopio akselia pohjoisemmassa, joten Lappi olis ehdottomasti joskus koettava!

    • Reply Maarit Johanna keskiviikko, tammikuu 7, 2015 at 15:36

      Wow no tuo on jo saavutus sinänsä ettei ole sitä pohjoisempaan ehtinyt 😀 Mie en sentään ihan Nordkappiin ole ajanut mutta melko pohjoisessa Norjassa on tullut seikkailtua. Lappia voin suositella autolla ehdottomasti. Lennothan maksaa melkein yhtä paljon ku Keski-Eurooppaan.

  • Reply maisasofia sunnuntai, tammikuu 11, 2015 at 21:01

    Vau! Oiskohan siinä meille taas uus retkeilykohde tulevalle kesälle? Teltta matkaan 😉

    • Reply Maarit Johanna maanantai, tammikuu 12, 2015 at 07:42

      Joo huippua! Telttailu huipulla olis varmasti upeaa 🙂

  • Reply Senja tiistai, tammikuu 13, 2015 at 01:07

    Vau mitä kuvia!

  • Reply Maarit Johanna tiistai, tammikuu 13, 2015 at 09:30

    Kiitos 🙂 kyllä kun on tuollainen luonnon valaistus niin kelpaa näppäillä.

  • Leave a Reply