Yleinen

Ei tästä maailmasta // Diamond Circle – roadtrip

maanantai, syyskuu 29, 2014

dettifossmaaritEdellisestä seikkailusta vaihtariporukalla Akureyrin ulkopuolelle oli ehtinyt kertyä jo ihan tarpeeksi aikaa, joten varasimme auton lauantaiksi. Meillä on ollut tapana ottaa aina kaikista pienin ja halvin tarjolla oleva malli, kerätä se täyteen porukkaa ja lähtiä reissuun. Perjantai-iltana hakasin Europcarilta hopeaisen Yariksen Gula Villanin pihalle ja alettiin kolmen tytön kanssa suunnittelemaan reittiä. Akureyristä pääsee yllättävän helposti kiertelemään monta ympyräreittiä, joista valittiin mielenkiintoisin. Sillä on jopa nimi; Diamond Circle. Googlettelun seurauksena saimme selville, että Bardarbungan uhkan vuoksi osa teistä alueella on suljettu, ja paikoitellen voi olla huonokuntoinen maasto. Ei se meitä hidastaisi, näin päätimme yksissä tuumin. Lauantai aamuna satoi lunta ja vuonoa ympäröivien vuorten rinteet olivat valkoisena. Näkyvyys näytti heikolta ja Länsivuonoille matkalla olleet tytöt olivat kääntyneet Varmahlidistä takaisin Akureyriin, koska tie oli jäässä eikä auto liikahtanut ylämäkeen. Lähdimme porukalla vaihtamaan vuokra-kärryihin talvirenkaita ja pääsimme aikataulusta myöhässä liikenteeseen vihdoinkin. Olin skeptinen kelistä, joka näytti välillä haluavan lumettaa tai sataa, sekä näkyvyydestä, teiden kunnosta ja pikkuautosta. Vähintä mitä halusin päivältä, olisi juuttua mutarälliin keskellä islantilaista erämaata Yariksen kokoisella autolla ilman matkapuhelinverkkoa.

diamondcircleDiamond Circle rinkulatie kulkee ympyrän muotoisen reitin Islantia kiertävän ykköstien pohjoispuolella Akureyristä itään. Puolessa välissä matkalla Húsavikiin ollaan jo rinkulalla, mutta me teimme mutkan ja kävimme katsomassa jo tutuksi tullutta Godafossia. Mustat laavakentät olivat saaneet lumipeitteen korkealla maastossa ja tunsin pienen hetken olevani melkein kuin kotona Lapissa. Maisema oli muuttunut, vesiputous ei näyttänyt samalta kuin muutamia viikkoja aikaisemmin. Kesäinen, iloinen ja raikas putous näyttäytyi ihan eri valossa, melkein vihamielisenä. Kontrasti muistikuviin oli uskomaton. Kastelin melkein nahkakenkäni kun värjöttelin sadetakkini suojassa lätäkössä tuijottelemassa putoukselle.

20140927_11315620140927_11255620140927_113150Matkalla Húsavikiin oli vielä muutama mutka, ja perillä visiteerattiin valasmuseo, paikallinen huoltoasema hodareineen ja kauhean ruma keltainen majakka, jonne ei välttämättä olisi saanut edes mennä. Kauhisteltiin miten paljon on jo kello ja jatkettiin pikaisesti myötäpäivään kierrosta kohti Ásbyrgiä. Oltiin siellä käyneeltä kämppikseltä kuultu että ”hieno paikka”, sen enempää ei oikeastaan tiedetty mitä odottaa. Parasta oli siis lähtiä ottamaan selevää. Löydettiin tienviitta ja lehtometsään johtava hiekkatie. Siis metsään, Islannissa! Tätä metsikköä reunusti erikoiset seinät. Mitä syvemmälle metsään mentiin, sitä hoksasi olevansa jossain ihan muualla. Kahden suoran taivaaseen kurkottavan reunan välissä, jonkinlaisessa erikoisessa kulhomaisessa kanjonissa. Sitä paljon puhuttua lunta ei näkynyt missään, vaan se oli jäänyt asvalttitielle. Metsässä meillä oli vielä syksy ja kaunis ruska. Jopa aurinko yritti paistaa Ásbyrgiin! Keskeltä ”kulhoa” löytyi tyhjä parkkipaikka ja puolen kilsan kävelypolku. Sopiva reippailu meille. Luonto oli kaunista, mutta en vain voinut lakata ihmettelemästä miten tuollaisia paikkoja voi syntyä. Ja miksi Islanti on geologisessa lotossa voittanut ne kaikki hienoimmat?

IMG_071120140927_160116IMG_0715IMG_0749IMG_0727IMG_0742IMG_0741IMG_0745IMG_0744Tie numero 862 ja samalla Jökulsárgljúfurin kansallispuiston alue Ásbyrgin liepeillä oli suljettu. Se olisi johtanut kaikukallioille ja Dettifossille Jökulsá á Fjöllum-joen länsipuolelta pitkin. 864-tie joen itäpuolella oli kuitenkin auki, säävarauksella lokakuun alkuun asti. Ajoituksemme taisi olla siis loistava! Aamulla oli ollut rankkasade ja mutaisuudesta oli varoiteltu. Huoltsikalla meille kerrottiin, että omalla vastuulla, tie on erittäin surkeassa kunnossa, vaikka ei mutarälliä olekaan. Lähettiin siis kokeilemaan. Toinen vaihtoehto olisi lähteä samaa reittiä takaisin ja sitä emme edes halunneet harkita. Kolmessa kymmenessä kilometrissä meni tunti. Siitä voitte päätellä kuinka paljon Yariksen kaasua uskalsin painaa. Tie oli sanalla sanoen vibraattoa äänihuulille ja jo valmiiksi puutuneelle persukselle. Ryty-tyty-ryty-ryty…

20140927_170733Hafragilsfoss löydettiin sattumalta. Tiellä oli kyltti ja ymmärrettiin sen verran, että foss-tarkoittaa putousta. Hitaasta vauhdista oli helppo tehdä äkkijarrutus. Dettifossin suihkut pilkahteli jo näköpiirissä mutta tämä piti mennä tarkistamaan. Ja mitä luonto meille tarjosikaan. Hurjat näköalat joen tekemän kanjonireunan korkeuksilta voimakkaalle vesiputoukselle ja hiukan jo jäätyneelle (?) joelle. Tuo erikoinen muodostelma vedessä jäi meille mysteeriksi, mutta ihmeellinen se oli. Kuin vedellä olisi aivot. Näköalapaikalla maaperä oli punaista. Sellaista ei oltu aikaisemmin nähty missään muualla.

IMG_0758IMG_0756IMG_0760IMG_0754IMG_0763Taivas oli hiukan synkemmän sininen kun vihdoin pääsimme viimeiselle etapillemme ja parkkeerasimme Dettifossille. Parkkipaikalle kuului jo hurja kohina ja suihkut mitkä jokea lyövä vesi synnytti, nousivat kymmeniä metrejä korkealle. Nähdäkseen jotain piti seurata kivipolkua. Taivas vain hämärtyi ja me kavuttiin kiville katsomaan luonnon ihmettä.IMG_0853IMG_0779IMG_0852IMG_0772IMG_0837IMG_0784IMG_0838Sata metriä leveä ja neljäkymmentäneljä metriä korkea elokuvissakin nähty Dettifoss syöksi vettä kaksisataa kuutiometriä sekunnissa suoraan silmiemme edessä. Ihminen tunsi itsensä pieneksi ja meni silti melko reunalle katsomaan kuinka lähelle uskaltaa mennä. Ihan lähellä huomasi kiven päällä seisoessa tärinää jalkojen alla. Euroopan voimakkaimmalle vesiputoukselle ei kuitenkaan uskaltanut uhitella ja ihailtiin sitä myös hiukan kauempaa.

IMG_0784IMG_0843IMG_0778Päivän kohokohta sai ystävänikin tunteikkaalle päälle: ”Me tehtiin se! Nähtiin sittenkin Dettifoss!” Tunne siitä ettei se välttämättä tule lähitulevaisuudessa uudelleen ajankohtaiseksi nosti omiakin fiiliksiä vielä tavallista korkeammalle. Mikäli Bardarbunga haluaa purkautua, se sulattaa jäätikköä niin hurjat määrät, että sula vesi valuu jäätikköjokiin niitä tulvimaan. Tästä syystä myös Vatnajökullin jäätiköltä lähtevän ja Dettifossia ruokkivan Jökulsá á Fjöllumin ympäristö voi olla ihmisen pääsemättömissä pitkiäkin aikoja. Mistä sitä tietää muuttuuko Dettifoss sen seurauksena, onko se enää samanlainen?

wesawdettifossIMG_0775IMG_0817Kolmen putouksen päivä sai pääni sen verran korkeisiin sfääreihin, että näin uniakin vesiputouksista. Aamulla piti nousta googlettelemaan ja löysin World of Waterfalls sivuston, jota tutkin ikuisuuden. Maailmassa on niin paljon kauniita paikkoja, joita en ole tiennyt olevan olemassakaan. Ja jotkut niistäkin paikoista ovat niin ihmeellisiä, ettei niiden uskoisi edes olevan tästä maailmasta. Jos sinussa asuu eskapisti, muuta Islantiin.

Mielenkiintoista luettavaa? Seuraa blogia facebookissa.

You Might Also Like

24 Comments

  • Reply Hanna maanantai, syyskuu 29, 2014 at 16:37

    Oon aina aatellu, että Islanti on niin pieni maa, ettei sinne kovin paljoa mahdu nähtävää, mutta olin ilmeisesti väärässä 😀 Sulla tulee kyllä varmasti olemaan mahtava loppusyksy siellä! 🙂

    • Reply Maarit Johanna maanantai, syyskuu 29, 2014 at 17:14

      On tämä Suomeen verrattuna ihan mini, mutta ompahan vähemmän ajettavaa kohteelta toiselle! Täällä on ihan käsittämättömän paljon kaikkea. Vain suurimmat ja tärkeimmät nähtävyydet on lueteltu ja ne loput vieläkin mahtavammat vain odottelevat löytäjiään. Loppusyksyä odotellessa, tähän asti jo ollut upeaa ^^

  • Reply Arja maanantai, syyskuu 29, 2014 at 16:43

    Onpas jännää nähdä talvisempia maisemia sieltä Godafossilta! Vielä on kirkkaassa muistissa yöpyminen siinä putouksen kupeessa leirintäalueella, ja dettifoss jäikin meiltä asfalttitienhakuisilta pyöräilijöiltä näkemättä. Islannin luontoa ei vaan voi lakata ihmettelemästä, mukavaa seurata luonnon muuttumista siellä sun kameran silmin. (nyt kun kaikki pyöräilijää heitelleet vasta- ja sivutuulet on unohtuneet, haluaisin itsekin jo takaisin 🙂 )

    • Reply Maarit Johanna maanantai, syyskuu 29, 2014 at 17:16

      Kiva kuulla että kiinnostaa 🙂 Se Dettifossin tie oli kyllä niin järkyttävä, että vielä vähemmän pyörällä haluaisin kokeilla! Godafoss saa kyllä ihan uudet ulottuvuudet lumen ympäröimänä. Pakko kyllä sanoa, että siitä kesäisestä pidin ehkä enemmän 🙂 Ei kyllä tosin tulis ensimmäisenä mieleen lähteä pyöräilemään täältä mihinkään, tälläkin hetkellä todella tuuli on todella navakkaa…

  • Reply Anna / Tämä matka-blogi maanantai, syyskuu 29, 2014 at 17:07

    Huijui. Korkeanpaikan kammoisena voisi jäädä moni paikka tuolla ihastelematta. Tai ehkäpä mä konttaisin niin lähelle että voisin napata kuvan.

    • Reply Maarit Johanna maanantai, syyskuu 29, 2014 at 17:17

      Mulla on vähän sama vika! Tuolla on kyllä kammoisillekin omia paikkoja ihastella. Ei ole onneksi pakko mennä niin lähelle kuin uhkarohkeimmat että jotain näkee 🙂

  • Reply marikaw maanantai, syyskuu 29, 2014 at 17:33

    Joo todellakin out of this world. Koska voi lähteä uudestaan Islantiin? 😀 Hihi, tutustuin kanssa tuohon waterdalls sivustoon kun oltiin lähdössä reissuun. Harmi jos tulivuori estää kokonaan eteläislantiin tutustumisen, mutta ainakin jää syy palata kun se rauhoittuu. 😉 Jos pääsette reissulle niin suosittelen esim. https://www.rantapallo.fi/marikaworld/2014/08/24/islannin-etelarannikkoa-pitkin/ tollasta reittiä. 🙂 Oli ihan älytön päivä.

    • Reply Maarit Johanna maanantai, syyskuu 29, 2014 at 17:39

      Tuu vaikka heti? 😀 Ja niin, ei se vissiin vaikutakkaan etelään niin paljon kuin pohjoisen ylämaihin, oon tehny vähän tutkimusta. Tai siis, mistäpä sitä ikinä tietää mikä vaikuttaa mihinkin ja onko se edes Bardarbunga ku haluaa purkautua. Myöhäisemmän syksyn reissuihin vaikuttaa ainakin säät (just nyt ainakin tuulee sen verran, että pelkään ikkunani ulkopuolella olevan koivun kaatuvan kohta sisään :D) ja jos on kovin pilvistä tai lumista niin eihän sitä edes näe niitä maisemia. Etelä-Islanti kyllä kovasti kiinnostaisi, pitää tsekata postauksesi! Kiitos vinkistä 🙂

  • Reply Kea maanantai, syyskuu 29, 2014 at 17:48

    Vesiputoukset on kyllä parhaita. Ehdottomasti mun suosikkeja. Ja upeita noi Islannin-maisemat, pitäis joskus lähtee käymään uudestaan… viimeks kävin 2007, mut lähinnä siinä Reykjavikin ympäristössä pyörin kun oli duunimatka. 🙂

  • Reply Maarit Johanna maanantai, syyskuu 29, 2014 at 18:01

    En ole aikaisemmin pitänyt minään, kun olen nähnyt vain niin pieniä. Mieli muuttuu kun näkee jotain vaikuttavaa 🙂 On varmasti Reykjavikin tienoillakin nähtävää, siellä en ole vielä itse liikuskellut. Ja sun blogin innoittamana on etsittävä kauniita majakoita!

  • Reply sandra maanantai, syyskuu 29, 2014 at 20:07

    Miten teillä on joka päivä jotain out-of-this-world-tekemistä tuolla?! Ihan kateelliseksi käy!

    • Reply Maarit Johanna maanantai, syyskuu 29, 2014 at 21:44

      Olisikin joka päivä B-) Melkolailla viikonloppuisin seikkaillaan kaupungin ulkopuolella. Onneksi sie oot sentään jo maistanu vähän Islantia ^^

  • Reply AnnKat maanantai, syyskuu 29, 2014 at 21:10

    Noi maisemat! Voiko tollasia paikkoja oikeasti olla jossain?
    Lisäät tässä kyllä sellasta Islanti-kuumetta, että sinne on pakko päästä mahdollisimman pian. 🙂

    • Reply Maarit Johanna maanantai, syyskuu 29, 2014 at 21:45

      Sanoppa muuta. Ihan utopistisia näkyjä. Ei ihme että ne tulee mulla uniinkin 😀 Eikös matkablogit ole matkakuumeen nostatusta varten? :p

  • Reply ottoizakaya tiistai, syyskuu 30, 2014 at 09:03

    Toi luonto on ihan kipee!! 🙂 Ja hienoja kuvia, etenkin ensimmäinen!!

    Se on todellista kultaa, että kerkee näkemään mestoja, mitä tulevaisuudessa enää tule välttämättä näkemään. 🙂

    • Reply Maarit Johanna tiistai, syyskuu 30, 2014 at 11:17

      Ymmärrän mitä tarkoitat! En vois olla enempää samaa mieltä. Kiitos kehuista, vieläki ihan pää pyörällä reissusta :))

  • Reply satuvw tiistai, syyskuu 30, 2014 at 16:25

    Susta on tullut ihan islantilaisen näköinen!! Tai ehkä se on vain tuo villatakki… 🙂

    Tuohon Golden Circle – reittiin törmäsin itsekin viikonloppuna kun googlailin kuumeisesti Islantia ja mitä siellä tekisi jouluna. Nyt näyttää tosin siltä että jouluksi suuntana on Portugali (enemmistön päätös…), mutta kyllä tuonne Islantiin on vielä päästävä! Kuten olen jo sanonut muutamaan otteeseen….. 😉

    • Reply Maarit Johanna tiistai, syyskuu 30, 2014 at 18:37

      Kyllä blonditukka ja villatakki varmaan hämää tarpeeksi 😉
      Onhan täällä vaikka mitä circlejä ajettavaksi ja putouksia nähtäväksi, googlailemalla löytää vielä kaikkea lisää. Portugali on varmasti upea! Islantiin tulisin toisen kerran ehkä kesällä, varmin mahdollisuus saada hyvät kelit 🙂 Eli ehkä teidän kesäreissu on sitten tänne? ^^

  • Reply Tiina, Kinttupolulla keskiviikko, lokakuu 1, 2014 at 14:58

    Ompahan komeeta! 🙂

    • Reply Maarit Johanna keskiviikko, lokakuu 1, 2014 at 15:20

      Kelepais tulla kinttupolkuilemaan :p

      • Reply Tiina, Kinttupolulla tiistai, toukokuu 26, 2015 at 16:48

        No niin muuten kelpaa!
        Mun piti tulla sun blogiin uudelleen fiilistelemään näitä Islantipostauksia, kun päätettiin lentää täältä Provencesta Juhannuksena Reykjavikiin 🙂 Mun kaveri on kesän duunissa Langjökull-jäätikön lähellä ekoturismimaatilalla ja mennään sinne viikoksi patikoimaan ja ihmettelemään. Tulee olemaan nimittäin eksoottista Ranskan jälkeen 😀 Odotan niin innolla ja luen nämä sun kaikki Islantijutut uudelleen tarkasti läpi 🙂

        • Reply Maarit Johanna tiistai, toukokuu 26, 2015 at 17:57

          Hei vähänkö loistavaa! Ehkäpä muutattekin seuraavaksi sinne keskelle Islantia 😀
          Varmasti upeat maisemat siellä päin. Itse en ehtinyt ihan niin keskellä käymään, mutta voi miten kyllä kiinnostaisi.
          Täältä vaan inspistä hakemaan, jos ootte millään menossa samoihin kohteisiin missä ite tuli käytyä 🙂 Mielenkiinnolla ootan teidänkin retkestä juttuja jos ootte niin pian jo menossa!

  • Reply Jenni / Globe Called Home keskiviikko, lokakuu 8, 2014 at 08:58

    Ihan mielettömän näköisiä nuo kanjonit! Huippua!

  • Leave a Reply