Me ollaan kotona.
1200 ajettua kilometriä, kolme valoisaa yötä, paljon polkemista, patikoiden noustuja vuoren rinteita ja kaksi lähes täyttä muistikorttia täynnä vuoria, vuoria ja vuoria. Se kolme yötä oli aivan liian vähän. Oltais voitu jäädä koko kesäksi. Tromssalla ei turhaan ole lisänimenä Pohjolan Pariisi, se on valehtelematta jopa kauniimpi kuin alkuperäinen. Mun on ehkä pakko kerätä itseni töihin ja sisäistettävä, ettei ne vuoret ja tunturit näy meidän parvekkeelle asti. Ei edes Saana, tai Pallas. Pieni metsikkö vain ja sairaasti sääskiä. Kohta tulee lietsottua itselle loman jälkeinen masennus. Diagnosoin sen vuorihulluudeksi. Miksei meilläki voi olla vuoria??
huokaus…
Stay tuned, mulla on juttuja kerrottavana!
16 Comments
Nuo maisemat on kyllä kauniit! Ei uskois että löytyy noinkin läheltä.
Niin no, oululaisen näkökulmasta ne onkin jo vähän kauempana 🙂 Mutta sanoppa muuta! Voisivat Suomen puolelleki vähän lahjoittaa.
<3 Innolla uusia juttuja odotellen!
Ihanaa jes! 🙂
Iik, nyt on kyllä vuorihulluutta havaittavissa täälläkin suunnalla! Nähtävästi varsin tarttuva tauti 😉
Se on! Ja pitkäikäinen.. Viipyilevä ja silloin tällöin roihuava!
ah, noissa maisemissa mieli varmasti lepää!
Totta. Mieli, sielu ja ruumis 🙂
Ei oo kyllä mennyt nallekarkit Suomen osalta tasan, kun Pohjolan vuoria on jaettu :/ Mutta oiskohan ne vuoret sitten niin upeita, jos ne näkis joka päivä? 🙂
No ei kyllä ole mennyt! Mutta väittäisin että kyllä ovat ja olisin valmis vaikka muuttamaan sinne, että näkisin ne aamulla ensimmäisenä ikkunasta ^^
Tervetulloo takaisin! Sulla tuli niin upeita kuvia koko matkan että olin ihan haavi auki. Ymmärrän kyllä että nytten sua ahistaa pikkuisen 😉
Kiitos K! Me taidettiin olla sielläki vähän haavi auki koko ajan. Oli niin vähän aikaa että piti ottaa yliannos vuoria 😀
Vuorihulluus on laajeneva sairaus, kun on koulunnut muutamana kesänä Itävallan ja muutaman naapurimaankin vuorilla, ei pohjoisen nyppylät tunnu juuri missään. Ja Alpeille on päästävaä uudestaan ja uudestaan – ja vähintäänkin 2500 metriin. Suosittelen 😉
Mullakin on Itävallan käyntejä jo kolme takana ja olen aivan rakastunu niihin huippuihin! Onhan Alpeissa ihan oma tunnelmansa. Nuo Norjan vuoret on vaan niin mielettömiä kun siinä on kontrastina vielä meri. ^^
Vuoret <3 oon miettinyt tuota samaa asiaa lapsesta saakka. Ihania kuvia, niinku oon jo Instagramista nähnytkin. Jään oottelemaan matkakertomuksia. 🙂
Kiitos 🙂 tarinoita tulossa!