KAUPALLINEN YHTEISTYÖ
Kun matkustaa autolla viidessä päivässä Italiasta Suomeen, viimeisen matkaetapin mukavuuksilla on merkitystä. Kokemuksen kruunasi yösauna meren aalloilla.
Paluumatka italiasta Cilenton rannikolta oli täynnä yllättäviä käänteitä, pikaisia yön yli visiittejä kauniisiin Euroopan kaupunkeihin ja loppuhuipennuksena ylellinen Finnlinesin laivamatka Kapellskäristä Naantaliin. Ensimmäinen yllätys tuli maanantaina jo Firenzen korkeudella, kun koronapassit tuuttasivat punaista paikallisessa Mäkkärissä. Emme olleet ihan kartalla siitä, että Italiassa oli tullut uusi neljän kuukauden sääntö rokotusten voimassaoloon. Olimme siis sananmukaisesti päiväysvanhoja.
Menivät kieltämättä vähän biorytmit uuteen asentoon, kun hotelli ei ottanut meitä sisään. Varauduimme jo nukkumaan seuraavat yöt autossa. Onneksi löytyi hotelli, jossa vastaanotossa tehtyjen negatiivisten koronatestien jälkeen saimme majoittua. Matka jatkui nopealla vaihteella Sveitsiin, siellä onneksi oli rokotuksilla pitempi voimassaoloaika. Helpotuksen huokaus, olimme jälleen vihreän Green Passin omaavia.
Sveitsin Luzern on huikean kaunis kaupunki, sinne pitää päästä uudelleen. Samoin Saksan Hannover, vaikka muuten Saksa tuntui tylsän harmaalta iloisen Italian jälkeen. Vähän kuin olisi ollut jo Suomessa. Toisaalta jo Saksassa huomasimme, että koronarajoitteet lievenevät mitä pohjoisemmaksi mennään. Koronapassia ei enää kyselty ja maskeja näkyi harvoilla.
Tanska on virkistävä maa ajoreitillämme. Siellä korona on kuitattu historiaan ja Kööpenhaminan hotellit täyttyvät matkailijoista. Meillä oli tosi viihtyisä Ansgar-hotelli keskustassa, vahva suositus. Kannattaa ehdottomasti poiketa Tivolin ravintola Anarkistissa, sen tunnelma ja oluet ovat huippuja. Pyysin lupaa käydä ravintolan terassilla kuvaamassa Tivolia, joka oli suljettuna ja niin kaunis valoissa. En voinut itselleni mitään, valot kutsuivat minut aina vain syvemmälle huvipuistoon. Olo oli kuin Liisalla Ihmemaassa, uinuva Tivoli oli mykistävän kaunis. Kunnes havahduin ystäväni Annikan huutoon: ”Outi, äkkiä pois sieltä, siellä on valvontakamerat!”
Hyttiluksusta ja kikatuskohtauksia
Viimeisenä matkapäivänä oli ohjelmassa Ruotsin läpiajo pikku visiitillä Tukholmassa ja pääsy ajoissa Kapellskärin satamaan, josta lähti Finnlinesin laiva kohti Naantalia. Perjantai-iltana väsymys ja matkan jännitykset – koronapassisekoilut, yllättävät välähdykset autobaanoilla ja isojen kaupunkien mystiset ilmanlaatuvaatimukset – aiheuttivat hysteerisiä kikatuskohtauksia.
Finnlinesin M/S Finnswanin ikkunallinen LUX-hytti yllätti todella positiivisesti. Kahteen suuntaan aukeavat ikkunat, vahvoilla väreillä sisustettu hytti ja hulppea parivuode tuntui enemmän hotellihuoneelta kuin laivan hytiltä. Tämä toimii erinomaisesti myös perhematkustajille, sillä LUX-hytissä on myös vuodesohva ja ylävuode. Niihin mahtuvat nukkumaan myös aikuiset.
Googlettamalla selvisi, että tämä matkustaja-alus on rakennettu vuonna 2007 Italiassa. Ei siis ihme, että se tuntui sydäntalven saapasmaassa asuneesta niin hyvältä. Mieleeni palautui vahvasti kolmen vuoden takainen Finnlinesin laivamatka Travemündesta Helsinkiin, siinä laivassa ja tässä on jotain samaa. Kun kerroin tästä laivan henkilökunnalle, selvisi että kysymyksessä on sisarlaivat, italiaksi sorellat.
Minulle kerrottiin myös, että tällä reitillä liikennöivät Finnswan ja Europalink ovat Helsinki-Travemünde välillä liikennöivien kolmen eli Finnstar, Finnlady ja Finnmade sisaraluksia, joskin jo reitin konseptin takia palveluiltaan erilaisia. Esimerkiksi tax-free-myymälä on Kapellskär-Naantali-reitillä suurempi.
Meillä oli Annikan kanssa etukäteen kuvitelma, että laivamatkasta tulee simppeli Pohjanlahden ylitys, jossa on tarjolla perinteistä kotiruokaa. Pitkähkön pizzakauden jälkeen tuo tuntui ihan tyydyttävältä vaihtoehdolta. Tällä reitillä matkalipun hintaan kuuluu illallinen ja aamiainen. Vähän tuli taas sekoiltua, kun meidän kellomme olivat Ruotsin ajassa ja laiva liikkui Suomen tahtiin. Nippa nappa ehdimme illalla syömään – kokille lähtee kiitokset erittäin maukkaista herkuista.
Hyttimatkalla silmiin osui seinällä sana, jota olimme kaivanneet eniten Suomesta. SAUNA. Kerran joimme jopa Italian vuoristossa saunaoluet ihan vain ikävästä kuumaan löylyyn. Ei siinä kulunut kuin pari minuuttia, kun olimme hakeneet hytistä pyyhkeet ja istuimme vähän ennen puoliyötä nirvanassa saunan lauteilla. Todella upeaa, että Finnlines tarjoaa kotiintulosaunat väsyneille matkaajille.
Oli jännittävää hipsiä pyyhkeisiin kietoutuneina ravintolan ohi laivan kannelle vilvoittelemaan. Täysikuun valossa alkoi pikkuhiljaa tuntua siltä, että Suomen talvi ei tunnukaan enää niin suurelta möröltä. Kun me muuttolinnut palaamme, se on selvä kevään merkki.
Sisilian Syrakusan maaseudulla syntynyt Adriana Sillitti on elänyt kansainvälisen kierroksen ennen kuin hän palasi kotiseudulleen. Ranskassa ja Sveitsissä asunut, koulumaailmassa johtajana toiminut nainen näki työssään niin paljon ihmisten välisiä ratkaisemattomia haasteita, että päätti itse oppia paremmaksi ymmärtäjäksi. Taustalla vaikuttivat myös rankat omat elämänkokemukset, kaksosten kolmannen sisaruksen kuolema heti syntymän jälkeen, synnytyksen jälkeinen masennus ja työssä tullut burnout.
