Uusi vuosi

Uuden vuoden juhlinta on kylässä viimein päättynyt. Uuden vuoden aattona kaikki olivat kotona, söivät hyvin ja viettivät aikaa perheen kanssa. Ja tietenkin räjäyteltiin papatteja ja ammuttiin raketteja. Seuraavina päivinä kyläiltiin sukulaisten luona, tai lähinnä se oli perheen nuorimpien hommaa. Lahjaksi kaikki toivat pullon alkoholia, karkkeja ja leivonnaisia eli samat lahjat periaatteessa kiersivät talosta taloon. Kaiken kaikkiaan uuden vuoden ensimmäiset päivät olivat suhteellisen hiljaista aikaa, tietystä räjäyttelyä lukuun ottamatta. Vasta uuden vuoden kahdeksantena päivänä alkoi kylän yhteinen juhlinta. Kylällä on kiertävä vuorojärjestelmä, jonka mukaisesti aina kolme perhettä on vastuussa kaikista juhlajärjestelyistä ja muiden on toteltava heidän määräämiään sääntöjä. Yksi jatkuvista säännöistä on, että jokaisen perheen tulee lähettää yksi mies- ja yksinaispuolinen henkilö kaikkiin tapahtumiin tai perhe joutuu maksamaan sakkoa 50 yuania per puuttuva henkilö. Tänä vuonna oli koripallopelejä, juoksukilpailuja, jousiammuntaa yms. kilpailuja, ja tietenkin tanssia. Iltaisin ruokailtiin monesti yhdessä koko kylän väki, ja ruoasta vastasivat kilpailuissa hävinneiden perheet. Eräänä iltana tanssi- ja lauluohjelmasta vastasivat kylän koululaiset. Kaikissa tapahtumissa kerättiin rahaa, joka menee ensivuoden juhlakassaan, koululaisten tilaisuutta lukuun ottamatta. Koululaiset saivat pitää rahat itse.

Juhlinta päättyi virallisesti eilen. Nyt istun talomme yläkerrassa kuuntelemassa kun kylän mummot rukoilevat alakerrassa perheellemme hyvää onnea tälle vuodelle. Perhe yrittää järjestää rukous-tapahtuman ainakin pari kertaa vuodessa. Kerran rukoukset hoitaa kylän vanhempi väki, ja toisella kertaa rukoilemaan yritetään saada lamoja.

Kaikille tiibetiläisen kulttuurin häviämistä pelkääville minulla on lohdutuksen sana: ei kulttuuri häviä modernisaation ja ns. kiinalaistamisen myötä. Ihmiset pitävät perinteistään kiinni. Eikä hallitus myöskään yritä perinteitä hävittää (enää). Turismin myötä niitä monesti korostetaan. Jotkin vähemmistöt ovat jopa alkaneet vaalia lähes hävinneitä tapojaan. Perinteiden säilyminen on kiinni siitä, kuinka ihmiset itse niitä arvostavat, ja tiibetiläiset ovat ylpeitä kulttuuristaan. Toisaalta ihmiset haluavat modernisaatiota. Kukapa kieltäytyisi paremmasta koulutuksesta, terveydenhuollosta ja palveluista. Toisaalta monet näistä vaikutteista rajoittuvat suurimpiin keskuksiin ja pääväylien varrelle. Eikä tiibetiläinen kulttuuri ole niistäkään hävinnyt. Rukosmyllyt jatkavat pyörimistään…

10 vastausta artikkeliin ”Uusi vuosi

  1. Kuulostaa sekä työläältä että kivalta 🙂

    Täällä tänä aamun soppelisti kun kävelytin lapsia koululle, joku vielä paukutti viimeiset papati tuossa pihalla ja Arttu-Mio kirkui kuin syötävä. Ääni kaikui aika kiitettävästi ja huutaa piti lujaa, että sai äänensä sen paukkeen yli kuulumaan. Että ei haitta jos se nyt on vähäksi aikaa ohi… Voidaan alkaa odottelemaan muita, rauhallisempia juhlia!

    Aika hauskoja nuo yhteiset kilpailut: osaan vain kuvitella meininkiä. Kummastihan tuollainen yhdessä touhuaminen yhdistää.

      • Kuulostaa hyvalta! Taalla yliopistollani on kerran vuodessa tyttojen paiva ja silloin poikien pitaa toteuttaa tyttojen toiveita. Iltaisin pojat menee tyttojen dormille alas huutelemaan ja laulamaan. Aika hauskan kuuloista!

        Taalla tuntuu olevan aika rauhallinen lyhtyjuhlan ilta. Vahan kuuluu rakettien paukuntaa, mutta yllattavan vahan kuitenkin.

  2. Hei! Tupsahdin blogisivustollesi ”Pikavuoro Bangkokiin” sekä ”Havaintoja matkan varrelta”-blogienkautta….onneksi 🙂 Blogisi on mukavaa ja mielenkiintoista luettavaa. Kiitos siitä, tulen varmaan vierailemaan usein sivuillasi.

      • Et sinä turhaan kirjottele!Tässä välillä kun siellä oli hiljasempaa meinasin jo kysyä.. mitä hommailet?Sitä on vaan itse sen verran hidas kirjoittaja….kaikki kiinnostaa,millaista elämä siellä on.Olen vaan sellanen meinaaja,mutta mielenkiinnolla olen kaikki nuo blogisi lukenut!Eläintenhoitajana,kiva lukea noista possuista ja jakeista.Täällä pakkasten keskellä ihmetystä herätti myös tuo lämmityspuoli?Liekö nuo tiibetiläiset himan boheemia porukkaa?Jatka kirjoittamista.

        • Nyt oli esim.sähköt kolme päivää poikki,nii ei toimi taas ees taskulamppu. Kyl mie kirjottelen, kunhan välil turhautaa vaan.
          Lämmityksestä sen veran, et monet maalaiset Kiinassa on tottuneet äärimmäisinn lämpötilan muutoksiin, joten esim.junissa näkee välillä nättejä tomaattiposkia, koska eivät ole tottuneet lämmitykseen. Ja asumme jokilaaksossa, joten täällä on kesällä kuuma, mutta he eivät tunnu kummemmin hikoilevan.

  3. Olipas mielenkiintoinen artikkeli ja elävästi eteemme loihdittu kuvaus uuden vuoden vietosta Tiibetissä. Yhteisöllisyys tuntuu olevan siellä vielä voimissaan, toisin kuin meillä Suomessa. Rukousmyllyjen pyöritykset, vanhat perinteet, kulttuuri ja ’hupputeknologia’ sopivat hienosti yhteen :). Kiitos tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *