Browsing Tag

risteily

5 x Välimeren parhaat

Kesä oli ja meni, ja niin menivät kesän reissut ja helteetkin. Syksy on tuntunut mukavan virkistävältä, ja pieni kirpeys ilmassa saa ajatuksen leikkaamaan paremmin. Syyssateiden iskiessä onkin hyvä muistaa, että vielä pari kuukautta sitten kaikki kaupat olivat tyhjilllään tuulettimista ja ilmastointilaitteista. Helle on ihanaa, mutta vähintään yhtä fantastista on nukkuminen viileässä makuuhuoneessa, vai mitä?

Vaikka fiilistelenkin juuri nyt syksyn lempeää tunnelmaa (ei tarvitse koko ajan olla ulkona ja tekemässä jotain!), niin on hauska palata kesän parhaimpiin hetkiin. Reilu kuukausi sitten tutustuimme vielä veneellä Helsingin alueen saariin ja piipahdimme Välimerelläkin yli 30 asteen lämpökylvyssä. Reissu oli kerrassaan ihana. Sellainen, joka sisälsi sopivasti lepoa ja tekemistä. Näimme monta kaupunkia ja satamaa. Vietimme kiireettömiä hetkiä laivan kansituoleissa. Pääsimme maistamaan Barcelonan parhaita tapaksia ja churroja. Tilasimme huonepalvelusta croissant-aamiaista. Uimme altaissa ja Välimeressä. Ajelimme Fiat 500:lla Rooman alueella ihastuen pariinkin pikkukaupunkiin ja niiden ihmisiin. 

Listataanpa vielä Välimeren tähtihetket ja -paikat. Kommentoi ihmeessä jos olet ihastunut samoihin juttuihin kuin minä! 

1. Genovan kaupunki, suurin ihastukseni

Vietimme yhden päivän tässä hurmaavassa satamakaupungissa, joka oli näyttävän näköinen myös mereltä katsottaessa, sillä se on rakennettu moneen tasoon korkeuserojensa vuoksi. Alhaalta rannan tuntumasta löytyy vanhaa kaupunkia, vähän ylempää liikekeskusta ja kaikkein ylimpää vuorenrinteiltä asuinalueita.

Kaupunki näyttäytyy kauniina melkein joka puolelta, mutta kannattaa kurkata ainakin Piazza de Ferrari, jonka laidoilla sijaitsee hulppeita rakennuksia oopperatalosta Dogen palatsiin. Ferrarin aukiolta on kätevä siirtyä myös ostoksille ja herkuttelemaan Via XX Settembrelle tai Via Romalle. Tähän kaupunkiin haluan tulla joskus uudelleen!

Genovassa kannattaa poiketa ainakin Ferrarin aukiolla.

2. Pisan torni – näkemisen arvoinen nähtävyys

Yksi laivamme pysähdyspaikoista oli pikkukaupunki Livornon satama. Pohdimme, että jaksaisimmeko lähteä junalla Pisaan asti katsomaan sitä yhtä ja ainutta nähtävyyttä, josta kaupunki on tunnettu. Jaksoimme, ja olipa muuten sen arvoista. Torni oli oikeasti kaunis, ja onhan se aina yhtä maagista nähdä jotain historiankirjoista tuttua omin silmin! Pisassa ehdimme herkutella myös ne aidot ja herkulliset italialaispizzat, jotka pyöräytettiin vaatimattoman näköisessä perheravintolassa. Ja kuten arvata saattoi, maku oli taivaissa mutta hinta ei. Italialainen ruoka se ei vain petä koskaan, ja samat herkut osataan valmistaa yhtä vankalla taidolla ja perinteellä vierailipa sitä sitten missä päin saapasmaata tahansa.

Ajanpuutteen vuoksi en ehtinyt saada Livornon kaupungista kovin kokonaisvaltaista käsitystä. Jos pääsisin kaupunkiin uudelleen, tutustuisin paremmin ainakin Venezia Nuovaan, eli Livornon omaan pikku-Venetsiaan, josta ehdin nyt nähdä vain vilauksen.

Siellä se ikoninen torni lepää. Koko aukio rakennuksineen oli näkemisen arvoinen.

Pisan kaupunkinäkymä on varsin italialainen.

3. Ruokameininkejä ja ylivoimaisia churroja Barcelonassa

Sain blogin kautta kivoja vinkkejä Barcelonaan, joka oli minulle tuttu kaupunki jo etukäteen. No, osa vinkeistä jäi käyttämättä, koska melkein 40 asteen lämpöaalto sai meidät parina päivänä jäämään hotelli Room Mate Gerardin altaalle makoilemaan. Iltaisin olimme aktiivisempia, ja yksi parhaimpia kokemuksia oli samoilu Barri Goticin alueella ja kaupungin (vai jopa maailman?) parhailla churroilla herkuttelu Petritxol-Xocoa-nimisessä suklaakauppa-kahvilassa. Vahva suositus!

Ylipäätään parhaat Barcelonan kokemukset liittyivät tällä kertaa ruokaan. Tapaksia tuli nautittua siellä ja täällä. Takuuvarma mutta myös hintava paikka herkutteluun on 24 tapas, jota moni muukin on hehkuttanut. Jos on budjettilomalla, niin kaupunki on täynnä myös hiukan edullisempia paikkoja. Olipa muuten pakko piipahtaa myös legendaarisen El Corte Inglesin yläkerroksissa ihailemassa kaupunkimaisemia. Samaisesta paikasta saa myös buffatyyppistä ruokaa, joka maksetaan painon perusteella. Suosittelenkin sitä seurueelle, jossa ihmisillä on erilaiset intressit syömisten suhteen. On sushia, tapaksia, salaatteja, keittoja ja kaikenlaista muuta suht huokeaan hintaan. El Corte Inglesin yläkerroksen ravintolan löydät myös Madridista.

Barcelonan Sagrada Familia – ehtiiköhän sen nähdä valmiina oman elämänsä aikana?

Churreriassa käynti on pakollinen osa Espanjan-matkaa.

Room Mate Gerard -hotellilla pääsi nauttimaan auringosta altaalla.

4. Marseillen satama ja kummallinen suhteeni Ranskaan

Minulla on jonkinlainen viha-rakkaussuhde Ranskaan. Aika ajoin haaveilen Ranskasta: Pariisin tunnelmasta, Etelä-Ranskan rannikosta, viinitiloista ja pienistä kahviloista. Kun pääsen paikanpäälle, en oikein osaakaan olla ja nauttia. No, kauan odottamani Marseille ei ollut poikkeus. Satama oli megakaunis, valitsemamme ravintolan ruoka herkullista, kaupungin kujat eläväisiä. Mutta jotain puuttui. Jokin sellainen ole kuin kotonasi -fiilis, joka tulee aina vaikkapa Italiaan mennessä. Saattoipa fiilikseen vaikuttaa sekin, että myös Marseillessa oli to-del-la kuuma elokuussa.

Mutta joo, aion antaa Ranskalle vielä mahdollisuuden, koska olen haaveillut Nizzasta nyt ties kuinka pitkään. Jos menet Marseilleen, niin suosittelen kipuamaan katselemaan sataman maisemia Saint-Laurentin kirkon edustalle ja syömään luomuravintola Epicerie L’Idealissa.

5. Rooman alueen pikkukaupungit – silkkaa rakkautta

Loman lopun vietimme huristellen ympäri Rooman aluetta. Tutuksi tulivat sellaiset pikkukaupungit kuin Cerveteri ja Ladispoli sekä Fregenen ranta-alue. Cerveteristä löysimme kauniin vanhan kaupungin, jossa tervetuliaisiksi saimme hyviä parkkeerausvinkkejä iltapäiväkahvilla istuskelevilta sympaattisilta papparaisilta. Söimme jäätelöannokset, piipahdimme muutamassa putiikissa ja jatkoimme sitten matkaamme.

Ladispolissa puoli kaupunkia tuntui viettävän päivänsä rannalla, ja kävipä minunkin matkakumppanini pikaisesti pulahtamassa Välimeressä. Ladispolissa myös maistoimme ekan kerran Trapizzinon pizzataskuja, joiden sisältä löytyy roomalaisia perinneherkkuja. Nam! Paikka löytyy muutaman Italian kaupungin lisäksi Manhattanilta, kannattaa käydä testaamassa!

Pitkä pinna ja navigaattori ovat hyviä matkakumppaneita Italiassa.

Ladispolissa oli mahdollisuus pikapulahdukseen kesken road tripin.

En voi hehkuttaa tarpeeksi näitä Italian pikkukaupunkeja, joista on kerta toisensa jälkeen jäänyt hyvä fiilis. Jokin siinä rennon kiireettömässä ja välittömän lämpimässä tunnelmassa vain vetoaa. Tällä reissulla emme ehtineet käydä Braccianossa, joka kuuluu ehdottomasti myös Rooman alueen ykköskohteisiin – niin kuin myös keskiaikainen kylä nimeltä Calcata. Jos olet matkaamassa Roomaan, niin kannattaa ehdottomasti harkita päiväreissua johonkin lähikaupungeista! 

Cerveterissä lähti niin sanotusti lapasesta gelaton kanssa.

Teimme pikaisen pysähdyksen Castel Romanon Designer Outletiin ennen kuin lento lähti kohti Suomea Fiumicinosta.

Toteutimme Välimeren-reissun siis asustaen osin risteilyaluksessa ja osin hotellissa, ja tämä tuntui juuri niin leppoisalta kombolta kuin voi olettaakin. Olisi muuten ollut myös kuudes kohde, josta kirjoittaa, mutta valitettavasti Gibraltarissa mikään ei saanut sydäntäni läpättämään kovempaa. 

Blogi päivittyy nykyisin yhä harvemmin, ja siihen on syynä yksinkertaisesti se, että työt ja elämänmuutokset ovat pitäneet minut varsin kiireisenä. Pidän tämän sivuston silti hengissä ja postailen kun ehdin. Seuraava minireissu on suunnitteilla etelänaapuri Tallinnaan, katsotaan syntyisikö siitä tarinaa. Vähintään Instagramin stooreja, nähdään siis siellä. Löydät profiilini nimellä newyork.bucketlist.

Rentouttavaa syksyä kaikille! Pitäkää itsenne lämpimänä <3

xx, H

P.S. Kuvat ovat kotoisin Instagramistani tai iPhonestani, koska tällä kertaa kamera ei tullut matkaan mukaan ollenkaan. Paras päätös ikinä oli myös matkustaa pelkillä käsimatkatavaroilla, suosittelen!

10 x miksi haluan Karibian-risteilylle uudelleen


Ajattelin koota tänne vielä Karibian-risteilyn hyviä puolia. Lähtöasetelma oli tosiaan se, etten ensikertalaisena tiennyt yhtään, mitä odottaa. Lopputulos osoittautui kuitenkin todella hyväksi ja rentouttavaksi. Tässä muutama syy, miksi risteily oli niin mieluisa kokemus.

  1. Laivalla ei tarvitse murehtia syömisestä ja etsiä ravintoloita nälkäkiukussa. Jotkut ovat valittaneet terveellisten ateriavaihtoehtojen puutetta, itse löysin kattauksesta kyllä myös runsaasti salaattia, hedelmiä ja muita raikkaita vaihtoehtoja.
  2. Maisemat merellä ovat uskomattoman kauniit. Jos on treenifiilis, niin kuntosalilla voi rehkiä horisonttia tuijotellen.
  3. Ulkoilmaleffateatteri. Ah. Sanotaan, että there is a first time for everything. Tämä oli minun ensimmäinen kertani Dive-in-teatterissa.
  4. Risteilyllä näkee monta mielenkiintoista kohdetta yhdellä reissulla, vaikkakin aika lyhyesti. Puitteet tälle ovat turvalliset.
  5. Merielämä on merielämää, ja merellä unohtuvat arki ja huolet kokonaan.
  6. Laivalla on koko ajan tunne siitä, että liikkuu eteenpäin, vaikka itse asiassa makoilisi poolilla juoma kädessä.
  7. Sää on täydellinen lähes aina.
  8. Ei mene kauheasti rahaa, jos ei kittaa lisäjuomia tai shoppaile. Eli matka on maksettu etukäteen jälkitippiä lukuunottamatta.
  9. Viihdetarjonta on massiivinen. Standuppia, livemusiikkia, broadway-meininkiä, vesipuistoa, leffateattereita, you name it.
  10. IHANA, YSTÄVÄLLINEN HENKILÖKUNTA.

    Laivalla on jatkuvasti jotain ohjelmaa. Tässä on menossa Ugly Christmas Sweater Contest.

 

En suosittele risteilyä niille, jotka rakastavat omatoimilomia ja inhoavat kaikkea turistitouhua. Varsinkin satamissa meininki on välillä aika järkyttävää, todellista karjanpaimentamista. Itse harrastan enimmäkseen omatoimilomia, mutta tämä oli virkistävä kokemus ja ehdottomasti parempi vaihtoehto sille, että makoilisi yhdessä ja samassa rantakohteessa koko viikon. Tylsää ei tullut missään vaiheessa ja rentoutumisessa pääsi ihan uudelle levelille. Että kyllä, Karibialle on päästävä joskus vielä uudelleen!

Kirjoittelen tätä muuten Pariisista (Instagramissa lisää tunnelmia). Aika viileäähän täällä on, mutta kaupunki on kyllä niin kaunis että huh! <3 Odottelen silti jo kovasti sitä, että pääsen omaan kotiin nukkumaan. Älkää käsittäkö väärin. Matkustaminen on mahtavaa, ainutlaatuista ja etuoikeutettua touhua, josta syntyy kokemuksia, joita ei voi vaihtaa minkäänlaiseen omaisuuteen. Mutta. Oma kotipesä kolmen kuukauden reissun ja jatkuvasti vaihtuvan ympäristön jälkeen tekee myös aika poikaa.

xx, H
Kuvat räpsitty iPhonella Carnival Cruisen Vista-laivalta.

Kaunis Karibia, osa 3: Curaçao ja Aruba


Jouluterveiset täältä Miamin lentokentältä, jossa vietämme jouluaattoa paraikaa. Ei niin hohdokas aatto tänä vuonna, mutta kulunut viikko on ollut sitäkin hienompi. Risteilyn viimeiset kohteet olivat Curaçao ja Aruba, joissa molemmissa vietimme vajaan päivän. Niputin nämä kokemukset samaan postaukseen, koska saaret ovat hiukan samankaltaisia ja kuuluvat molemmat ABC-saariin.

 
Molempia saaria yhdistää historia Alankomaiden vallan alla ja värikkäät talot. Erityisesti Curaçaon Willemstadin edustalla on kaunis rivistö pastellisävyisiä taloja, joista en (damn it!) ehtinyt ottaa kuvia päiväsaikaan, koska olimme silloin saaren muissa aktiviteeteissa. Vierailimme Curaçaon kuuluisalla likööritehtaalla, kansallismuseossa ja Hato Caves -luolassa. Varsinkin jälkimmäinen oli kiinnostava kohde, jos tykkää ihastella luonnonihmeitä. Sen sijaan lepakkopelkoisille en tätä paikkaa suosittele. Alkuun vain muutama lenteli siellä täällä, mutta pidemmälle päästyämme eräässä kammiossa roikkui ja liihotteli kokonainen lepakkoarmeija!

Etsi kuvasta blogia kirjoittava turisti.

Curaçaon saarella yhdistyy hauskasti eurooppalaisuus ja karibialainen tunnelma. Värikkäät, hollantilaistyyliset talot, lämpö ja palmut sopivat hyvin yhteen. Hauska fakta on se, että talot maalataan ja kunnostetaan puolen vuoden välein. Curaçaon saarella voi nähdä myös liskoja (check), vuohia ja flamingoja (check). Ja joka puolella kasvaa aloe veraa.

Aruballa meillä oli vähemmän aikaa, joten päätimme jättää nähtävyydet väliin ja vain fiilistellä Oranjestadin kaupungin värikästä katukuvaa, istuskella rannalla ja vierailla lukuisissa putiikeissa. Aruballa on paremmat ostosmahdollisuudet kuin monilla muilla Karibian saarilla, eikä se ollut syyttä jätetty viimeiseksi Karibian-kohteeksi risteilyllämme. Jos palaan Aruballe joku päivä, haluan nähdä myös kehuttuja luonnonsiltoja ja kuuluisan yksityissaaren, jossa on flamingoja.

Turkoosi vesi ihastuttaa kaikissa Karibian kohteissa. Tämä kuva on otettu Arubalta.

Näitä kavereita piisaa Aruballa ja muissa lämpimissä kohteissa.

Curaçao ja Aruba ovat todella sympaattisia ja ainutlaatuisia paikkoja arkkitehtuurinsa vuoksi. Willemstadin keskusta on vieläpä UNESCOn maailmanperintökohde. Lämpimät suosittelut siis sinne reissua harkitseville. Sääkin taitaa huidella jossain vähintään 28 asteessa ympäri vuoden.

Kirjoitan vielä risteilykokemuksesta oman stoorinsa, mutta sanottakoon jo tässä vaiheessa, että risteily teki kaikin puolin hyvää. Kuten aiemminkin kirjoitin, kesti pari päivää päästä sisään meininkeihin, mutta sen jälkeen oli omat jutut ja spotit löydetty ja hommasta pystyi nauttimaan. Itse asiassa löysin itsestäni laivalla ihan uuden puolen! Luulin, ettei minusta ole makoilemaan poolilla ja rantatuolissa päivät pitkät. Että tylsistyn, kaipaan tekemistä, näkemistä, lukemista, tutkimista, koska sellainen olen aina ollut. Väärin! Kun laiva liikkuu, sitä tuntee olevansa liikkeessä, vaikka olisikin itse ihan paikallaan! Löysin itseni monesti tuijottelemasta horisonttiin vain hymyillen. Outoa ja ihanaa!


Blogia kirjoittelee täällä siis varsin levännyt matkaaja. Tosin huomenna aamulla voi olla taas Chanelin bagit silmien alla, kun pitää siirtyä kertalaakista Euroopan aikaan. Seuraavat kuulumiset tulevat nimittäin Pariisista! Olen käynyt kaupungissa aiemmin, mutta jos sinulla on loistava vinkki, mitä kyseisessä paikassa kannattaisi tehdä juuri joulun aikaan, niin raapusta rohkeasti kommentteihin. 🙂

Ihania ja rentouttavia joulun pyhiä kaikille! <3

xx, H
Kuvat: Thomas Engblom ja oma iPhone

Lue myös: Kaunis Karibia osa 1 ja osa 2 

Kaunis Karibia, osa 2: kolme kokemusta La Romanasta

Altos de Chavónin amfiteatterilla on esiintynyt isompiakin staroja.

Viime päivät ovat kuluneet saarihyppelyn merkeissä. Grand Turkista jatkoimme Dominikaanisen tasavallan La Romanaan, sieltä Curaçaolle ja viimeiseksi Aruballe. Kirjoitusaikaa ei ole jäänyt liiemmin, ja vapaina hetkinä olen viihtynyt uusi kirja nenän edessä. 🙂 Nyt kuitenkin saarivierailut ovat ohi, ja ehdin näpytellä kuulumisia tänne blogin puolelle.

Näissä lyhyissä päivävierailuissa on hyötynsä ja haittansa: ehtii nähdä monta maata nopeasti, tulee mukavasti actionia ja uutuudenviehätystä, mutta toisaalta ei ole mahdollisuutta kokea yhtäkään kohdetta pintaa syvemmältä. Ne muutamat ohjelmavalinnat, jotka yhden päivän visiitille tekee, ovat ne muistot, jotka kaupungista/saaresta jäävät käteen. Niillä on siis iso merkitys.


Kerron tässä postauksessa, mitä teimme La Romanassa. Kyseinen kaupunki on Dominikaanisen tasavallan kolmanneksi suurin kaupunki ja tarjoaa vaikka mitä tekemistä turisteille. Kaikkia Karibian saaria yhdistävät tietysti upeat hiekkarannat ja kirkas vesi, mutta koska olimme Grand Turkissa nautiskelleet tästä huvista, halusimme La Romanassa tehdä muita juttuja.

1. Altos de Chavón

Tämä kohde oli TripAdvisorin listan kärjessä, joten päätimme suunnata sinne bussilla. Emme tienneet yhtään mitä odottaa, ja kun pääsimme paikalle, meitä odotti kauniilla näkymillä varustettu eurooppalaishenkinen kylä, jossa oli suuri amfiteatteri. Eurooppalaisuus ei kuulunut vain meidän omaan tulkintaamme, vaan kylä on jäljitelmä 1500-luvun eurooppalaiskylästä. En tiedä, miksi se on päätetty rakentaa keskelle Karibian La Romanaa 1970-80-luvuilla, mutta hyvin se sinne istui ja oli kaunis kuin mikä!

Näissä maisemissa kelpasi hengailla!

Eurooppalaistyylisissä pikkukylissä on aina kissoja – näköjään myös silloin, kun kylä sijaitsee Karibialla. 😀

2. La Romanan downtown

Päätimme vierailla myös keskustassa, jossa pääsimme heti kaupittelijoiden kynsiin. Sanotaanko, että sellaista myyntilauseiden tulitusta en ole hetkeen kokenut, vaikka jokaisessa satamassa on myyjää jos toista. Laukuista visusti kiinni pitäen suuntasimme syömään ja sen jälkeen kävelimme kaupungilla ja räpsimme muutamat kuvat, kunnes oli aika palata laivaan. La Romanan keskusta jäi mieleen paikkana, jossa kerjätään, kaupitellaan ja hurjastellaan autoilla. Ja jossa roskat ikävä kyllä ajelehtivat pitkin katuja.

3. Yksityisajelu bussilla

Olimme sopineet meidät keskustaan heittäneen taksikuskin kanssa, että hän noutaa meidät tietystä paikasta tiettyyn aikaan. No, aikamme siinä odoteltuamme totesimme, että kuski teki meille oharit ja aloimme pohtia vaihtoehtoisia kulkutapoja satamaan. Juuri sillä hetkellä ohitsemme sattui ajamaan bussi, jollaisen olimme nähneet satamassa. Mieheni kysäisi huvikseen kuskilta, että olisiko hän ollut sattumalta menossa satamaan, ja vaikkei ollut, kuski ehdotti heittävänsä meidät laivalle! Matka taittui ilmastoidussa bussissa kuskin esitellessä lempimusiikkiaan kaiuttimet raikuen. Miten mahtava kokemus ja ystävällinen ele!


Tällainen oli meidän lyhykäinen kokemuksemme La Romanasta. Risteilytarina jatkuu Curaçaon kuulumisilla, ja jos en ehdi kirjoitella niitä ennen pyhiä, niin haluan toivottaa jo etukäteen lämmintä ja tunnelmallista joulua kaikille lukijoilleni! Kiitos kun olette löytäneet sivuilleni yhä uudelleen! <3

xx, H
Kuvat: Thomas Engblom

Lue myös: Kaunis Karibia, osa 1