Browsing Tag

hotellit

Kaikki mitä rakastin Oslossa

Viimeisessä postauksessa pohdin, että onko Oslo hintansa väärti. Nyt kun kaupunki on koettu, niin vastaukseni on, että ehdottomasti! Oslo on varsinkin lämpimään aikaan vuodesta suorastaan valloittava yhdistelmä luontoa ja urbaania maisemaa.

Kyseessä ei ole mikään suurkaupunki – enemmänkin sellainen Helsingin kokoinen paikka, jossa on paljon kivoja kuppiloita, kävelykatuja, huikeaa arkkitehtuuria ja ystävällisiä ulkoilmaihmisiä. Keskustassa kulkiessasi sinut ympäröivät vanhat ja kauniit talot, mutta halutessasi voit ottaa metron vaikka Holmenkollenille, jossa tunnelma on kuin alppikylässä. Aika siisti kontrasti, sanoisin!

Oslon vahvuuksia ovat ehdottomasti luonnon läheisyys ja rauha, mutta silti suuri määrä kiinnostavaa kaupunkitekemistä ja -näkemistä. Listaan jutun loppuun vielä omat tärppini, mutta ihmetellään ensin yleistä tunnelmaa. Kaikkialla oli rauhallista, eikä pelkästään lukuisten kävelykatujen vuoksi, vaan myös siksi, että niin suuri osa oslolaisista ajelee hiljaisilla sähköautoilla. Norjan vauraus näkyy juuri siinä, että on varaa tehdä tällaisia fiksuja valintoja. Kun norjalainen ostaa sähköauton, hän välttää suuret verot, ruuhkamaksut ja parkkimaksut sekä saa vieläpä ajella jonon ohi bussikaistaa. Ei ollenkaan hassumpi porkkana vaihtaa vähemmän saastuttavaan liikkumismuotoon.
Norjalaiset vaikuttivat kovin ystävällisiltä ja elämäniloisilta tyypeiltä. En tiedä kumpuaako se maan vauraudesta vai luonnon läheisyydestä, mutta jotain tasapainoista heissä oli. Suomalaiselle Norja on kuin toinen koti, sillä ensi tuntumalta norjalaiset eivät olleet yltiösosiaalisia, vaan ennemminkin ystävällisen rauhallisia. Esimerkiksi kaupoissa sai katsella ihan rauhassa, mutta hyvää palvelua sai heti kysyttäessä.

Mitä Oslossa sitten kannattaa tehdä? Ainakin liikkua ja ihastella ympäristöä, pistäytyä pienissä ja isommissa putiikeissa, vierailla lukuisissa museoissa sekä käydä hörppäämässä hyvät kahvit aina välillä. Norjalaiset ovat selvästi kahvi- ja aamiaiskansaa. Yövyimme kahdessa eri hotellissa, ja vaikka ne olivat hiukan eritasoisia, molemmissa oli erittäin hyvä aamiainen. Sen kun tankkasi ensimmäiseksi, ei tarvinnut mennä syömään ihan heti kaupungin kuuluisan kalliisiin ravintoloihin.

Paitsi että eivät ne kaikki ravintolat niin kalliita edes olleet. Tietysti fine dine -paikat – niin kuin kaikkialla muuallakin maailmassa – mutta ruokaa sai edullisemmin esimerkiksi italialaisista ravintoloista, joissa pizzat, pastat ja risotot maksoivat noin 15–20 euroa. Myös Grønlandin etniset ravintolat tekevät ruokailemisesta huokeampaa, ja suosittelenkin suunnittelemaan syömispuolta hiukan etukäteen, jos haluaa löytää hyviä ja edullisia paikkoja Oslosta. Hyvin suunniteltu on paremmin syöty!
Kolme päivää, ehkä jopa kaksi, on varsin riittävä aika tutustua kaupunkiin. Oslo City Biket vain alle ja menoksi. Verrattuna aiempiin kokemuksiin Oslon kaupunkipyörät olivat erittäin toimiva ratkaisu: niitä oli paljon tarjolla joka nurkassa, ja 24 tunnin käyttöoikeus maksoi noin 500 kruunua (reilut 5 euroa).

Joten kyllä, rakastin Oslossa melkein kaikkea ja menisin sinne koska tahansa uudelleen – varsinkin kevät- ja kesäkuukausina! <3 Ja hei, vaikka olisit kaupungissa vain muutaman tunnin vaikkapa välilaskun vuoksi, kannattaa silti mennä Express-junalla katsomaan rautatieasemalta kivenheiton päässä sijaitsevaa oopperataloa, jonka arkkitehtuuri ja ympäristö lumoavat kenet tahansa.

6 x hurmaava Oslo – mitä kannattaa tehdä ja nähdä

1. Oopperatalon arkkitehtuuri
Tämä talo ei ole tarkoitettu vain oopperan ja baletin ystäville. Sen katolle voi mennä kävelemään tai hengailemaan kauniilla säällä vaikka noutokahvin kanssa ja ihailla upeita merimaisemia. Näyttävät lasiseinät nousevat vedenrajasta, ja rakennus itsessään ulottuu pinnan alle. Kamera mukaan!
2. Holmenkollenin näkymät
Kuuluisaan Holmenkolleniin hurauttaa kätevästi metrolla noin puolessa tunnissa. Paikanpäällä odottavat huikea mäkihyppymäki ja maisemat sekä skimuseo, johon pääsee samalla pääsylipulla kuin hyppymäen korkeuksiin. Myös Holmenkollenin Scandic Park -hotellin edusta ja Holmenkollen Restaurant tarjoavat messevät maisemat kaupungin suuntaan.

Aika alppikylämäinen tunnelma, vai mitä?


3. Ihanat naapurustot kuten Aker Brygge
Aker Bryggen kaupunginosa kylpi auringossa huhtikuun puolessavälissä, ja kävimme lounaalla ravintolassa nimeltä Olivia Aker Brygge. Oikein jees italialainen ravintola, jossa hinnat yllättävän edulliset verrattuna yleiseen hintatasoon Norjassa. Ulkona 18 asteen kevätsää ja ranta täynnä iloisia oslolaisia. Voiko olla parempaa?

Muita mukavia alueita Oslossa olivat Grünerløkka, Tøyen ja Grønland, mutta mielestäni ne eivät vetäneet vertoja vanhalle Oslolle tai modernille ja merelliselle Aker Bryggelle, jonne menimme sitten vielä toisena päivänä nauttimaan lounasta ja jäätelöä.

Aker Bryggen viihtyisä kaupunginosa.

Amaldus Nielsens plassin markkinoilla oli myynnissä aarteita.

4. Vigelandin patsaspuisto
Vigelandin patsaspuistosta kuulimme paljon hyvää, ja mielestäni se myös oli käynnin arvoinen. Parasta oli kävellä sinne kuninkaanlinnan kautta, sillä matkalla näki paljon Oslon vanhoja ja kauniita katuja sekä Amaldus Nielsens plassin vintagemarkkinat.

5. Hotel Continental
Meidän hotelli Continental kansallisteatterin vieressä oli myös nappivalinta, jossa natsasi oikeastaan kaikki: sijainti, tyyli, palvelu, puhtaus, aamiainen. Kaikki ne pienet yksityiskohdat. Panostimme tarkoituksella vähän parempaan hotelliin, koska olemme päässeet lomailemaan niin vähän tänä vuonna. Ja kyllä kelpasi!

Aamiaiskattaus Theater Caféen -ravintolassa oli 5/5, ja sillä lähti päivä täydellisesti käyntiin. Suosittelen! Olimme yhden myös Scandic Holmenkollen Parkissa, jossa olivat kyllä maisemat ja aamiainen kohdillaan, mutta muuten hotelli ei ollut täysosuma, ja esimerkiksi huoneet kaipaisivat päivitystä.
6. Lukuisat museot
Oslosta löytyy paljon tekemistä matkaajalle. Tarkoitus ei ollut tämän loman aikana kierrellä museoita, mutta niin siinä vain kävi, että kolme museota ja useampia näyttelyjä tuli nähtyä. Skimuseo kannattaa tsekata, jos suuntaa Holmenkollenille, ja aivan must-see on Oslon Nobel Peace Centerin näyttely Generation Wealth (13.2.–20.8.2018). Mielenkiintoinen tuttavuus oli myös maanläheinen Interkulturelt Museum Grønlandissa.

Generation Wealth -näyttely Nobel Peace Centerissä on näkemisen arvoinen.

Sininen huone esitteli Nobelin rauhanpalkinnon voittajia eri vuosilta.

Kiitos Oslo, olit huippu!
xx, H

Hurmaava Washington, osa 2 + muutama ravintolavinkki

Washington on kaupunki, jossa tarjonnan määrä yllätti meidät. Tai sitten kyse on vain fear of missing outista, eli siitä, että olisimme tahtoneet nähdä ja tehdä vielä enemmän kuin yksinkertaisesti oli mahdollista. Ehdimme vierailla vain kahdessa museossa (voi tuntua paljolta muttei ole sitä tässä ilmaisten huippumuseoiden kaupungissa!). Joka tapauksessa tämä on kaupunki, jonne haluamme mennä vielä jokin päivä uudelleen, jos vain saamme siihen mahdollisuuden.

Vaikka Washingtonista tulee ensimmäisenä mieleen White House, Capitol ja muut valkoiset hallintopalatsit, löytyy sieltä myös värikkäämpiä ja tunnelmallisempia townhouse-rakennuksia. Kannattaa ehdottomasti poistua keskustasta ja käydä katsomatta myös esimerkiksi Adams Morganin ja Georgetownin sympaattisia naapurustoja.

Adams Morgan -nimisen suloisen kaupunginosan rakennuksissa ei ole säästelty värejä.

Jos Georgetownissa ei tule joulutunnelmaa, niin missä sitten?

Restaurant Roadin kupeessa sijaitsevan Chinatownin kaari on näyttävä ilmestys.

Washingtonin yleistunnelma on turvallinen, selkeä ja mukava – siis hyvin suomalainen, niin kuin taisin aiemmassa tekstissäni jo mainita. Paikalliset kertoivat, että huhtikuusta lokakuuhun kaupungissa on myös todella lämmintä (se ei sitten olekaan enää niin suomalaista :D), eli kaikkein paras aika vierailla DC:ssä olisi tuolloin.

Yövyimme Hotel Cambriassa, joka sijaitsee keskusta-alueen pohjoisosassa. Hotelli on uusi ja hyväkuntoinen, ja sen huoneet ovat todella tilavia ja siistejä. Yläkerroksesta löytyy kattoterassi, kuntosali ja uima-allas. Mielestäni Cambriassa parasta on nimenomaan hinta-laatusuhde. Moitittavaa oli ajoittain palvelussa, jonka taso tuntui vaihtelevan sen mukaan, kuka seisoi respan tiskin takana. Kuitenkin yleisfiilis hotellista oli hyvä, ja loistavaa oli myös se, että ihan naapurista löytyy sekä iso supermarketti (todellista luksusta New Yorkissa elelleelle!) ja kaupunkipyöräparkki, josta sai napattua pyörän käyttöönsä kahdella dollarilla puoleksi tunniksi. Käytimme kaupunkipyöriä useampana päivänä, koska DC:stä löytyi mukavasti pyöräteitä, joilla ajella.

Cambria-hotellin kattoterassilla olisi kesällä vielä mukavammat oltavat.


Päädyimme hotellipohdintojen jälkeen vierailemaan National Air and Space Museumissa ja Holocaust Memorial Museumissa. Ensimmäinen kuuluu Smithsonian-instituutin museoihin, ja siellä säilytetään maailman suurinta lentokoneiden ja avaruusalusten kokoelmaa. Lähes kaikki alukset ovat aitoja ja käytettyjä tai käyttämättömiä varakappaleita. Lisäksi pääsimme tutustumaan esimerkiksi astronauttien asuihin ja tarvikkeisiin lähtien niistä muovisista ruokapakkauksista, joita näkee avaruusleffoissa.


Jännästi moni asia Jenkeissä – niin museoissa, kaduilla, ihmisten keskuudessa kuin liikenteessäkin – muistuttaa aina jostain elokuvateollisuuden tuotoksesta. Joko sitä sattuu suoraan jonkin kohtauksen kuvauspaikalle tai sitten huomaa pieniä viittauksia, joita populaarikulttuurin teokset ovat täynnä. Tämä tekee kaikesta vähän helpommin lähestyttävää. Löytyy edes jokin tarttumapinta, vaikkei aihe – tässä tapauksessa lentokone- ja avaruuskalusto – olisi yhtään tuttu.

Jos ilmailu- ja avaruusmuseo vei meidät to the moon and back, Holocaust-museossa tunnelmat olivat toisenlaiset, niin kuin arvata saattaa. Vuodesta 1993 asti toiminut museo esittelee holokaustin tarinan kronologisessa järjestyksessä historiallisten esineiden, valokuvien ja videopätkien keinoin. Ja materiaalia piisaa. Sanattomaksihan nuo tapahtumat vetävät, ja vielä omakohtaisemmaksi kokemuksen teki Identification Card, jonka jokainen kävijä sai itselleen. Näissä passeissa on oikeiden ihmisten oikeita tarinoita tuolta ajalta. Itse olin wieniläinen Johanna-niminen nainen, joka vangittiin ompelemaan vaatteita kuudeksi vuodeksi väärän uskonnon takia, mutta pääsi lopulta vapaaksi ja selvisi hengissä toisin kuin miljoonat muut. Jos tästä museosta haluaa saada kaiken irti, on hyvä varata tarpeeksi aikaa, eikä ehkä suunnitella sitä kaikkein hulvattominta menoa museokeikan perään.


Saimme loppuviikosta myös ainutlaatuisen mahdollisuuden vierailla Bluemontin kylän viinitilalla ja olutpanimolla ihailemassa maalaismaisemia ja maistelemassa juomia. Tila sijaitsee noin tunnin ajomatkan päässä Washingtonista, ja tuon matkan aikana näimme taas ihan uuden puolen Amerikasta: mutkittelevia teitä kukkulaisen luonnon keskellä. Tuona samaisena päivänä sattui satamaan myös ensilumi, jota tupruttelikin ihan kunnolla koko päivän ajan. Amerikkalaiset viinit ja oluet saivat meiltä täyden hyväksynnän, samoin Bluemont Wineyardin ruokalistan herkulliset antimet, joista viinien kaverina toimivat hyvin flatbread ja bruschetta.

Olemme muuten tällä reissulla iloinneet useasti siitä, miten vieraanvaraisia ja ystävällisiä ihmisiä olemme tavanneet niin New Yorkissa kuin Washingtonissakin. Ihmisiä, joiden ansiosta monet kokemukset olisivat jääneet väliin – niin kuin nyt vaikka tämä upea päiväreissu. Tällaisella pidemmällä matkalla joidenkin ulkosuomalaisten auttavaisuus tuntuu erityisen lämpimältä.

Bluemontin viinitilalla oli kaunista. Uskon, että paikka on vähintään yhtä upea kesäasussaan.

Näistä maisemista tulevat jopa Alpit mieleen.

Loppuun listaan vielä muutaman testatun ja hyväksi havaitun ravintolan Washingtonista:

The Hamilton
Suuri ravintola, jossa on tarjolla kaikenlaista ruokaa sushista burgereihin suhteellisen huokeaan hintaan. Lisäksi mahdollisuus kuulla livemusiikkia. Sijainti keskustassa.

La Tasca
Kiva ja eläväinen tapas- ja paellapaikka espanjalaisen ruoan ystäville. Ei edullisin muttei kalleinkaan. Sijainti Restaurant Roadilla.

POV at W
Hulppea kattoterassibaari, josta näkyy kaupungin yli ja myös Valkoinen talo. Ei edullisin paikka, mutta harvoin kattoterassit kaupungin ytimessä ovat.

Kaiken kaikkiaan Washington oli meidän molempien mieleen ja New Yorkin jälkeen rauhallisuudessaan kuin piipahdus koti-Suomeen kesken reissun. Matkan oli kuitenkin jatkuttava, ja tällä hetkellä näppäimistöni laulaa kohteessa nimeltä Miami Beach. Seuraavat kuulumiset ovat luvassa täältä, kunhan ehdin taas kirjoitella. Jos haluat ottaa varaslähdön Miamin maisemiin, niin seuraa blogia Instagramissa.

Aurinkoa Suomeen! <3
xx, H

P.S. Koska jokaisella reissulla pitää olla se yksi ruudinkeksijähetki, niin kerrottakoon, että tällä kertaa se tapahtui lentokoneessa Pentagonin yllä, jossa totesin, että sehän on ihan pentagonin muotoinen ja sain mieheltäni merkitsevän katseen. 😀

Lue myös: Hurmaava Washington, osa 1