Monthly Archives

lokakuu 2018

5 x Välimeren parhaat

Kesä oli ja meni, ja niin menivät kesän reissut ja helteetkin. Syksy on tuntunut mukavan virkistävältä, ja pieni kirpeys ilmassa saa ajatuksen leikkaamaan paremmin. Syyssateiden iskiessä onkin hyvä muistaa, että vielä pari kuukautta sitten kaikki kaupat olivat tyhjilllään tuulettimista ja ilmastointilaitteista. Helle on ihanaa, mutta vähintään yhtä fantastista on nukkuminen viileässä makuuhuoneessa, vai mitä?

Vaikka fiilistelenkin juuri nyt syksyn lempeää tunnelmaa (ei tarvitse koko ajan olla ulkona ja tekemässä jotain!), niin on hauska palata kesän parhaimpiin hetkiin. Reilu kuukausi sitten tutustuimme vielä veneellä Helsingin alueen saariin ja piipahdimme Välimerelläkin yli 30 asteen lämpökylvyssä. Reissu oli kerrassaan ihana. Sellainen, joka sisälsi sopivasti lepoa ja tekemistä. Näimme monta kaupunkia ja satamaa. Vietimme kiireettömiä hetkiä laivan kansituoleissa. Pääsimme maistamaan Barcelonan parhaita tapaksia ja churroja. Tilasimme huonepalvelusta croissant-aamiaista. Uimme altaissa ja Välimeressä. Ajelimme Fiat 500:lla Rooman alueella ihastuen pariinkin pikkukaupunkiin ja niiden ihmisiin. 

Listataanpa vielä Välimeren tähtihetket ja -paikat. Kommentoi ihmeessä jos olet ihastunut samoihin juttuihin kuin minä! 

1. Genovan kaupunki, suurin ihastukseni

Vietimme yhden päivän tässä hurmaavassa satamakaupungissa, joka oli näyttävän näköinen myös mereltä katsottaessa, sillä se on rakennettu moneen tasoon korkeuserojensa vuoksi. Alhaalta rannan tuntumasta löytyy vanhaa kaupunkia, vähän ylempää liikekeskusta ja kaikkein ylimpää vuorenrinteiltä asuinalueita.

Kaupunki näyttäytyy kauniina melkein joka puolelta, mutta kannattaa kurkata ainakin Piazza de Ferrari, jonka laidoilla sijaitsee hulppeita rakennuksia oopperatalosta Dogen palatsiin. Ferrarin aukiolta on kätevä siirtyä myös ostoksille ja herkuttelemaan Via XX Settembrelle tai Via Romalle. Tähän kaupunkiin haluan tulla joskus uudelleen!

Genovassa kannattaa poiketa ainakin Ferrarin aukiolla.

2. Pisan torni – näkemisen arvoinen nähtävyys

Yksi laivamme pysähdyspaikoista oli pikkukaupunki Livornon satama. Pohdimme, että jaksaisimmeko lähteä junalla Pisaan asti katsomaan sitä yhtä ja ainutta nähtävyyttä, josta kaupunki on tunnettu. Jaksoimme, ja olipa muuten sen arvoista. Torni oli oikeasti kaunis, ja onhan se aina yhtä maagista nähdä jotain historiankirjoista tuttua omin silmin! Pisassa ehdimme herkutella myös ne aidot ja herkulliset italialaispizzat, jotka pyöräytettiin vaatimattoman näköisessä perheravintolassa. Ja kuten arvata saattoi, maku oli taivaissa mutta hinta ei. Italialainen ruoka se ei vain petä koskaan, ja samat herkut osataan valmistaa yhtä vankalla taidolla ja perinteellä vierailipa sitä sitten missä päin saapasmaata tahansa.

Ajanpuutteen vuoksi en ehtinyt saada Livornon kaupungista kovin kokonaisvaltaista käsitystä. Jos pääsisin kaupunkiin uudelleen, tutustuisin paremmin ainakin Venezia Nuovaan, eli Livornon omaan pikku-Venetsiaan, josta ehdin nyt nähdä vain vilauksen.

Siellä se ikoninen torni lepää. Koko aukio rakennuksineen oli näkemisen arvoinen.

Pisan kaupunkinäkymä on varsin italialainen.

3. Ruokameininkejä ja ylivoimaisia churroja Barcelonassa

Sain blogin kautta kivoja vinkkejä Barcelonaan, joka oli minulle tuttu kaupunki jo etukäteen. No, osa vinkeistä jäi käyttämättä, koska melkein 40 asteen lämpöaalto sai meidät parina päivänä jäämään hotelli Room Mate Gerardin altaalle makoilemaan. Iltaisin olimme aktiivisempia, ja yksi parhaimpia kokemuksia oli samoilu Barri Goticin alueella ja kaupungin (vai jopa maailman?) parhailla churroilla herkuttelu Petritxol-Xocoa-nimisessä suklaakauppa-kahvilassa. Vahva suositus!

Ylipäätään parhaat Barcelonan kokemukset liittyivät tällä kertaa ruokaan. Tapaksia tuli nautittua siellä ja täällä. Takuuvarma mutta myös hintava paikka herkutteluun on 24 tapas, jota moni muukin on hehkuttanut. Jos on budjettilomalla, niin kaupunki on täynnä myös hiukan edullisempia paikkoja. Olipa muuten pakko piipahtaa myös legendaarisen El Corte Inglesin yläkerroksissa ihailemassa kaupunkimaisemia. Samaisesta paikasta saa myös buffatyyppistä ruokaa, joka maksetaan painon perusteella. Suosittelenkin sitä seurueelle, jossa ihmisillä on erilaiset intressit syömisten suhteen. On sushia, tapaksia, salaatteja, keittoja ja kaikenlaista muuta suht huokeaan hintaan. El Corte Inglesin yläkerroksen ravintolan löydät myös Madridista.

Barcelonan Sagrada Familia – ehtiiköhän sen nähdä valmiina oman elämänsä aikana?

Churreriassa käynti on pakollinen osa Espanjan-matkaa.

Room Mate Gerard -hotellilla pääsi nauttimaan auringosta altaalla.

4. Marseillen satama ja kummallinen suhteeni Ranskaan

Minulla on jonkinlainen viha-rakkaussuhde Ranskaan. Aika ajoin haaveilen Ranskasta: Pariisin tunnelmasta, Etelä-Ranskan rannikosta, viinitiloista ja pienistä kahviloista. Kun pääsen paikanpäälle, en oikein osaakaan olla ja nauttia. No, kauan odottamani Marseille ei ollut poikkeus. Satama oli megakaunis, valitsemamme ravintolan ruoka herkullista, kaupungin kujat eläväisiä. Mutta jotain puuttui. Jokin sellainen ole kuin kotonasi -fiilis, joka tulee aina vaikkapa Italiaan mennessä. Saattoipa fiilikseen vaikuttaa sekin, että myös Marseillessa oli to-del-la kuuma elokuussa.

Mutta joo, aion antaa Ranskalle vielä mahdollisuuden, koska olen haaveillut Nizzasta nyt ties kuinka pitkään. Jos menet Marseilleen, niin suosittelen kipuamaan katselemaan sataman maisemia Saint-Laurentin kirkon edustalle ja syömään luomuravintola Epicerie L’Idealissa.

5. Rooman alueen pikkukaupungit – silkkaa rakkautta

Loman lopun vietimme huristellen ympäri Rooman aluetta. Tutuksi tulivat sellaiset pikkukaupungit kuin Cerveteri ja Ladispoli sekä Fregenen ranta-alue. Cerveteristä löysimme kauniin vanhan kaupungin, jossa tervetuliaisiksi saimme hyviä parkkeerausvinkkejä iltapäiväkahvilla istuskelevilta sympaattisilta papparaisilta. Söimme jäätelöannokset, piipahdimme muutamassa putiikissa ja jatkoimme sitten matkaamme.

Ladispolissa puoli kaupunkia tuntui viettävän päivänsä rannalla, ja kävipä minunkin matkakumppanini pikaisesti pulahtamassa Välimeressä. Ladispolissa myös maistoimme ekan kerran Trapizzinon pizzataskuja, joiden sisältä löytyy roomalaisia perinneherkkuja. Nam! Paikka löytyy muutaman Italian kaupungin lisäksi Manhattanilta, kannattaa käydä testaamassa!

Pitkä pinna ja navigaattori ovat hyviä matkakumppaneita Italiassa.

Ladispolissa oli mahdollisuus pikapulahdukseen kesken road tripin.

En voi hehkuttaa tarpeeksi näitä Italian pikkukaupunkeja, joista on kerta toisensa jälkeen jäänyt hyvä fiilis. Jokin siinä rennon kiireettömässä ja välittömän lämpimässä tunnelmassa vain vetoaa. Tällä reissulla emme ehtineet käydä Braccianossa, joka kuuluu ehdottomasti myös Rooman alueen ykköskohteisiin – niin kuin myös keskiaikainen kylä nimeltä Calcata. Jos olet matkaamassa Roomaan, niin kannattaa ehdottomasti harkita päiväreissua johonkin lähikaupungeista! 

Cerveterissä lähti niin sanotusti lapasesta gelaton kanssa.

Teimme pikaisen pysähdyksen Castel Romanon Designer Outletiin ennen kuin lento lähti kohti Suomea Fiumicinosta.

Toteutimme Välimeren-reissun siis asustaen osin risteilyaluksessa ja osin hotellissa, ja tämä tuntui juuri niin leppoisalta kombolta kuin voi olettaakin. Olisi muuten ollut myös kuudes kohde, josta kirjoittaa, mutta valitettavasti Gibraltarissa mikään ei saanut sydäntäni läpättämään kovempaa. 

Blogi päivittyy nykyisin yhä harvemmin, ja siihen on syynä yksinkertaisesti se, että työt ja elämänmuutokset ovat pitäneet minut varsin kiireisenä. Pidän tämän sivuston silti hengissä ja postailen kun ehdin. Seuraava minireissu on suunnitteilla etelänaapuri Tallinnaan, katsotaan syntyisikö siitä tarinaa. Vähintään Instagramin stooreja, nähdään siis siellä. Löydät profiilini nimellä newyork.bucketlist.

Rentouttavaa syksyä kaikille! Pitäkää itsenne lämpimänä <3

xx, H

P.S. Kuvat ovat kotoisin Instagramistani tai iPhonestani, koska tällä kertaa kamera ei tullut matkaan mukaan ollenkaan. Paras päätös ikinä oli myös matkustaa pelkillä käsimatkatavaroilla, suosittelen!