Monthly Archives

joulukuu 2017

Paris je t’aime

Meidän matkamme ja vuotemme päättyi Pariisiin. Kirjoittelen tätä postausta jo kotoa Helsingistä, jossa totuttelemme Suomen meininkiin ja otamme vastaan uuden vuoden perheen kera. Mutta palataan vielä tuonne ihastuttavaan kaupunkiin, jossa saimme viettää neljä kokonaista päivää.

Oi, Pariisi, miten kaunis oletkaan! Ei voi kuin hämmästellä, miten tuossa kaupungissa kaikki on tehty niin esteettiseksi. Alkaen tietysti toinen toistaan upeammista rakennuksista, joista jokaista koristaa mikäs muukaan kuin rivi ranskalaisia parvekkeita.


Viime käynnistä oli kulunut yli seitsemän vuotta, joten piti palautella mieleen, mitä kaikkea Pariisissa voikaan tehdä. Must-see-listalle meni piipahdus Montmartren alueella ihailemassa maisemia ja Sacré-Cœurin basilikaa. Lisäksi halusimme nähdä tietysti Eiffelin, Riemukaaren, Louvren alueen ja Seinen sillat. Muuten pidimme ohjelman todella vapaana: vaeltelimme siellä täällä nauttien matkan varrella monet café au laitit. Sangen hyvä ja edullinen paikka tähän touhuun on muuten Royal Vendome (26 Rue Danielle Casanova), jossa maitokahvi maksoi muistaakseni 1,50. Maistoimme matkan aikana myös tartinea ja tartaria sekä yritimme kommunikoida ranskaksi (se päättyi useimmiten hämmennykseen ja nauruun).


Ihailimme rakennusten lisäksi ranskalaisten silmää pukeutumiselle ja pienille yksityiskohdille. Menimme ChampsÉlyséelle ostoksille, kunnes puolen tunnin päästä totesimme sen olevan aivan liian täynnä ihmisiä ja vaihdoimme paikkaa. Siemailimme lasilliset samppanjaa ja katselimme Eiffel-tornia Musée de l’Hommen ravintolasta. Söimme hyvää sushia Sushigan-nimisessä ravintolassa Rue des Petits Champs -kadulla, jossa oli paljon japanilaisia ravintoloita. Lisäksi ostimme tietysti pieniä suklaisia tuliaisia.


Mielessäni soi usein La La Landin Audition-kappale, jossa Emma Stonen näyttelemä hahmo kertoo tädistään, joka asui Pariisissa.

”A bit of madness is key
To give us new colors to see
Who knows where it will lead us?
And that’s why they need us”

Vuosi 2017 oli täynnä elämää ja seikkailua, enkä malta odottaa tulevaa vuotta. Yhtään reissua ei ole buukattuna vuodelle 2018, mutta heti kun tämän reissun luottokorttilasku on maksettu, on aika laittaa uutta varaukseen. 😉

Säkenöivää vuodenvaihdetta ja kaikkea hyvää vuodelle 2018!

xx, H

10 x miksi haluan Karibian-risteilylle uudelleen


Ajattelin koota tänne vielä Karibian-risteilyn hyviä puolia. Lähtöasetelma oli tosiaan se, etten ensikertalaisena tiennyt yhtään, mitä odottaa. Lopputulos osoittautui kuitenkin todella hyväksi ja rentouttavaksi. Tässä muutama syy, miksi risteily oli niin mieluisa kokemus.

  1. Laivalla ei tarvitse murehtia syömisestä ja etsiä ravintoloita nälkäkiukussa. Jotkut ovat valittaneet terveellisten ateriavaihtoehtojen puutetta, itse löysin kattauksesta kyllä myös runsaasti salaattia, hedelmiä ja muita raikkaita vaihtoehtoja.
  2. Maisemat merellä ovat uskomattoman kauniit. Jos on treenifiilis, niin kuntosalilla voi rehkiä horisonttia tuijotellen.
  3. Ulkoilmaleffateatteri. Ah. Sanotaan, että there is a first time for everything. Tämä oli minun ensimmäinen kertani Dive-in-teatterissa.
  4. Risteilyllä näkee monta mielenkiintoista kohdetta yhdellä reissulla, vaikkakin aika lyhyesti. Puitteet tälle ovat turvalliset.
  5. Merielämä on merielämää, ja merellä unohtuvat arki ja huolet kokonaan.
  6. Laivalla on koko ajan tunne siitä, että liikkuu eteenpäin, vaikka itse asiassa makoilisi poolilla juoma kädessä.
  7. Sää on täydellinen lähes aina.
  8. Ei mene kauheasti rahaa, jos ei kittaa lisäjuomia tai shoppaile. Eli matka on maksettu etukäteen jälkitippiä lukuunottamatta.
  9. Viihdetarjonta on massiivinen. Standuppia, livemusiikkia, broadway-meininkiä, vesipuistoa, leffateattereita, you name it.
  10. IHANA, YSTÄVÄLLINEN HENKILÖKUNTA.

    Laivalla on jatkuvasti jotain ohjelmaa. Tässä on menossa Ugly Christmas Sweater Contest.

 

En suosittele risteilyä niille, jotka rakastavat omatoimilomia ja inhoavat kaikkea turistitouhua. Varsinkin satamissa meininki on välillä aika järkyttävää, todellista karjanpaimentamista. Itse harrastan enimmäkseen omatoimilomia, mutta tämä oli virkistävä kokemus ja ehdottomasti parempi vaihtoehto sille, että makoilisi yhdessä ja samassa rantakohteessa koko viikon. Tylsää ei tullut missään vaiheessa ja rentoutumisessa pääsi ihan uudelle levelille. Että kyllä, Karibialle on päästävä joskus vielä uudelleen!

Kirjoittelen tätä muuten Pariisista (Instagramissa lisää tunnelmia). Aika viileäähän täällä on, mutta kaupunki on kyllä niin kaunis että huh! <3 Odottelen silti jo kovasti sitä, että pääsen omaan kotiin nukkumaan. Älkää käsittäkö väärin. Matkustaminen on mahtavaa, ainutlaatuista ja etuoikeutettua touhua, josta syntyy kokemuksia, joita ei voi vaihtaa minkäänlaiseen omaisuuteen. Mutta. Oma kotipesä kolmen kuukauden reissun ja jatkuvasti vaihtuvan ympäristön jälkeen tekee myös aika poikaa.

xx, H
Kuvat räpsitty iPhonella Carnival Cruisen Vista-laivalta.

Kaunis Karibia, osa 3: Curaçao ja Aruba


Jouluterveiset täältä Miamin lentokentältä, jossa vietämme jouluaattoa paraikaa. Ei niin hohdokas aatto tänä vuonna, mutta kulunut viikko on ollut sitäkin hienompi. Risteilyn viimeiset kohteet olivat Curaçao ja Aruba, joissa molemmissa vietimme vajaan päivän. Niputin nämä kokemukset samaan postaukseen, koska saaret ovat hiukan samankaltaisia ja kuuluvat molemmat ABC-saariin.

 
Molempia saaria yhdistää historia Alankomaiden vallan alla ja värikkäät talot. Erityisesti Curaçaon Willemstadin edustalla on kaunis rivistö pastellisävyisiä taloja, joista en (damn it!) ehtinyt ottaa kuvia päiväsaikaan, koska olimme silloin saaren muissa aktiviteeteissa. Vierailimme Curaçaon kuuluisalla likööritehtaalla, kansallismuseossa ja Hato Caves -luolassa. Varsinkin jälkimmäinen oli kiinnostava kohde, jos tykkää ihastella luonnonihmeitä. Sen sijaan lepakkopelkoisille en tätä paikkaa suosittele. Alkuun vain muutama lenteli siellä täällä, mutta pidemmälle päästyämme eräässä kammiossa roikkui ja liihotteli kokonainen lepakkoarmeija!

Etsi kuvasta blogia kirjoittava turisti.

Curaçaon saarella yhdistyy hauskasti eurooppalaisuus ja karibialainen tunnelma. Värikkäät, hollantilaistyyliset talot, lämpö ja palmut sopivat hyvin yhteen. Hauska fakta on se, että talot maalataan ja kunnostetaan puolen vuoden välein. Curaçaon saarella voi nähdä myös liskoja (check), vuohia ja flamingoja (check). Ja joka puolella kasvaa aloe veraa.

Aruballa meillä oli vähemmän aikaa, joten päätimme jättää nähtävyydet väliin ja vain fiilistellä Oranjestadin kaupungin värikästä katukuvaa, istuskella rannalla ja vierailla lukuisissa putiikeissa. Aruballa on paremmat ostosmahdollisuudet kuin monilla muilla Karibian saarilla, eikä se ollut syyttä jätetty viimeiseksi Karibian-kohteeksi risteilyllämme. Jos palaan Aruballe joku päivä, haluan nähdä myös kehuttuja luonnonsiltoja ja kuuluisan yksityissaaren, jossa on flamingoja.

Turkoosi vesi ihastuttaa kaikissa Karibian kohteissa. Tämä kuva on otettu Arubalta.

Näitä kavereita piisaa Aruballa ja muissa lämpimissä kohteissa.

Curaçao ja Aruba ovat todella sympaattisia ja ainutlaatuisia paikkoja arkkitehtuurinsa vuoksi. Willemstadin keskusta on vieläpä UNESCOn maailmanperintökohde. Lämpimät suosittelut siis sinne reissua harkitseville. Sääkin taitaa huidella jossain vähintään 28 asteessa ympäri vuoden.

Kirjoitan vielä risteilykokemuksesta oman stoorinsa, mutta sanottakoon jo tässä vaiheessa, että risteily teki kaikin puolin hyvää. Kuten aiemminkin kirjoitin, kesti pari päivää päästä sisään meininkeihin, mutta sen jälkeen oli omat jutut ja spotit löydetty ja hommasta pystyi nauttimaan. Itse asiassa löysin itsestäni laivalla ihan uuden puolen! Luulin, ettei minusta ole makoilemaan poolilla ja rantatuolissa päivät pitkät. Että tylsistyn, kaipaan tekemistä, näkemistä, lukemista, tutkimista, koska sellainen olen aina ollut. Väärin! Kun laiva liikkuu, sitä tuntee olevansa liikkeessä, vaikka olisikin itse ihan paikallaan! Löysin itseni monesti tuijottelemasta horisonttiin vain hymyillen. Outoa ja ihanaa!


Blogia kirjoittelee täällä siis varsin levännyt matkaaja. Tosin huomenna aamulla voi olla taas Chanelin bagit silmien alla, kun pitää siirtyä kertalaakista Euroopan aikaan. Seuraavat kuulumiset tulevat nimittäin Pariisista! Olen käynyt kaupungissa aiemmin, mutta jos sinulla on loistava vinkki, mitä kyseisessä paikassa kannattaisi tehdä juuri joulun aikaan, niin raapusta rohkeasti kommentteihin. 🙂

Ihania ja rentouttavia joulun pyhiä kaikille! <3

xx, H
Kuvat: Thomas Engblom ja oma iPhone

Lue myös: Kaunis Karibia osa 1 ja osa 2 

Kaunis Karibia, osa 2: kolme kokemusta La Romanasta

Altos de Chavónin amfiteatterilla on esiintynyt isompiakin staroja.

Viime päivät ovat kuluneet saarihyppelyn merkeissä. Grand Turkista jatkoimme Dominikaanisen tasavallan La Romanaan, sieltä Curaçaolle ja viimeiseksi Aruballe. Kirjoitusaikaa ei ole jäänyt liiemmin, ja vapaina hetkinä olen viihtynyt uusi kirja nenän edessä. 🙂 Nyt kuitenkin saarivierailut ovat ohi, ja ehdin näpytellä kuulumisia tänne blogin puolelle.

Näissä lyhyissä päivävierailuissa on hyötynsä ja haittansa: ehtii nähdä monta maata nopeasti, tulee mukavasti actionia ja uutuudenviehätystä, mutta toisaalta ei ole mahdollisuutta kokea yhtäkään kohdetta pintaa syvemmältä. Ne muutamat ohjelmavalinnat, jotka yhden päivän visiitille tekee, ovat ne muistot, jotka kaupungista/saaresta jäävät käteen. Niillä on siis iso merkitys.


Kerron tässä postauksessa, mitä teimme La Romanassa. Kyseinen kaupunki on Dominikaanisen tasavallan kolmanneksi suurin kaupunki ja tarjoaa vaikka mitä tekemistä turisteille. Kaikkia Karibian saaria yhdistävät tietysti upeat hiekkarannat ja kirkas vesi, mutta koska olimme Grand Turkissa nautiskelleet tästä huvista, halusimme La Romanassa tehdä muita juttuja.

1. Altos de Chavón

Tämä kohde oli TripAdvisorin listan kärjessä, joten päätimme suunnata sinne bussilla. Emme tienneet yhtään mitä odottaa, ja kun pääsimme paikalle, meitä odotti kauniilla näkymillä varustettu eurooppalaishenkinen kylä, jossa oli suuri amfiteatteri. Eurooppalaisuus ei kuulunut vain meidän omaan tulkintaamme, vaan kylä on jäljitelmä 1500-luvun eurooppalaiskylästä. En tiedä, miksi se on päätetty rakentaa keskelle Karibian La Romanaa 1970-80-luvuilla, mutta hyvin se sinne istui ja oli kaunis kuin mikä!

Näissä maisemissa kelpasi hengailla!

Eurooppalaistyylisissä pikkukylissä on aina kissoja – näköjään myös silloin, kun kylä sijaitsee Karibialla. 😀

2. La Romanan downtown

Päätimme vierailla myös keskustassa, jossa pääsimme heti kaupittelijoiden kynsiin. Sanotaanko, että sellaista myyntilauseiden tulitusta en ole hetkeen kokenut, vaikka jokaisessa satamassa on myyjää jos toista. Laukuista visusti kiinni pitäen suuntasimme syömään ja sen jälkeen kävelimme kaupungilla ja räpsimme muutamat kuvat, kunnes oli aika palata laivaan. La Romanan keskusta jäi mieleen paikkana, jossa kerjätään, kaupitellaan ja hurjastellaan autoilla. Ja jossa roskat ikävä kyllä ajelehtivat pitkin katuja.

3. Yksityisajelu bussilla

Olimme sopineet meidät keskustaan heittäneen taksikuskin kanssa, että hän noutaa meidät tietystä paikasta tiettyyn aikaan. No, aikamme siinä odoteltuamme totesimme, että kuski teki meille oharit ja aloimme pohtia vaihtoehtoisia kulkutapoja satamaan. Juuri sillä hetkellä ohitsemme sattui ajamaan bussi, jollaisen olimme nähneet satamassa. Mieheni kysäisi huvikseen kuskilta, että olisiko hän ollut sattumalta menossa satamaan, ja vaikkei ollut, kuski ehdotti heittävänsä meidät laivalle! Matka taittui ilmastoidussa bussissa kuskin esitellessä lempimusiikkiaan kaiuttimet raikuen. Miten mahtava kokemus ja ystävällinen ele!


Tällainen oli meidän lyhykäinen kokemuksemme La Romanasta. Risteilytarina jatkuu Curaçaon kuulumisilla, ja jos en ehdi kirjoitella niitä ennen pyhiä, niin haluan toivottaa jo etukäteen lämmintä ja tunnelmallista joulua kaikille lukijoilleni! Kiitos kun olette löytäneet sivuilleni yhä uudelleen! <3

xx, H
Kuvat: Thomas Engblom

Lue myös: Kaunis Karibia, osa 1