Kaksi viikkoa lähtöön

Syksy on saapunut. Peltikattoon ropisee sadepisaroita, pimeydessä loistavat hotelli Tornin valot. Televisiossa pyörii uusia sarjoja ja helsinkiläiset kantavat itsensä täydellä motivaatiolla töihin ja harrastuksiin. Vaikka tykkään syksyn tunnelmasta, kaiho valtaa mieleni – sinne se kesä taas karkasi. Saavuttamattomiin. Ja uutta saa odottaa taas melkein vuoden verran.

Paitsi että ei saakaan. Kurkkasin nimittäin, miltä sää näyttää rapakon takana eräässä kohteessa, jonne lennämme kahden viikon päästä. Ja eihän se pahalta näytä. Ollenkaan.

Pakko myöntää, että tämä yllätti minut. Tiesin, että syksyn ja talven viileys hiipii hitaammin Nykiin, mutta että 26 astetta? Ja lokakuussakin vielä yli 20 astetta ennusteen mukaan. Alankin tässä pohtia, että mitä ihmettä tällaiseen kohteeseen pakataan mukaan, kun luvassa on kuitenkin myös tuulinen ja kolea talvi. Koko vaatekaappi?

Seuraavat kaksi viikkoa aion pyhittää paitsi lukuisten asioiden hoitamiseen myös ystävien ja perheen näkemiseen. Lähtö tuntuu yhtä aikaa ihanalta ja haikealta, koska olen huono jättämään hyvästejä. Eihän kyseessä ole pysyvä muutto tai mitään sellaista, mutta silti. Joitakin tyyppejä tulee niin kovin ikävä. Perhettä. Turun tyttöporukkaa. Kummilapsiani. Ystäviä kaikissa kaupungeissa. Jopa hullua työporukkaani.

Siltikään en malttaisi enää odottaa.

New York ja ihanan pitkä kesäkautesi, pysyttelethän siellä. Tulossa ollaan!

Previous Post Next Post

You Might Also Like

No Comments

Leave a Reply