Suomen suurin matkablogiyhteisö
Browsing Tag

soolomatkailu

Tubing – Vang Viengin suosituin aktiviteetti

Voisin väittää, että ainakin suurin osa reppureissaajista kokeilee tubingia, jos vierailee Laosin Vang Viengissä. Lyhyesti, mitä tubing/tuubailu oikein on? Tubingissa vuokrataan traktorin sisäkumi, jolla kellutaan pitkin jokea nautiskellen matkasta. Tubing oli vuosia sitten Vang Viengin suosituin aktiviteetti reppureissaajien keskuudessa ja paikka olikin tunnettu hurjista bileistään. Joen varrella sijaitsi paljon baareja, joista löytyi myös paljon erilaisia vesiaktiviteetteja, esimerkiksi hyppymahdollisuuksia jokeen liaaneineen ja torneineen. Noh, alkoholi ja myös helposti saatavissa olevat huumeet yhdistettynä aktiviteettiin, joka suoritetaan vedessä ei välttämättä enteile kovin hyvää. Tubingissa kuolikin useita kymmeniä turisteja vuosien saatossa ja viranomaiset kielsivät kokonaan kyseisen aktiviteetin. Tubingin kieltäminen vaikutti merkittävästi Vang Viengin turismiin aiheuttaen turistikatoa. Kuitenkin vuonna 2012 tubing taas sallittiin, mutta paljon valvotummissa olosuhteissa. Joen varrella on nykyään auki vain muutama baari ja vedestä on noustava pois ennen auringonlaskua. Yksi hyppytorni ja zipline kuitenkin löytyi vielä joen varrella olevista pysähdyspaikoista. Pääsin siis kokemaan Vang Viengin suosikkiaktiveetin, tosin hiukan erilaisena siitä, mitä se oli ollut vuosia aiemmin.

Tubingissa käytetään tällaisia renkaita joessa kellumiseen.

Oma kokemukseni tubingista

Yksi kolmesta hostellista majoittuessani Vang Viengissä oli Nana Backpackers hostelli, joka tarjosi kauttaan joka päivä mahdollisuuden lähteä tuubailemaan jokeen. Meitä lähti hostellilta kaksi aivan täyttä lava-autollista ihmisiä päivänä, jolloin lähdin itse harrastamaan kyseistä aktiviteettia. Autot lähtivät noin kello 12, kävimme hakemassa auton kyytiin renkaat, joilla kellua ja suuntasimme joelle. Nopeimmat olivat kiskoneet itsensä jo tukevaan humalaan joelle päästyämme. Ensimmäiseen laituribaariin oli erittäin lyhyt matka aloituspaikasta. Ihmiset tanssivat laiturilla ja hyppivät hyppytornista veteen. Kelluvasta baarista löytyi myös beerbong-pöytä ja musiikki raikasi niin kauan, kunnes meitä kehotettiin jatkamaan matkaa seuraavaan paikkaan.

Seuraavaan paikkaan olikin jo hiukan pidempi matka. Matkan aikana itse nautiskelin auringosta, isosta Beerlaosta ja tein tuttavuutta uusiin ystäviini. Välillä vene tuli vetämään meitä isona kasana liikkuvaa rengaslaumaa eteenpäin, jotta ehtisimme kulkemaan koko matkan joella ennen auringonlaskua. Toisella pysähdyksellä oli juotavan lisäksi tarjolla myös ruokaa ja nuotio, joka lämmitti mukavasti. Laosissa illat ja yöt olivat viileitä ja joessakin tunsi jo iltapäivällä, kuinka kylmyys iski heti, kun ei ollut enää auringossa. Hiukan jo kylmyydestä täristen lähdimme jatkamaan matkaamme viimeistä etappia kohti. Viimeiselle etapille saavuttuamme renkaat raahattiin rantaan. Tarjolla oli taas juotavaa ja syötävää sekä zipline, josta pystyi hyppimään vielä jokeen. Auringonlaskiessa me kaljakellujat hakeuduimme nuotion lämpöön, tanssimme ja vaihdoimme päälle kuivaa vaatetta (siis ne, joilla sitä oli). Illan pimeyden laskeutuessa olimme lopulta takaisin hostellilla valmiina jatkamaan vasta nuorta iltaa retkellä tehtyjen uusien ystävien kanssa.

Renkaat joelle kuljetettiin lava-autojen katoilla.

Ollessani Vang Viengissä aurinko paistoi joka päivä pilvettömältä taivaalta, joten keli oli mitä mainioin.

Jokeen pystyi hyppimään päätepysäkiltä tällaisella ziplinella.

Mitä mukaan ja hintataso?

Tubing oli mielestäni oikein mukava aktiviteetti, jolla sai kokonaisen päivän kulumaan. Parasta oli se, että itse pystyi määrittelemään haluaako joessa kellumisesta tehdä kännikellumisen vai ottaako matkan vain rennosti yksin nauttien ja kelluen. Hostelliltamme meitä haettaessa meidän käskettiin jättää kengät pois matkasta, joten koko reissu suoritettiin ilman kenkiä. Minulla oli matkassa pieni vedenkestävä ”reppu”, jota suosittelen lämpimästi, sillä sinne sai mukaan kuivat vaatteet sekä rahaa ja puhelimen. Itse aktiviteetti hostellin kautta maksoi 6,5 euroa sisältäen sisäkumin vuokrauksen sekä matkat joelle ja takaisin. Itse ruokien ja juomien hinnat olivat hiukan kalliimpia kuin esimerkiksi keskustassa. Muistaakseni yksi Beerlao oli noin muutaman euron luokkaa. Rahaa siis kannattaa varata mukaan jonkin verran, sillä reissu kesti noin kello kahdestatoista aurngonlaskuun asti. Jos olisin viettänyt Vang Viengissä pidemmän aikaa, olisin varmasti lähtenyt suorittamaan tubingia vielä uudestaankin, sen verran mukavaa ajanvietettä se oli!

Tubing-reissulta jäi käteen myös muutama uusi kaveri seuraaviksi päiviksi!

Ensi kerralla vietetään vielä viimeiset päivät Vang Viengissä!

Pahaa pizzaa ja vierailu luolassa – seikkailua Vang Viengissä

Aamu sarasti ja minivan Luang Prabangista kohti Vang Viengiä kutsui. Hostellin kautta ostettu matka kustansi noin 9 euroa ja taisi kestää noin 5 tuntia yhdellä pysähdyksellä. En hirveästi muista matkasta mitään, sillä edellinen yö vielä painoi ja nukuin oikeastaan koko matkan. Tie oli paikoin erittäin epätasainen ja välillä havahduin siihen, kuinka pääni aina hakkasi auton ikkunaan.

En ollut edes tutkinut Vang Viengin hostellitarjontaa ennen sinne saapumista. Samassa minivanissa oli kuitenkin slowboat-tyttö, jonka kanssa olimme kulkeneet siihen mennessä koko Laosin matkan yhdessä ja hän oli jo varannut itselleen yön eräästä hostellista. Minä sekä eräs Aidan, joka oli myös tehnyt slowboatista lähtien meidän kanssa matkaa enemmän tai vähemmän yhdessä, päätimme mennä samaan hostelliin tytön kanssa. Ensimmäinen päivä meni Vang Viengiä tutkiessa, uima-altaalla loikoilessa ja tietysti muutamien Beerlaojen parissa, jotka olivat vielä noin 50 senttiä halvempia kuin Luang Prabangissa. Illalla menimme syömään hienon näköiseen ravintolaan ja tällä kertaa ainakin ulkonäkö hienosta paikasta ja kuvitelma sen tarjoamasta ruoasta petti. Valitettevasti en ole ikinä syönyt yhtä pahaa pizzaa, mitä sieltä sain, varsinkin kun menussa kuva pizzasta oli erittäin houkuttelevan ja herkullisen näköinen. Saamani annos oli siis lievä pettymys. Sain syötyä pizzastani puolet, eikä toinen puolikas pizzasta kelvannut kellekkään kavereistanikaan. Noh, esitteiden kuvat välillä huijaavat…

Vang Viengin ensimmäisessä hostellissa oli kiva uima-allas!

Näkymät altaalta 🙂

Kuva pahasta pizzasta 😀 Itse pizzapohjakin oli kuin murutaikinaa eikä tämä muutenkaan hivellyt makuhermojani.

Tham Chang -luola

Ensimmäisenä aamuna Vang Viengissä herättyämme lähdimme slowboat-tytön kanssa käymään Tham Chang nimisessä luolassa. En ollut aiemmin käynyt juurikaan minkäänlaisissa luolissa, joten kokemus olikin aivan uudenlainen. Luola-alueelle mentäessä piti ylittää myös oranssi silta, joka oli suosittu kuvauskohde erityisesti aasialaisturistien keskuudessa. Sillan ylitys ja käynti luolassa maksoivat noin pari euroa.

Ensin oli ylitettävä silta päästäkseen luolalle.

Kuva Tham Chang -luolan sisältä.

Luolasta avautui myös kauniit maisemat.

Rauhasta bilehostelliin

Luolareissulta palattuani pakkasin tavarani ja vaihdoin hostellia. Hostelli, jossa vietin ensimmäisen yöni oli ihan kiva rauhallisine ympäristöineen, mutta koska olimme Vang Viengissä, olin valmistautunut bilettämään ja ensimmäisen hostellin ilmapiiri ei ollut oikein hakemani. Minä ja Aidan päätimme vaihtaa hostelliamme enemmän party hostelliin ja seuraavat kaksi yötä kuluivatkin Nana Backpackers hostellissa. Hostellissa oli joka ilta bileet ja ilmaisia shotteja sai myös joka ilta muutaman tunnin ajan niin paljon kuin jaksoi vain juoda. Muutenkin Vang Viengistä löytyi esimerkiksi baareja, joista sai ilmaista kaljaa niin paljon kuin ehti juomaan muutaman tunnin ajan iltakymmenestä puoleen yöhön saakka. Alkoholin käyttäminen ei tosiaankaan tullut hirveän kalliiksi, jos vain osasi hyödyntää eri paikkojen tarjoamia happy hour -tarjouksia ja sen takia varmaan suurin osa reissukavereistani olikin joka päivä ainakin jonkin verran maistissa tässä reppureissaajien bilekohteessa.

Uusi majapaikkani oli Nana backpackers hostelli.

Huoneissa ei juurikaan ollut yksityisyyttä, sillä huoneen jakoi 10 henkilöä eikä sängyissä ollut edes minkäänlaisia verhoja.

 

HOX! Huumeiden käyttö ja niistä kiinni jääminen on erittäin rangaistavaa Aasiassa. Vang Viengissä oli tarjolla esimerkiksi pilveä useissa paikoissa. Yleensä kuitenkaan poliisit eivät puutu hostellin sisällä tapahtuvaan pilven polttamiseen, mutta kuitenkin heti ulos astuttaessa hostellin alueelta tilanne on aivan toinen. Esimerkiksi joku paikallinen houkutteli kolme reissukaveriani ulos hostellin alueelta ”polttelemaan” kanssaan ja heti heidän sytytettyään sätkät tämä houkuttelija laittoi viestin eteenpäin ja hetkessä paikallinen poliisi juoksi paikalle ja otti heidät kiinni. Heidän passinsa takavarikoitiin ja heille jokaiselle annettiin aikaa seuraavaan päivään maksaa 500 euroa poliisille tai muuten heitä odottaisi vankeusrangaistus. Poliisisetä ja paikallinen apuri tekivät siis kunnon tilin, 1500 euroa. Mieti siis tarkasti myös mahdollisia seurauksia, jos aiot käyttää huumausaineita matkasi aikana!

Ensi kerralla kerron Vang Viengin suosituimmasta aktiviteetista!

Onko Luang Prabangissa yöelämää?

Yöelämä Luang Prabangissa on varsin rauhallinen, mutta sitä löytyy kyllä. Kaikki baarit menevät kiinni noin puolenyön aikaan ja tämän jälkeen oikeastaan ainoa paikka juhlia on keilahalli. Kävin kuitenkin kahden kaupungissa viettämäni yön aikana testaamassa kaksi baaria ja keilahallin, joista aion nyt hieman tarkemmin kertoa.

Utopia

Heti ensimmäisenä iltana Luang Prabangiin saavuttuamme suuntasimme Utopiaan, jonka oli kehuttu kuuluvan kaupungin parhaimpiin baareihin. Saavuimme Utopiaan pimeän aikaan, joten emme ainakaan hirveästi päässeet ihastelemaan maisemia. Valoja oli kuitenkin useita sekä baarissa että joen vastarannalla, mikä teki paikasta kivan näköisen! Muutenkin baarissa oli paljon porukka ja hyvä ilmapiiri. Kokonaisuudessaan Utopia oli viihtyisä chillailu paikka ja käymisen arvoinen.

Saavuimme Utopioaan pimeän tullen, joten kuvatkin olivat sen mukaisia.

 

Sky Garden

Saimme ensimmäisenä iltana Luang Prabangiin saavuttuamme heti syömään mennessämme esitteet Sky Gardenista kahdelta baarin työntekijältä. Kyseisessä baarissa suurinosa työntekijöistä oli siis itsekin reppureissaajia, jotka työskentelivät todennäköisesti ruoka-ja majoituspalkalla. Päätimme mennä katsastamaan Sky Gardenin toisena iltana. Baari sijaitsi hiukan kauempana keskustasta ja oli enemmän ”bilepaikka” verraten Utopiaan, sillä Sky Gardenista löytyi esimerkiksi dj, tanssilattia, biljardi- ja beerpongpöytä. Tosin bileet jäivät aika vähäisiksi, sillä baari ammotti aikalailla tyhjyyttään. Tunnelmaa nostatti kuitenkin useat ilmaiset shotit, joita pystyi saamaan esimerkiksi seuraamalla baarin instagram-sivua. Toisin sanoen baarista olisi ollut paljonkin ainesta vaikka mihin, vain juhlakansa ainakin käyntihetkelläni puuttui.

Sky Gardenista löytyi myös kiva kuvausseinä!

 

Luang Prabang Bowling Alley

Keilahalli on oikeastaan ainoa menomesta, mikä kaupungissa on auki puolenyön jälkeen. Sen sijainti on hieman syrjemmässä ja siksi paikkaan ei välttämättä kannata lähteä kävellen. Sky Garden tarjosi ilmaisen tuktuk-kyydin baarin sulkeutumisen jälkeen keilahallille. Hallille saavuttuamme paikka oli täynnä reppureissaajia sekä muutamia paikallisia ja menoa hallilta löytyi. Minulla oli seuraavana aamuna aikainen herätys, sillä olin päättänyt aikaistaa lähtöäni seuraavaan paikkaan yhdellä päivällä, joten päädyin lähtemään hallilta noin tunnin oleilun jälkeen nukkumaan takaisin hostellille. Yöt olivat muuten erittäin kylmiä joulukuun aikaan. Heräsin useana yönä siihen, että tärisin hostellihuoneessa peittoni alla ja tarkastaessani ulkona oli vain muutama aste lämmintä… Tulin keilahallilta skootterin kyydillä takaisin hostellilleni ja päällä olevien pitkien vaatteideni lisäksi olisin ehdottomasti tarvinnut myös takin ja hanskat, sillä olin aivan jäässä perille päästyäni. 😀

Kaikki juhlijat kokoontuivat keilahallille puolenyön jälkeen.

Seuraavalla kerralla matka jatkuu Vang Viengiin!

Kuang Si Falls ja Mount Phousi – Luang Prabangin nähtävyyksiä

Ensimmäinen kokonainen päivä Luang Prabangissa alkoi varhain aamulla hostellin tarjoamalla aamupalalla. Tämän jälkeen aiemmin slowboat matkalla tutustumani tyttö ja minä, päätimme varata hostellin kautta matkan samaiselle päivälle varmaankin Luang Prabangin kuuluisimmalle nähtävyydelle eli Kuang Si vesiputouksille. Kuitenkin hetken kierreltyämme kaduilla, saimme vastaan paljon paremman tarjouksen kyseisille putouksille pidämmällä oleskeluajalla kohteessa ja halvempaan hintaan, joten päätimme perua hostellin kautta varaamamme matkan.

Matkaa Luang Prabangin keskustasta Kuang Si putouksille oli noin 30 kilometriä ja saimme jaetun kyydin paikalliselta tuktuk-kuskilta noin 4 euron hintaan. Meillä oli reippaasti aikaa kohteessa ennenkuin piti palata takaisin kuskin luo. Itse pääsylippu putouksille oli vain noin 2 euroa. Ennen putouksia alueella sijaitsi karhujen pelastuskeskus, jossa pystyi katsomaan, kuinka pelastetut karhut viettivät aikaa ja lahjoittamaan rahaa karhujen hyväksi esimerkiksi ostamalla t-paitoja. Itse vesiputoukset olivat erittäin vaikuttavat. Paikka muistutti jotakin lastenkirjan satumaata turkoosine vesineen. Putouksilla oli myös muutama paikka missä pystyi uimaan, mutta ainakin joulukuussa, vesi niissä oli erittäin kylmää eikä paljon vedessä lillujia näkynyt. Putouksille kannattaa saapua mahdollisimman aikaisiin aamupäivästä, sillä kävimme kiipeämässä myös putousten päälle ja alas tultuamme paikka oli jo täyttynyt turisteista.

Kuang Si putouksilla oli paljon kaunista katseltavaa.

Turistit kerääntyivät tämän putouksen äärelle erityisesti iltapäivällä kuvaamaan itseään.

Vesi oli varsin viileää uimiseen, mutta nopea pulahdus oli ainakin virkistävää.

Ylhäällä putoksien päällä näkymät eivät olleet kovin erikoiset.

Mount Phousi

Luang Prabangissa sijaitsee Phousi-vuori, joka on myös yksi erittäin suosittu paikka turistien keskuudessa. Vuorelle kiivetään portaat ja vuoren päältä pääsee ihailemaan koko kaupunkia. Kävin täälläkin samaisen slowboat-tytön kanssa ja satutimme vierailumme vuorelle niin, että näimme vuorelta auringonlaskun. Hetki ennen auringonlaskua on kaikista suosituin aika vierailla vuorella ja sen kyllä huomasi, kuinka loppujen lopuksi pieni kukkula täyttyi turisteista, jotka kaikki yrittivät ikuistaa kuviin kaunista auringonlaskua. Pääsymaksu vuorelle oli 20 000 kip eli 2 euroa.

Kuva Mount Phousilta.

Vuorelta näkyi hyvin joka puolelle kaupunkia.

Mount Phousi täyttyy iltaisin auringonlasku-bongareista, joten jos haluaa vierailla vuorella rauhallisempaan aikaan, kannattaa vierailu satuttaa auringonlaskua aikaisempaan hetkeen.

Kaksi päivää riittänee

Alunperin tarkoitukseni oli viipyä Luang Prabangissa kolme yötä, mutta päädyinkin vain kahteen, sillä olin saanut slowboat-tytöstä reissukaverin ja hän oli päättänyt jatkaa matkaansa jo kahden yön jälkeen. Hän onnistui houkuttelemaan minut lähtemään kanssaan jo päivää aikaisemmin Vang Viengiin, joka oli seuraava kohteeni. Kerkesin mielestäni 1,5 päivässä nähdä ja kokea kaikki ”tärkeimmät” nähtävyydet, joten päätin lähteä jatkamaan matkaa tytön kanssa. Luang Prabangissa olisi viihtynyt varmasti pidempäänkin, sillä tekemistä kyllä olisi löytynyt, mutta kaupunkia ehti kyllä tutkimaan ihan hyvin jo muutamankin päivän aikana.

Seuraavalla kerralla seikkaillaan Luang Prabangin yöelämässä!