Suomen suurin matkablogiyhteisö
Browsing Tag

moottoripyöräily

Moottoripyörillä Ha Giangissa – osa 3

Tässä julkaisussa tahdon panostaa enemmän kuviin kuin tekstiin. Vaikka näkisi kymmeniä kuvia kyseisestä reissusta, olen ehdottomasti sitä mieltä, että tämä pitäisi jokaisen itse kokea.

Ajoimme moottoripyörillä koko toisen päivän pitkin Pohjois-Vietnamia ja sää olikin jo edellistä päivää viileämpi. Pysähdyimme muutamaan otteeseen katselemaan maisemia, poikkesimme Kiinan rajalla ja kiipesimme vielä korkealle torniin katselemaan lisää maisemia. Illan tullessa pysähdyimme majataloon, jossa taas vietimme iltaa paikallisten oppaidemme kanssa, söimme ja joimme. Itse henkilökohtaisesti pidin ensimmäisestä majoituksesta enemmän, sillä meillä ei ollut tässä jälkimmäisessä majoituksessa tarpeeksi sänkyjä jokaiselle, joten jouduimme ahtautumaan samoihin sänkyihin (onneksi olimme siinä vaiheessa jo tuttua porukkaa toisillemme) ja huone oli muutenkin tunkkainen ja kolea.

Otimme muutaman askeleen Kiinan puolelle. Suunta Vietnamiin päin.

Kuva Kiinan ja Vietnamin rajalta Kiinan suuntaan.

Lung Cu Flag Tower

Paluumatka lähtöpisteeseen

Viimeinen päivä reissullamme oli sateinen ja kylmä. Joka puolella oli hirveästi sumua, joten ajaminenkin oli haastavaa, sillä eteensä ei nähnyt juurikaan. Päivän ohjelmassa oli oikeastaan ajaa vain takaisin lähtöpisteeseen, joten kilometrejä kertyi, sillä olimme ajaneet kuitenkin kaksi päivää toiseen suuntaan ja nyt yhden päivän ohjelmana oli matka takaisin. Yhdelle seurueemme jäsenelle meinasi käydä erittäin huonosti sään aiheuttaman huonon näkyvyyden ja muun liikenteen huolimattomuuden takia, mutta onneksi hän pelastautui ajamalla ojaan ja saamalla vain muutamia pintanaarmuja.

Näkyvyys oli viimeisenä päivänä huono.

Vuorilta laskeuduttuamme näkyvyys alkoi jo parantua.

Koska satoi vettä ja minulla oli vain huppari, joka kastui aika pian ennenkuin sain sadeviitan, palelin aika kovasti jo päivällä, kun matkaamme oli jäljellä vielä useita tunteja. Yksi ihana paikallinen vetäjämme antoi minulle kuivan takkinsa ja yrittäessäni palauttaa sitä reissumme päätyttyä hän sanoi, että voin pitää takin. Mikä erikoinen matkamuisto!

Saamani takki on minulla edelleen käytössä 🙂

Palasimme koko reissun ensimmäiseen lähtömajataloon illan alkaessa hämärtyä. Olimme varanneet yöbussin vielä samalle illalla ja osan meidän tiemme erkanivat lähtiessämme eri suuntiin. Itse palasin vielä takaisin Hanoihin muutaman ystäväni kanssa.

Puhelimeni oli alkanut temppuilemaan Halong Baylla ja päätti jatkaa temppuiluaan. Viimeisen päivän sade oli ollut liikaa, vaikka puhelimeni olikin koko ajan vyölaukussani eikä varsinaisesti kastunut. Lopulta pakkokäynnistys auttoi, sillä näin sain puhelimeni unohtamaan, että se luuli sen olevan kastunut sisältä, vaikka näin ei tosiasiassa ollut. Elektroniikka oli tähän mennessä aiheuttanut eniten päänvaivaa matkani aikana…

 

Seuraavalla kerralla kerron Hoi Anista!

Moottoripyörillä Ha Giangissa – osa 2

Jos et ole lukenut ensimmäistä osaa, käy toki ensin lukaisemassa se, vaikka klikkaamalla tästä! 🙂

Noniin ja vihdoin itse asiaan! Ensimmäisenä päivänä lähdimme matkaan puolilta päivin. Emme ehtineet ajamaan kauhean kauaa, kun ymmärsin, mitä aiemmin tapaamamme naiset olivat meille selittäneet. Maisemat olivat upeat ja olisin voinut jäädä ihastelemaan niitä joka paikkaan. Mutkaiset tiet, vuoret, pikkukylät, vilkuttelevat paikalliset lapset… Meille sattui ensimmäiseksi päiväksi onneksi erittäin kaunis ja lämmin päivä. Olimme kuulleet pelotteluja siitä, kuinka ihmiset tarvitsevat toppatakkeja pysyäkseen lämpimänä siihen aikaan vuodesta eli joulukuussa. Ajoin kuitenkin ensimmäisen päivän ajan ohut paita päällä ja juoksuhousut jalassa auringon lämmittäessä. Itseasiassa en ollut ottanut koko reissulle mukaan hupparia lämpimämpää vaatetta, joten toivoin etten jäätyisi. Tosin Suomessa, jossa jo kevään lämmetessä +10 asteen lämpötilaan ihmiset alkavat kulkea shortsit sekä t-paita päällä, ajattelin tottuneeni kylmyyteen ja selviäväni vain näillä varusteilla! 😀

Rakastuin Pohjois-Vietnamin maisemiin.

Pysähdyin katselemaan paikallisten lasten koulutehtävien ratkomista.

Pysähdyimme muutamaan otteeseen näköalapaikoille ja viimeisellä pysähdyksellä ennen lounasta yksi itseajavista kavereistamme onnistui kaatumaan pyöränsä kanssa. Suojavarusteista huolimatta hän sai ruhjeita käsiinsä sekä jalkoihinsa, mutta onneksi hänelle ei sattunut mitään sen vakavampaa. Pysähdyimme lounaalle pieneen kylään ja sitten sattui outo yhteensattuma! Samassa paikassa, johon pysähdyimme syömään istui kaksi muuta turistia. Tunnistin toisen heti. Hän oli samassa porukassa matkalla slowboatilla Thaimaasta Laosiin ja yövyimmekin samassa hostellissa Laosissa ja vietimme muutenkin samassa porukassa useamman illan. Olimme kuitenkin nyt Pohjois-Vietnamissa pienen pienessä kylässä, jossa ei edes näkynyt muita turisteja. Kuinka pieni maailma onkaan!

Pohjois-Vietnamin pikkukylän ruokalista.

Lounaan jälkeen jatkoimme matkaa jollekin luolalle, jonka sisällä kävimme. Luolaan päästäksemme meidän oli ensin kiivettävä vuorelle, josta näkymät olivat taas vaikuttavat. Olin aivan rakastunut Pohjois-Vietnamiin! Itse luola ei juurikaan tehnyt minuun vaikutusta. En ollut ennen Aasian reissuani käynyt ikinä luolassa ja nyt tämä oli jo kolmas luola reilun viikon sisään. Luolia ainakin Aasiasta on helppo löytää 😀

 

Ensimmäinen yö paikallisten luona

Luolavierailun jälkeen aurinko alkoikin jo laskemaan ja aloimme suuntaamaan matkamme kohti majapaikkaamme. Yövyimme ensimmäisen yön paikallisen perheen luona. Vietimme illan tutustuessamme paikallisiin nauttiessamme aina silloin tällöin happy wateria, joka oli vähän niin kuin paikallista riisiviiniä ja omasta mielestäni aika pahaa. Paikallisiin tutustuessani ihmettelin, miksi perhe juotti heidän muutaman vuoden ikäiselleen lapselleen olutta. Tätä rohkenin hienovaraisesti kysyä ja vastaukseksi sain, että kun olutta juottaa lapselle, niin hän ei tule kipeäksi. Pienille lapsille ei kuulemma kuitenkaan juoteta vielä viinaa. Tämähän ei tulisi ikinä Suomessa varmaan kellekkään kuulonkaan juottaa muutaman vuoden ikäiselle lapselle alkoholia, mutta ainakin tämä kyseinen perhe piti sitä aivan normaalina.

Söimme ja vietimme aikaa paikallisen perheen luona.

Paikalliset lapset olivat aivan superihania!

Majoituimme rakennuksen yläkerrassa, jossa oli aikalailla sama lämpötila kuin ulkona. Ensimmäistä kertaa koko Aasian matkan aikana minulla oli erittäin paksu peitto, joka piti minut koko yön mukavan lämpimänä. Aiemmin illalla kylmässä ulkoilmassa olevassa suihkukopissa peseytyiminen sai jo miettimään kauhulla yön kylmyyttä ja vaatetustani, mutta en tainnut edes herätä yön aikana kertaakaan siihen, että minua olisi paleltanut.

Majapaikkamme ulkoa…

…ja sisältä.

 

Seuraavalla kerralla lisää seikkailuja Ha Giangissa!

 

Moottoripyörillä Ha Giangissa – osa 1

Ha Giang on aivan Pohjois-Vietnamissa sijaitseva maakunta, josta en ollut kuullut ennen Halong Bay-risteilyäni. Tapasin siellä kaksi nuorta naista, jotka kertoivat olleensa ajamassa moottoripyörillä kyseisessä maakunnassa. Naiset kehuivat retken maasta taivaisiin ja kommentoivat reissuaan mm. sanoin ”niin kaunista, että itkin kokonaisen päivän reissun jälkeen”. Halong Baylla ollessani olin saanut neljä hyvää kaveria, joiden kanssa matkustimme bussilla takaisin kohti Hanoita. Ehdotin sitten kavereilleni, että jos lähtisimmekin kyseiselle reissulle, vaikkei se ollut alunperin kenenkään meistä suunnitelmissa. Noh, kauan ei tarvinnut ystäviäni suostutella, kun päätimme, että lähdemme jo samana iltana Hanoista bussilla kohti Ha Giangia ja ajamme siellä moottoripyörillä muutaman päivän!

Alkuperäinen suunnitelmani oli siis jatkaa matkaa heti Hanoista etelään päin kohti Hoi Ania tai sitten tehdä vaellusreissu Sapaan, joka sijaitsee myöskin Pohjois-Vietnamissa. En ollut jostain syystä kuullutkaan koko Ha Giangin moottoripyörämahdollisuuksista ennen Halong Bayta, mutta onneksi kuulin asiasta ja yksin reissatessa suunnitelmat olivat helppo muuttaa lennosta. Ha Giang kuulosti erinomaiselta mahdollisuudelta tutustua Pohjois-Vietnamin maisemiin, jota Sapakin olisi tarjonnut. Tosin moottoripyöräily pitkin vuoria kuulosti minulle enemmän mielenkiintoisemmalta tavalta tutustua Pohjois-Vietnamiin!

Yöbussissa oli erittäin kylmä, mutta onneksi vilttiin kääriytyminen lämmitti.

Mama’s homestay

Bussimatkalla Halong Baylta Hanoihin löysimme Mama’s homestayn, joka järjesti käytännössä valmiita paketteja Ha Giang Loopille. Reissun voisi tehdä myös itsenäisesti, mutta porukastamme kolme ei halunnut ajaa itse, joten he saivat itselleen tätä kautta EasyRiderit. Naputtelimme viestiä iltapäivällä ja pian Mama’s Homestay oli hommannut meille jo Hanoin hostellilta kyydit samalle illalle yöbussiin. Matkamme Hanoista alkoi illalla seitsemän aikaan ja kesti noin 8 tuntia, joten olimme vasta yöllä perillä. Itse bussimatkasta jäi aika ikävä maku, sillä bussin työntekijät olivat meille erittäin töykeitä, huusivat, repivät tavaroitamme rinkoista ja näyttivät koko ajan nyrpeää naamaa.

Meillä oli iloinen tunnelma, vaikka bussikuskit näyttivät nyrpeää naamaa!

Olimme viimein yöllä perillä majatalossa, jossa yövyimme muutaman tunnin ajan ennen seuraavan päivän seikkailuja. Vastassa meitä oli erittäin uninen nuori vietnamilainen nainen, joka ohjasi meidät huoneeseemme nukkumaan. Olimme tutustuneet bussimatkalla vielä kolmeen samaa reissua tekevään, joten porukkamme oli nyt kasvanut kahdeksaan.

Aamulla herätessämme meille tarjottiin aamupalaa, jonka jälkeen saimme pienen esittelyn Ha Giang Loopista ja moottoripyöristä, joilla ajoimme. Me, jotka ajoimme pyörää itse, kävimme vielä kokeilemassa sen ajoa ennen varsinaista matkalle lähtöä ja hyvinhän se sujui! Saimme myös suojavarusteet, ettei mahdollisesti kaatuessa tulisi aivan niin rumaa jälkeä.

Ha Giang Loop olisi huomattavasti halvempi, jos sen tekisi kokonaan itsenäisesti, mutta minua ei jälkeenpäin ainakaan harmita, että käytin hieman enemmän rahaa ja kaikki oli valmiiksi suunniteltua. Itse maksoin 3 päivän ja 2 yön reissusta Ha Giangissa noin 112 euroa. Hinta piti sisällään puoliautomaatti moottoripyörän, sen vakuutuksen sekä polttoaineen, ruuat, vedet, majoitukset sekä sisäänpääsymaksut kohteisiin, joissa vierailimme. Jos otti samaksi ajaksi itselleen myös EasyRiderin eli kuskin, koko lysti maksoi noin 50 euroa enemmän. Tämän lisäksi 8 tunnin yöbussimatkat maksoivat vain 8 euroa/suunta.

Ensi kerralla päästään jo ajamaan Ha Giangissa!