Suomen suurin matkablogiyhteisö
Browsing Tag

kansallispuisto

4 yötä ja 3 eri hostellia Vang Viengissä

Kaksi yötä bilehostellissa oli tarpeeksi minulle ja päätin vaihtaa viimeiseksi yöksi vielä kerran majapaikkaa. Kaikki näistä kolmesta hostellista maksoivat suunnilleen saman verran yöltä, noin 4,5 euroa ja näin jälkeen päin olisin mielelläni viettänyt koko aikani näistä kolmesta viimeisimmässä. Tosin lähdimme viimeisenäkin iltana vielä Nana Backpacker hostelliin juhlimaan, sillä hyvät bileet ja ilmainen alkoholi olivat erittäin iso houkutin. Muuta kehuttavaa Nanassa ei juurikaan ollut. Huoneet olivat erittäin epäsiistit ja kaikissa yksityisissä säilytystilapaikoissa oli paljon roskia ja likaa. Molempina öinä huoneessani humalaiset ihmiset harrastivat seksiä useampaan otteeseen ja musiikki sekä muiden ihmisten huuto kuului huoneisiin aamuyöhön asti. Tosin tämä viimeisin asia ei juurikaan itseäni haitannut, sillä olin aina viimeisten joukossa hereillä. Viimeinen hostelli, jossa majotuin Vang Viengissä oli Rock backpacker hostelli. Hostellin pitäjä(?) oli aivan huippu tyyppi, sisustus oli kiva ja Rock oli majapaikoista ainoa, johon sisältyi aamupala huoneen hintaan. Rockissakin oli iltaisin tarjolla hetken aikaa ilmaisia shotteja ja juhlakavereitakin löytyi helposti. Toisin sanoen Rock oli kahden aikaisemman hostellin välimuoto, ei liian rauhallinen muttei kuitenkaan epäsiisti bilehostelli, jossa yöunista olisi turha edes haaveilla.

Rock backpacker hostellin aula.

Välillä hostelleissa oli sääntökylttejä humoristisessa hengessä.

 

Blue Lagoon 1

Hostellia vaihdettuani lähdimme uusien kavereideni kanssa tekemään pienen reissun Blue Lagoonille. Blue Lagooneita löytyy Vang Viengistä useampia ja päädyimme numero ykköseen, sillä se oli vain noin puolen tunnin ajomatkan päässä ja laguunin yhteydessä sijaitsi myös luola. Meitä lähtijöitä oli noin 10, joten otimme lavataksin, joka ei paljoa kustantanut. Itse laguuni ei tehnyt minuun juurikaan vaikutusta enkä edes mennyt uimaan, koska minulla oli jo valmiiksi kylmä eikä vesi ollut kuuleman mukaan hirveän lämmintä. Menimme kuitenkin vain hetki ennen sulkemista, joten muita turisteja ei paikan päällä enää juurikaan ollut. Tham Phu Kham luola sen sijaan oli mielestäni mukavampi näistä kahdesta nähtävyydestä. Luolaan päästääkseen oli ensin kiivettävä hieman askelmia ylöspäin ja osa askelmista oli aika jyrkkiä ja juurakon peitossa. Koko reissu kustansi noin 3 euroa per henkilö sisältäen jaetun kuljetuksen sekä sisäänpääsyn laguunille.

Blue lagoon 1

Kuva matkalta luolalle.

Tham Phu Kham-luola.

Luolan sisältä löytyi myös buddha-patsas.

 

Muuta tekemistä Vang Viengissä

Vang Viengissä riittäisi helposti tekemistä usealle päivälle: vierailuja Blue Lagooneille, luolia, tubingia, hierontaa, näköalapaikkoja, kuumailmapalloilua (yksi maailman halvimmista paikoista mennä kuumailmapalloilemaan)… Itseäni jäi hiukan harmittamaan, etten missään vaiheessa saanut hilattua itseäni Nam Xay -näköalapaikalle, jota muut siellä käyneet reissukaverini kehuivat. Olisin myös halunnut vuokrata buggy auton, mutta sitä en halunnut tehdä yksin enkä oikein löytänyt ketään potentiaalista kaveria tähän hommaan. Näitä kahta asiaa kuitenkin uskallan vahvasti suositella, vaikka en itse päässytkään toteuttamaan. Yöelämääkin Vang Viengistä löytyy ja hostellien juhlista voi jatkaa juhlimista baareihin. Oma lempibaarini oli Sakura, jossa oli joka ilta paljon porukkaa ja näin elämäni ensimmäistä kertaa paljon kiinalaisia keski-ikäisiä miehiä joraamassa oikein kunnolla 😀

Olisin viihtynyt pidempäänkin Vang Viengissä ja se olikin käymistäni paikoista suosikkini Laosissa. Eräs vielä mainitsemisen arvoinen asia oli kojut, joita sijaitsi ympäri Vang Viengiä. Kojuista sai täytettyjä leipiä sekä smoothieita, joita taisinkin nautiskella joka päivä siellä ollessani. Leivät olivat patonkityylisiä ja maksoivat halvimmillaan vain euron ja olivat erittäin hyviä. Leivät maistuivat niin aamupalaksi heti herättyäni kuin baarin jälkeen pieneksi yöpalaksikin.

Tällaisia buggy autoja näki paljon Vang Viengin kaduilla.

Vang Viengissä olisi viihtynyt pidempäänkin.

Seuraavalla kerralla jatketaan Laosin matkani viimeiseen kohteeseen Vientianeen!

Tahmea vesiputous

Chiang Mai oli reppureissuni toinen kohde, eikä minulla ollut hirveästi odotuksia kyseisestä kaupungista. Joitain kertoja Etelä- sekä Itä-Thaimaassa käyneenä osasin odottaa kylmempiä iltoja sekä pienempiä turistimassoja ja nämä odotukset pitivätkin paikkansa.

Saavuttuani uuteen hostelliin törmäsin sattumoisin samoihin nuoriin, joiden kanssa olin viettänyt aikaa ensimmäisenä iltanani Bangkokissa. He kertoivat, että olisivat pian lähdössä jollekin vesiputoukselle tunnin ajomatkan päähän ja ehdottivat, että liittyisin seuraan. Olin nukkunut edellisenä yönä vain noin tunnin ja viime ruokailukin oli tapahtunut edellisenä päivänä. Ei tarvinnut kuitenkaan kauaa miettiä, että lähtisinkö mukaan, nopea vaatteiden vaihto, lähikaupasta pähkinöitä aamupalaksi ja matkaan!

Tingimme kadulta porukallemme lavataksin 1000 bahtin hintaan. Meidän 9 hengen porukasta, kolme näistä nuorista oli ennestään tuntemiani ja viisi aivan uusia tuttavuuksia. Uusista tuttavuuksistani kaksi tyttöä kertoivat, kuinka he olivat tulleet opettamaan englantia lapsille thaikouluun. Tapasin tytöt vielä noin neljä kuukautta myöhemmin, juuri ennen kotiinpaluulentoa, lainatessani heille suihkuamme, heidän muutaman tunnin Bangkok-pysähdyksen aikana. He olivat matkalla Australiaan thai-koulujen lomien alkaessa ja olimmekin sattumalta samaan aikaan Bangkokissa. Hassua, miten reissussa törmäsi samoihin ihmisiin aina uudestaan paljon myöhemmin sekä joihinkin vielä aivan eri maassa, sillä näiden vanhojen tuttujen kohtaaminen ei todellakaan jäänyt yksittäiseksi kerraksi! Palatakseni takaisin vesiputousreissuun, jokaiselle jäi siis maksettavaa vain noin reilu 3 euroa meno-paluumatkasta. Matka Bua Thongin vesiputoukselle, joka tunnetaan vielä paremmin nimellä Sticky Waterfalls, taittui verkkaisesti maisemia katsellessa. Tämän ajomatkan aikana, maisemia katsellessa, koko kehoni valtasi äärimmäinen onnellisuuden ja vapauden tunne. Kaikki tuntui niin epätodelliselta, mutta niin mahtavalta.

Itse kansallispuistoon, jossa vesiputouksetkin sijaitsivat, sisäänpääsy oli ilmainen. Ainoastaan kyydistä, joka odotti tarvittavan ajan putouksilla, täytyi maksaa. Toinen vaihtoehto olisi ollut ajaa kansallispuistoon itse moottoripyörällä tai autolla. Alueelta löytyi muutama paikallinen ruokapaikka, tavaroiden säilytyspaikka, piknik-alue sekä kaksi polkua. Toinen polku vei meidät eräänlaisen pienen ja kirkkaan sinisen lammen luo ja toinen itse vesiputouksille. Kiviä joita pitkin kävelimme, virtasi koko ajan vesi ja pelkäsinkin, että kivet olisivat olleet tämän takia erittäin liukkaita. Kuitenkaan näin ei ollut ja tästä tuleekin vesiputouksille nimitys sticky eli tahmea. Karheat kivet tekivät jalkapohjista reissun jälkeen hiotun pehmeät. Vesiputous oli erittäin kaunis paikka, kiipeiltävää riitti, eikä meidän lisäksemme ollut kuin muutamia muita turisteja.

Ensimmäinen polku vei meidät tämän sinisen lammen luo.

Vettä virtasi joka puolella, missä kävelimme. Kivillä oli kuitenkin erittäin hyvä kävellä!

Lähtiessämme tilasimme vielä pitkän päivän jälkeen ruokaa, joka ei nyt kuitenkaan ollut mikään menestys tarina. Yhdeksästä annoksestamme saimme puolen tunnin odottelun jälkeen vain kaksi, jonka jälkeen kyselimme, missähän loput annoksistamme mahtoivat olla. Onneksi toinen annoksistamme oli minun, sillä edellisestä kunnon ruokailustani oli kertynyt jo vuorokausi ja olin napsinut välissä vain pähkinöitä. No, ilmeisesti kielimuuri oli liian suuri ja saimme taas hetken odottelun jälkeen vain muutaman annoksen lisää. Loppujen lopuksi, noin reilun tunnin jälkeen, onnistuimme saamaan loputkin annoksistamme ja pääsimmekin lähtemään takaisin kohti Chiang Main keskustaa.

Meille sattui oikein kaunis ja aurinkoinen päivä. Kansallispuiston vehreys oli upeaa.

Ensi kerralla vieraillaan taas temppelissä ja tutkitaan Chiang Maita!