Suomen suurin matkablogiyhteisö
Browsing Tag

gili trawangan

Gili Trawanganin bileitä etsimässä

Hieman haikeana jätin Gili Airin taakseni aamulla hypätessäni veneeseen, joka kuljetti minut Gili Trawanganille. Venematka taisi kestää noin 15 minuuttia ja maksoi reilu 2,50 euroa. Koska vene lähti aikaisiin Gili Airilta enkä pystynyt kirjautumaan sisälle vielä uuteen majapaikkaani, päätin viedä rinkkani jo kuitenkin sinne odottamaan ja lähteä rannalle loikoilemaan. Kävellessäni ja etsiessäni hyvää auringonottopaikkaa minulle huudeltiin vähän väliä eri paikoista, jotka tarjosivat aurinkotuoleja, ruokaa, juomaa tms. Halusin kuitenkin kävellä hiukan edemmäs enkä jäädä heti ensimmäiselle mahdolliselle loikoilupaikalle. Löysin lopulta kivan paikan, jonne asetuin loppupäiväksi.

Päivän loikoilupaikka.

Uudessa majapaikassani tarjottiin aamupalan sijaan päivällistä, mikä oli mielestäni kiva lisä ja se siis sisältyi 8,30 euroa maksavaan yön hintaan. Päivällisellä pystyi tutustumaan muihin hostellin asukkaisiin ja sopia esimerkiksi illaksi jotain yhteistä tekemistä. Päivällisen jälkeen pelailimmekin muutamia juomapelejä ja illan tultua päätimme lähteä baareihin.

Gili T on tunnettu vilkkaasta yöelämästään ja kaikista paras Gili-saarista bilettäjälle. Joudun kuitenkin myöntämään, että olin hitusen pettynyt saaren bileisiin. Toki asiaan voi vaikuttaa sekin, etten ollut kaikista kovimmalla matkustuskaudella, mutta kaikkien hehkuttamalta bilesaarelta ei kyllä omasta mielestäni löytynyt juhlia, jotka olisivat edes sijoittuneet reissun top 3 juhliin. Ilmeisesti joka ilta juhlat sijoittuvat vähän eri baareihin, mutta baarit olivat vieretysten yhden kadun varrella, joten paikasta toiseen on helppo ja nopea liikkua kävellen. Valitettavasti minulla ei ole nyt yhtään kuvaa jakaa yöelämästä, sillä otin sieltä vain muutaman videon ja kumpikaan niistä ei suostu tänne millään latautumaan…

Päätin viettää Gili T:llä vain kaksi yötä ja jatkaa siitä Nusa Penidalle. Olin tutustunut ensimmäisenä iltana Gili T:llä ollessani muutamiin reissaajiin, joiden suuntana oli kanssa Nusa Penida. He lähtivät päivän ennen minua ja sovimme, että tulen jäljestä samaan majapaikkaan uudella saarella. Toinen päivä Gili T:llä meni aika samanlaisissa merkeissä kuin ensimmäinenkin eli päivällä rantaelämää ja illalla katselemaan yöelämää. Toisena iltana en jaksanut edes lähteä varsinaisesti juhlimaan. Hassua oli myös se, että oikeastaan kaikki meidän hostellin asukkaista olivat päättäneet pitää lepopäivän, joka minua ei kyllä haitannut, sillä seuraavana aamuna oli kuitenkin taas aikainen lähtö.

Ravintoloiden ja majapaikkojen edessä oli paljon erilaisia ja hauskoja kylttejä.

 

Yhteenveto Gili-saarista

Loppupohdintana voin todeta sen, että pidin ehdottomasti enemmän Gili Airista ja sen tunnelmasta. Molemmilla saarilla olisi toki saanut aikaa kuluman paljon pidempäänkin, mutta palaisin ehdottomasti leppoisalle Gili Airille takaisin. Ruoka maksoi molemmilla saarilla suurinpiirtein  saman verran, Gili T:llä maksoin herkullisesta curry-lounaasta juoman kanssa 5,50 euroa, kun taas Gili Airilla törkeän hyvä pizza maksoi 7 euroa ja tuoreesta tonnikalasta tehty hampurilaisateria 5 euroa. Molemmilta saarilta pystyi tekemään esimerkiksi snorklausretkiä ja uskoisin, että hinnat pyörivät suurinpiirtein samoissa saarista riippumatta. Gili T oli kyllä huomattavasti eläväisempi saari, jolla oli myös esimerkiksi rannoilla paljon tarjolla maksua vastaan aurinkotuoleja, tällaiseen en Gili Airilla törmännyt ollenkaan.

En toki osaa sanoa juhlimisesta kiinnostuneille, että onko Gili T:n kuuluisat bileet kuinka paljon siistimmät matkailun huippusesongin aikana, mutta tällä kertaa ne jäivät ainakin aika laimeiksi… En missään nimessä kadu, että menin käymään vielä Gili T:llä, enkä jatkanut matkaa suoraan Gili Airilta Nusa Penidalle, mutta jos palaisin saarille, ehdoton valintani olisi Gili Air, johon haluaisin yhdistaa myös paremman tutustumisen Gili Menoon. Tällöin olisi kaikki Gili-saaret käyneet tutuksi, mutta ehkä palaan vielä joku päivä Indonesiaan ja tämä suunnitelma toteutuu!

Merivesi oli kyllä kirkasta joka puolella! Tämä kuva Gili T:ltä.

Seuraavalla kerralla kohteena on Nusa Penida!

Gili Air – Leppoisaa rantaelämää

Olin ostanut satamasta Balilta ennen Lombokiin lähtöä avoimen venelipun 20 eurolla matkalle Gili Trawangan – Nusa Penida. Halusin kuitenkin mennä käymään ensin Gili Air -nimisellä saarella. Gili-saaret koostuvat kolmesta eri saaresta: Gili Airista, Gili Menosta  ja Gili Trawangasta eli tuttavallisemmin Gili T:stä. Koska minulla oli jonkin verran aikaa, halusin tutustua näistä saarista kahteen ja olin kuullut eniten positiivisia kommentteja Gili Airista sekä Gili T:stä, joten nämä valikoituivat minun kohteikseni.

Matka Lombokista Gili Airille ei kestänyt kauhean kauaa ja taitoimme matkan suhteellisen pienellä veneellä, joka oli täynnä tavaraa. Saarelle päästyäni päätin taittaa matkan majapaikkaani kävellen, sillä välimatkat saarella eivät olleet hirveän pitkiä. Saavuttuani hostellilleni tiesin, että etukäteen varaamani kaksi yötä ei olisi riittävästi. Majapaikka oli yksi koko reissun suosikeistani. Majapaikkani oli nimeltään Captain Coconut ja yö siellä maksoi noin 9,5 euroa sisältäen aamupalan listalta valittavista vaihtoehdoista. Paikka erosi monellakin tapaa useista hostelleista, joihin olin tottunut. Sängyt roikkuivat katosta ja ne sai keinumaan pientä heijausliikettä tekemällä. Nukuimme myös käytännössä ulkona, sillä päällämme oli kyllä katto, mutta varsinaisia seiniä ei ollut. Hostellilla oli myös erillisiä villoja jopa perheille. Ainoa miinus, minkä keksin oli suolavesi, jota tuli suihkustakin. Suolavedellä hiuksia pestessä ei jäänyt kaikista raikkain tunne. Hostellilla oli muuten ihanan chilli tunnelma, niin kuin oikeastaan koko saarella. Lyhyen kävelymatkan päästä olisi löytynyt toinen varsin suosittu hostelli, mutta siellä tällaista tunnelmaa ei kuulemma ollut.

Tässä veneessä taittui matka Lombokista Gili Airille.

”Satamasta” käveli hostellille noin 10 minuuttia.

Hiekkateiden lisäksi suuri osa teistä oli tällaisia pikkuteitä.

Kuva Captain Coconutin uima-altaalta.

Auringonnousu ihanasta bambukeinusängystä!

 

Saareen tutustumista

Päätin ensimmäisenä kokonaisena päivänä Gili Airilla lähteä tutustumaan saareen kiertämällä sen ympäri. Saari oli niin pieni, että sen kiersi reilussa tunnissa. Vuokrasin polkupyörän, joka maksoi 1,50 euroa vuorokaudelta. Tässä tapauksessa polkupyörä oli oikeastaan hidaste, sillä se kulki erittäin huonosti pehmeällä hiekalla. Jouduin taluttamaan pyörää suuren osan matkasta kovassa helteessä, joten se oli aika hikistä hommaa. Gili Air oli erittäin kaunis pikkusaari, jolle olisin voinut jäädä vaikka kuukaudeksi asumaan. Tosin en tiedä, olisinko alkanut kuitenkin tylsistymään muutaman viikon jälkeen, sillä tekemistä ei saarella juurikaan ollut. Huomio, jonka myös tein oli, että Gili Airilla paistoi myös joka päivä aurinko. Saarelta näki Lombokiin, jossa vietin edelliset päivät ja pystyin näkemään, kuinka siellä satoi vettä joka päivä. Ensimmäistä kertaa Indonesiassa ollessani pääsin siis nauttimaan jatkuvaan kestäneistä hyvistä keleistä!

Lombokin yläpuolelle kerääntyi joka päivä sadepilviä.

Päätin majoittua Gili Airilla ensimmäisen kahden yön lisäksi vielä toiset kaksi yötä lisää, sillä pidin paikasta kovasti. Kolmannen päivän aktiviteetti oli snorklausretki. Snorklausretki maksoi noin 6,50 euroa ja kesti miltei koko päivän sisältäen kaikki varusteet. Retkellä kävimme muutamassa eri snorklauspaikassa ja katsomassa vedenalaisia veistoksia sekä näimme aivan hirveän paljon kilpikonnia. Osa kilpikonnista ui niin lähellä, että olisin voinut koskea niitä! Päivän päätteeksi kävimme vielä syömässä Gili Menolla, joten voin sanoa käyneeni sielläkin. Gili Menoa kuvataan kaikkein rauhallisimmaksi saareksi ja sopivimmaksi esimerkiksi pariskunnille. Gili T on taas bilesaari ja Gili Air jotain näiden kahden muun väliltä.

Merivesi Gili-saarilla oli ihanan kirkasta!

Kävin istuskelemassa iltaa kahtena iltana Gili Airilla eikä meno päätä huimannut. Tämä ei kyllä haitannut ollenkaan. Mikään paikka ei ollut täynnä ja rantabaareissa soi rento musiikki. Eräänä iltana lähirantabaarissa oli myös esiintyjä, joka esitti muiden artistien tunnettuja kappaleita. Hostellin läheisyydestä löysin myös hierontapaikan, jossa kävin viimeisenä iltana ottamassa tunnin selkähieronnan. Hieronta maksoi noin 8,50 euroa, mikä oli hitusen kalliimpi kuin muualla ottamani hieronnat, mutta silti erittäin edullinen. Saari oli pieni, mutta sieltä löytyi erittäin hyviä ruokapaikkoja, mm. yksi parhaista pizzoista, mitä olen eläissäni syönyt. Yhteenveto: olisin voinut vain jatkaa oleskeluani Gili Airilla ja skipata Gili T:n, mutta koska minulla oli lippu Gili T:ltä Nusa Penidaan, piti minun lopulta jatkaa matkaa. Voisin kuitenkin ehdottomasti palata Gili Airille milloin vain, sillä rakastin sen leppoisaa ja kiireetöntä ilmapiiriä sekä aivan ihanaa hostellia!

Voisin lähteä jo tämän pizzan takia takaisin Gili Airille.

Auringonlasku

Seuraavalla kerralla matkataan Gili T:lle!